Kulttuuri

Päivi, 70, ja Saana, 39, kuuntelevat maksutta äänikirjoja – moni muukin olisi oikeutettu ilmaisiin äänikirjoihin, mutta ei tiedä palvelusta

Kun Päivi, 70, menetti näön toisesta silmästä, saavutettavuuskirjasto Celian äänikirjat mahdollistivat lukuharrastuksen jatkumisen. Lukivaikeuden kanssa kamppaileva Saana, 39, puolestaan sai Celian äänikirjoista apua korkeakouluopintoihin.

”Sinulla on aivokasvain”, neurologi sanoi Päivi Hirvelälle elokuussa 2008.

Kasvain oli melkoinen mötikkä. Sillä oli pituutta hieman yli viisi senttiä ja leveyttä kolme senttiä. Laadultaan kasvain oli hyvälaatuinen, mutta se painoi kuulo- ja tasapainohermoa. Siksi se oli poistettava.

Koska kasvain sijaitsi lähellä kasvohermoa, leikkaukseen liittyi riskejä. Kalloon oli porattava reikä vasemman korvan takaa, ja kasvainta pienennettävä höyläämällä.

Päivin kohdalla näytti siltä, että toimenpide onnistui suunnitelmien mukaan. Pari päivää myöhemmin kohtaan, josta kasvainta oli poistettu, muodostui kuitenkin hematooma.

Päiville tehtiin kaksi korjausleikkausta. Ne aiheuttivat komplikaatioita. Vasen korva kuuroutui, sama puoli kasvoista halvautui. Päivi huomasi, ettei hän nähnyt lukea vasemmalla silmällä. Teksti meni puuroksi.

”Kaiken tuollaisin kokeneena ajattelin, että tämä nyt vain on yksi seuraus, mikä siitä voi jäädä”, Päivi sanoo.

Silti se harmitti. Päivi oli ollut innokas lukija lapsesta asti. Vuosien kuluessa silmä sokeutui täysin. Vuonna 2012 internetissä tuli vastaan juttu, jossa kerrottiin Celiasta, valtion erikoiskirjastosta. Se tarjosi maksutta äänikirjoja esimerkiksi henkilöille, joilla on näköhäiriöitä.

Päivi päätti liittyä Celian asiakkaaksi. Hän jäi heti koukkuun äänikirjoihin. Taitava lukija teki kuuntelukokemuksesta elämyksen.

”Olin tottunut siihen, että luen itse paljon. Oli suuri helpotus, että sain pitää lempiharrastukseni”, nyt 70-vuotias Päivi sanoo.

Lue myös: Kun puoliso kuoli syöpään, Riitta, 67, ei enää pystynyt lukemaan painettuja kirjoja – näin äänikirjat toivat hänelle lohtua

Mikä Celia on?

Saavutettavuuskirjasto Celian tehtävä on tukea lukemisen ja oppimisen yhdenvertaisuutta. Maksuton kirjasto on tarkoitettu henkilöille, joille painetun tekstin lukeminen on haastavaa esimerkiksi lukivaikeuden, sairauden tai vamman vuoksi. Tällä hetkellä Celiaa käyttää noin 65 000 suomalaista.

”Meillä on kaksi isoa asiakasryhmää: lapset ja nuoret, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia sekä iäkkäämmät ihmiset, joilla näkö on heikentynyt iän myötä. Lisäksi eri-ikäiset näkövammaiset henkilöt ovat keskeinen asiakasryhmä”, palvelupäällikkö Kati Mattsson sanoo.

Celia tuottaa ja välittää aineistoja saavutettavassa muodossa, kuten piste-, e- tai äänikirjoina. 45 000 kirjan valikoimasta löytyy sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Tarjolla on myös oppi- ja kurssikirjoja peruskouluun, lukioon, ammattikouluun ja korkeakouluihin.

Valtaosa aineistoista on suomeksi tai ruotsiksi, mutta myös muunkielisiä kirjoja löytyy.

”Viime vuonna taisimme hankkia ensimmäiset ukrainankieliset kirjat kokoelmaan”, Mattsson sanoo.

Celian asiakkaaksi voi liittyä kunnan tai korkeakoulun kirjastossa. Lisäksi esimerkiksi erityisopettajat voivat liittää oppilaita Celian käyttäjiksi huoltajan suostumuksella. Asiakkaaksi liittyminen ei vaadi lääkärin tai opettajan kirjoittamaa todistusta.

Celia-äänikirjat auttoivat lukivaikeuden kanssa kamppailevaa Saanaa opiskelussa

Saana Alanko, 39, ei usko, että olisi valmistunut ammattikorkeakoulusta ilman Celian äänikirjoja. Lukeminen oli aina ollut hänelle vaikeaa ja hidasta. Sanat eivät jääneet päähän, ja luetun ymmärtämisessä oli haasteita. Yhden sähköpostin kirjoittamiseen saattoi kulua tunti. Vieraiden kielten oppiminen tuntui ylivoimaiselta.

”Minulla oli koko elämäni ollut sellainen kokemus, että olen tyhmä”, Saana sanoo.
Kun Saana aloitti yhteisöpedagogiopinnot vuonna 2019, hän hakeutui lukitestiin. Kävi ilmi, että Saanalla on lukivaikeus. Myöhemmin hän sai myös ADD-diagnoosin.

”Tiesin, että opiskelu tulee olemaan iso kuormitustekijä, jos lähden opiskelemaan vaikeimman kautta. Päätin ottaa kaikki pelastusrenkaat vastaan”, Saana sanoo.

Hän sai ammattikorkeakoulun kirjastosta tunnukset Celian äänikirjapalveluun. Saana huomasi, että äänikirjoja kuuntelemalla oli helpompi tehdä samalla muistiinpanoja, alleviivata tekstiä painetusta kirjasta tai piirtää oppimisen tueksi. Kokonaisuudet jäivät paremmin mieleen.

Usein Saana kuunteli oppimateriaaleja ensin lenkillä, jolloin muistijälkeä täydensivät myös muut aistielämykset.

”Pystyin yhdistämään myöhemmin painettua tekstiä lukiessani asiayhteyden siihen ympäristöön, missä olin aiemmin kävellyt. Se oli iso juttu. Jos minun olisi pitänyt istua vain paikallani, pääni ei olisi toiminut”, Saana sanoo.

Toinen iso juttu oli Celian maksuttomuus. Pienituloiselle, perheelliselle opiskelijalle kaupalliset äänikirjapalvelut eivät olleet vaihtoehto.

Lue myös: Aikuisen lukihäiriö – näin tunnistat lukivaikeuden ja saat apua

Miten Celia toimii?

Celian kirjoista suurin osa on äänikirjoja. Kuuntelu tapahtuu tietokoneella Celianet-palvelussa tai puhelimella Pratsam Reader -sovelluksella. Äänikirjan voi myös ladata ja tallentaa tiedostona tietokoneelle tai tilata kotiin cd-levynä.

Piste- ja koskettelukirjat postitetaan kotiin. Pääasiassa näkö- ja monivammaisille ja kehitysvammaisille tarkoitetut koskettelukirjat on palautettava Celiaan. Muita aineistoja ei tarvitse postittaa takaisin. Kaikki ääni- tai pistekirjat on kuitenkin hävitettävä kuuntelun jälkeen.

”Toki, jos lukee tai kuuntelee joka päivä esimerkiksi Raamattua, cd-levyä ei tarvitse välissä heittää pois. Jos kirjan haluaa kuunnella uudestaan joskus myöhemmin, se tulee lainata uudestaan. Silloin tekijät saavat korvauksensa lainatun kirjan perusteella”, Kati Mattsson sanoo.

Lainattu kirja hävitetään paikallisten kierrätysohjeiden mukaisesti. Pistekirjat voi laittaa paperinkeräykseen, cd-levyt sekajätteeseen, poltettuun jätteeseen tai energiajätteeseen.

Palvelupäällikkö Kati Mattsson muistuttaa, että aineistot ja käyttäjätunnukset ovat henkilökohtaisia. Niitä ei saa antaa muille. Tahalliset väärinkäytökset voivat johtaa käyttö- ja lainauskieltoon tai jopa rikosilmoitukseen.

”Taustalla on tekijänoikeuslaki, joka antaa Celialle mahdollisuuden tuottaa ja välittää aineistoja”, Mattsson sanoo.

Suhtautuminen kirjoihin ja lukemiseen muuttui positiivisemmaksi

Celia-äänikirjat paransivat Saana Alangon käsitystä myös itsestä lukijana. Aiemmin hän ei kokenut olevansa lainkaan lukijaihminen, mutta nykyään hän kuuntelee kirjoja paitsi päivittääkseen ammatillista osaamistaan myös huvikseen. Erityisesti psykologiaa käsittelevät teokset ovat antaneet lohtua ja lisänneet itseymmärrystä.

”Nyt kuuntelen todella paljon kirjoja. Nykyään on jopa kivaa ottaa välillä fyysinenkin kirja. Toki en vieläkään pysty suoriutumaan lukemisesta niin, että se olisi pelkkää nautintoa”, Saana sanoo.

Saana on työskennellyt kokemusasiantuntijana Erilaisten oppijoiden liitossa. Hänen mukaansa läheskään ihmiset, joilla on luki- ja oppimisvaikeuksia, eivät tiedä Celiasta.

Saana toivoisi, että erilaisista lukemiseen ja oppimiseen tarvittavista apuvälineistä puhuttaisiin enemmän jo tasa-arvosyistä. Hän on huomannut, että virastot ja monet muut yhteiskunnalliset toimijat käyttävät kieltä, joka lukivaikeudesta kärsivän on vaikea ymmärtää.

”Hyvä esimerkki ovat vaalit. Aina ihmettelen sitä, miten meillä voi olla vaalikoneet niin, että ihmiset eivät ymmärrä, mitä kysymyksissä ylipäätään kysytään. Sanotaan, että demokratiassa jokaisella on oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa, mutta ei se ole niin, jos en edes ymmärrä lukemaani”, Saana sanoo.

Äänikirjat mahdollistavat kirjallisuuden harrastamisen, kun silmä väsyy eivätkä kädet jaksa enää kannatella kirjaa

Päivi Hirvelä lataa ja kuuntelee Celian äänikirjoja matkapuhelimen kokoisen Victor-kuuntelulaitteen kautta. Laite kulkee mukana juna- ja bussimatkat ja pitää seuraa lääkärin vastaanotolla odotusaulassa. Kotona Päivi lukee jonkin verran, mutta illat ovat äänikirjoja varten.

Päivi menee sänkyyn joka ilta yhdeksän aikoihin, laittaa napit korviin ja kuuntelee kirjaa, kunnes alkaa nukuttaa. Iltaisin näkevä silmä alkaa olla niin väsynyt, ettei painetun tekstin lukeminen enää onnistuisi. Nivelreuman vuoksi kädet eivät myöskään jaksa kannatella kirjaa päivän päätteeksi.

”Se, että olen saanut kuunnella näitä kirjoja, on ollut todella tarpeellista mielenterveyteni kannalta”, Päivi sanoo.

Aktiiviselle kirjallisuuden harrastajalle Celian ainoa huono puoli on se, että uutuuskirjoja voi joutua odottamaan neljä–kuusi kuukautta kirjan virallista julkaisupäivää pidempään.

”Aina kun tulee uutuuksia, kuten vaikkapa nyt Pirkko Saision elämäkerta, haluaisin kuunnella sen tietysti heti. Yleensä kestää useampi kuukausi ennen kuin kirja on luettu Celiaan”, Päivi sanoo.

Lue myös Seura.fi: Äänikirjojen korjauskuuntelija Heli Kaskinen poimii lukuvirheet ja vatsan murinat ennen tallenteen julkaisua: ”Täytyy olla tarkka, ei voi herpaantua”