Kulttuuri

Kiirastorstai on kansanperinteessä vaarojen ja pahojen henkien päivä – muistatko, mitä päivä merkitsee kristityille?

Kiirastorstai on pääsiäisen pitkäperjantaita edeltävä päivä, jota pidettiin kansanuskossa vaarojen ja pahojen henkien päivänä. Kristinuskossa kiirastorstai tarkoittaa katumusajan päätöstä.

Kiirastorstai on kristillisen kirkkovuoden päivä, joka edeltää pitkäperjantaita. Vaikka harva viettää enää nykyään kiirastorstaita, kristinuskossa ja kansanperinteessä päivään liittyy monenlaisia perinteitä ja uskomuksia. Kiirastorstai ei ole pyhäpäivä, toisin kuin pitkäperjantai.

Lue myös: Pääsiäisviikon päivien nimet ovat muistoja menneistä ajoista – näin nimet ovat saaneet alkunsa

Milloin on kiirastorstai 2024?

Vuonna 2024 kiirastorstai on 28. maaliskuuta.

Kiirastorstain ajankohta määrittyy pääsiäisen ajankohdan mukaan. Pääsiäispäivä on kevätpäiväntasauksen jälkeisen ensimmäisen täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Kiirastorstai voi olla aikaisintaan 19.3 ja myöhäisimmillään 22.4.

Miksi kiirastorstai on kristityille merkityksellinen päivä?

Kristinuskossa kiirastorstai on päivä, jolloin Jeesus asetti ehtoollisen ja söi viimeisen aterian opetuslastensa kanssa. Jeesus kuoli ristillä pitkäperjantaina.

Kirkossa kiirastorstain ehtoollisjumalanpalvelus on päätös katumusajalle, joka on alkanut tuhkakeskiviikkona eli laskiaisen jälkeisenä keskiviikkona. Paasto kuitenkin jatkuu pääsiäisyöhön saakka. Kiirastorstain jumalanpalveluksen jälkeen alttari voidaan riisua ja pukea mustaan, mikä aloittaa kolmen päivän mittaisen juhla-ajan.

Nimi kiirastorstai tulee ruotsinkielisestä sanasta skära, joka tarkoittaa puhdistamista. Kiirastorstaina kristityt ovatkin muistelleet Jeesusta, joka pesee opetuslasten jalat. Muun muassa ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa ja joissain protestanttisissa yhteisöissä jalkojenpesu kuuluu kiirastorstain kirkolliseen seremoniaan.

Lue myös: Kuinka hyvin tunnet pääsiäisperinteet meillä ja muualla? Testaa tietosi hauskan visan avulla!

Millaisia kansanuskomuksia kiirastorstaihin liittyy?

Ennen teollistumisen aikaa ihmisten maailmankuva perustui epätieteellisiin uskomuksiin. Kun sairauksille ja muille vastoinkäymisille ei ollut tieteellistä selitystä, niitä selitettiin usein pahoilla jumalilla, haltijaväellä, vainajilla tai pahantahtoisilla naapureilla. Pahoja voimia vastaan suojauduttiin erilaisin loitsuin ja teoin.

Myös kiirastorstaihin liittyy monenlaisia kansanuskomuksia. Kiiran ajateltiin tarkoittavan pahaa henkeä, joka täytyy karkottaa pihapiiristä. Pahaa henkeä saatettiin käskeä rautaesineitä kalistellen poistumaan pihalta ja menemään metsään. Kiiraa koitettiin myös karkottaa tiehensä erilaisilla riiteillä, kuten ajamalla kelkalla ympäri pihaa samalla erilaista romua kelkan päällä polttaen.

Myös eläimiä koitettiin suojella pahoilta voimilta ripustamalla eläinsuojien oviin kasveista sidottuja kimppuja. Tästä tavasta sai alkunsa tänä päivänä tuntemamme ovikranssi.

Kiirastorstaina tapahtuvia asioita pidettiin enteinä. Esimerkiksi lapsen itkun kuulemisen ajateltiin ennustavan kuolemaa. Langanpätkän näkemisen lattialla ajateltiin ennustavan käärmeen näkemistä kesällä.

Eri puolilla Suomea kiirastorstailla on erilaisia nimiä, kuten esimerkiksi kierotorstai. Kiero-sanan vuoksi osa ihmisistä ajatteli, ettei kierotorstaina kannata keriä lankaa, koska silloin pellavakin kasvaa kieroon.

Miten kiirastorstaita vietettiin ennen?

Kansanperinteessä kiirastorstain iltana on perinteisesti jo laskeuduttu pitkäperjantain hartaaseen tunnelmaan. Kiirastorstain iltana juhlimista, riekkumista ja saunomista on pidetty sopimattomana.

Koska kiirastorstain nimi viittaa ruotsinkielessä (skärtorsdag) puhdistautumiseen, on päivää pidetty kristittyjen keskuudessa hyvänä päivänä peseytyä ja leikata hiukset ja parta. Puhdistautumisen symboliikan vuoksi kiirastorstai on ollut myös suosittu ripittäytymispäivä kirkoissa.

Nykyään harva viettää kiirastorstaita erityisin menoin. Kiirastorstai-illasta alkaa pääsiäispyhien vietto. Monissa kristillisissä seurakunnissa kiirastorstaina vietetään kiirastorstain messua, johon voi kuulua omat seremoniansa. 

Juttua varten on haastateltu suomalaisiin kansanperinteisiin erikoistunutta kirjailijaa, Marjut Hjeltiä.

Muut lähteet: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kirkkovuosikalenteri

Juttua on muokattu 28.3.2023 kello 11.33: Jutun ingressistä poistettu tieto, että kiirastorstai olisi pääsiäisviikon päivä. Kiirastorstai on niin sanotulla hiljaisella viikolla.

Juttua on muokattu 5.3.2024 kello 12.43: Korjattu kiirastorstain päivämäärä vuodesta 2023 vuoteen 2024.