Kulttuuri

"Lähinäkö heikkeni niin, että jouduin hankkimaan uudet lasit" – Suna Vuori luki Finlandia-kilpailun esiraatilaisena 325 tietokirjaa

Enemmän kuin kirja päivässä. Sillä tahdilla Finlandia-palkinnon esiraadissa työskentelevän pitää lukea kirjoja. Suna Vuori kertoo, että loppuvuodesta 2022 lukeminen muuttui hysteeriseksi.

Alkuvuodesta 2022 toimittaja, viestintäyrittäjä Suna Vuorta pyydettiin Finlandia-palkinnon esiraatiin lukemaan ehdolle tulevia tietokirjoja. Hän ilahtui kutsusta ja suostui. Olihan se kunniatehtävä.

Palkintoa jakavasta Suomen Kirjasäätiöstä arvioitiin, että luettavaksi tulisi vuoden mittaan noin 200 kirjaa. Lopulta kustantajien kilpailuun lähettämiä kirjoja oli 325.

”Luin maaliskuusta lähtien noin kirjan per päivä. Kirjoja tuli ehdolle ihan loppusyksyyn asti. Loka-marraskuu oli jo ihan hysteeristä lukemista, silkkaa suorittamista. Viikkoa ennen kuin raadin piti jättää ehdotuksensa, saimme luettavaksemme vielä 32 kirjan lähetyksen”, raadin puheenjohtajana toiminut Suna Vuori kertoo.

Kirjojen haku postista oli oma urakkansa. Joskus postissa odotti jopa toistakymmentä pakettia kerralla. Vuoren hauis kasvoi, kun hän kantoi paketteja työhuoneelle ja kotiinsa. Koko vuoden hän kulki kirjoja kassissaan.

”Lukemiseen meni aivan järjettömästi aikaa ja se tehtiin omien töiden ohella. Mutta olihan se kiinnostavaa näköalapaikka päästä katsomaan, mistä aiheista tietokirjoja kirjoitetaan ja kustannetaan.”

Aiheiden skaala oli laaja luontokirjoista, elämäkertoihin, esseekokoelmiin, self help -oppaisiin, psykologiaan, filosofiaan ja urheilukirjoihin. Raatilainen oppikin paljon uutta kuten esimerkiksi asiaa hyppyhämähäkkien peniksistä. Hyppyhämähäkeistä oli ehdolla valokuvateos.

Lue myös: Yrittäjä Kirsi Piha lukee kolme kirjaa viikossa ja omistaa tuhansia teoksia

Finlandia-kilpailun esiraadilla oli 100 000 sivun luku-urakka

Suna Vuori ei lukenut myöhään illalla saatikka sängyssä, vaan enimmäkseen pöydän ääressä.

”Sain niskahartiaseutuni jumiin ja lähinäköni heikkeni niin, että jouduin hankkimaan uudet lasit. Yhden raatilaisen silmästä katkesi verisuoni urakan lopussa.”

Koska luettavaa tuli yhteensä noin 100 000 sivua, kaikkia kirjoja ei voinut lukea kannesta kanteen. Silti jokaisesta kirjasta käytiin keskustelu, ja sen pohjalta päätetiin liikennevalomallilla, mitkä kirjat menevät varmasti jatkoon, mitkä ehkä ja mitkä taas eivät.

”Meidät yllätti se, kuinka paljon huolimattomasti toimitettuja kirjoja kilpailuun oli ilmoitettu. Tuntui, että osa kirjoista oli mennyt suoraan kirjoittajan näppäimistöltä painoon. Se ei ole ahdingossa olevalle alalle hyväksi.”

Mutta paljon oli hyviäkin teoksia. Aivan loppumetreille Vuoren, Riitta Pollarin ja Petter Lindbergin muodostama raati valitsi kymmenen kirjaa. Palkinnon valitsijalle, THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekille, raati asetti lopulta ehdolle kuusi teosta.

”Jokainen niistä olisi ollut palkitsemisen arvoinen.”

29. marraskuuta jaettava Finlandia-palkinto täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Palkinnot jaetaan kaunokirjallisuudelle, tietokirjallisuudelle ja lasten- ja nuortenkirjallisuudelle.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 20/2023.

Juttua muokattu 6.11.2023 kello 10.55: Kuvaajatiedoista poistettu Helsingin kaupunginmuseo. Jutussa ei ole käytetty Helsingin kaupunginmuseon kuvia. Ingressiä täsmennetty. Aiemmin ingressi alkoi sanoilla ”kirja päivässä”. Finlandia-raatilaiset lukivat kuitenkin enemmän kuin kirjan päivässä, sillä he lukivat 325 kirjaa kahdeksassa kuukaudessa.