Kulttuuri

Tässä on suomen kielen hauskin murresana! Sana tuo mieleen tutun kotieläimen, mutta tarkoittaa jotain aivan muuta

Kotilieden lukijat äänestivät suomen kielen hauskimmaksi murresanaksi sanan, jolla on juuret ruotsin kielessä. Asiantuntija kertoo, miksi murresanat huvittavat ja miten yksittäiset murresanat ovat saaneet alkunsa.

Murteet eli alueelliset puhekielen muodot ovat kielemme rikkaus. Mutta mikä on suomen kielen hauskin murresana? Kotilieden toimitus laittoi pystyyn äänestyksen, jossa lukijat saivat äänestää mielestään hykerryttävintä murresanaa.

Äänestyksessä oli mukana 30 murresanaa eri puolilta Suomea. Sanat valittiin Kotilieden lukijoiden ehdotusten joukosta. Pyysimme lukijoita ilmiantamaan hauskoja murresanoja Kotilieden Facebook-päivityksen kommenttikenttään.

Varsinaisessa äänestyksessä mielipiteensä ilmaisi 1 087 ihmistä. Tiukimman kisan hauskimman murresanan paikasta kävivät kolme sanaa, jotka keräsivät yli kolmanneksen kaikista äänistä.

Ykköspaikan nappasi ankkastukki eli pullapitko 137 äänellä. Toiseksi sijoittui tyhjäntoimittajasta, hienostelijasta tai saamattomasta käytetty sana kekkeruusi 136 äänellä ja kolmanneksi mullismoukku eli kuperkeikka 135 äänellä. Katso jutun lopusta kymmenen hauskimman sanan lista. 

Miksi juuri nämä murresanat huvittavat suomalaisia? Kysyimme asiaa murteisiin perehtyneeltä erityisasiantuntija ja sanakirjantoimittaja Sofia Björklöfiltä Kotimaisten kielten keskuksesta.

”Sitä voi olla vaikea sanoa. Se, mitä ihmiset pitävät hauskana, vaihtelee. Hauskuuden kokemukseen vaikuttavat ihmisen äidinkieli, kotimurre ja kotipaikkakunnan kulttuuri”, Björklöf sanoo.

Hän arvelee, että sanojen hauskuus voi liittyä niiden vierauteen. Yhteistä kärkikolmikolle on se, että ne ovat käytössä vain osassa suomen murteista. Jos murrealue on pieni, sana on todennäköisesti melko tuntematon valtaosalle suomalaisista.

”Vähän samanlainen ilmiö on se, miksi viron kieli voi kuulostaa hassulta suomalaisista, jotka eivät osaa viroa. Kun kielen osaa, se ei kuulosta sen hassummalta kieleltä kuin suomikaan. Vieraudessa on aina jotakin yllättävää. Meitä huvittavat usein myös mielikuvat, jotka meille sanoista syntyvät, ja tiettyjen äänteiden yhdistelmät”, Björklöf sanoo.

Lue myös: Suomen kielen ärsyttävin sana on kotoisin Turusta – lukijat äänestivät 20 suomen kielen ärsyttävintä sanaa

Tästä syystä ankkastukki tarkoittaa pullapitkoa

Hauskimmaksi murresanaksi äänestetty ankkastukki tarkoittaa vehnätaikinasta tehtyä, palmikoitua pullapitkoa. Sanaa on perinteisesti käytetty länsimurteissa, etenkin Pohjanmaan rannikkoseudulla ja Lounais-Suomessa.

Ankkastukki on lainattu ruotsinkielisestä yhdyssanasta ankarstock ja suomenruotsin murresanasta ankkastokk. Se tarkoittaa ankkuritukkia eli ankkurin puista tai metallista poikkitukkia. Samalla ruotsinkielisellä sanalla on nimitetty Ruotsissa nelikulmaista ja pitkänomaista hapatettua leipää ja suomenruotsissa pullapitkoa, erityisiasiantuntija Sofia Björklöf kertoo.

”Tällainen sanojen merkityksen kehitys on kielissä hyvin tavallinen. Leipään viittaava merkitys on syntynyt siitä, että pitkänomainen leipä muistuttaa ulkoisesti ankkuritukkia”, Björklöf sanoo.

Lainasanoille on tyypillistä se, että sanalla on useampia variantteja. Suomen murteissa pullapitkoa kutsutaan ankkastukin lisäksi myös nimityksillä angastukki, ankastonka, ankkarstokka, ankkarstokki, ankkarstykki ja ankkaströömi.

Erityisasiantuntija uskoo, että hauskan ankkastukista tekee se, että sana tuo äänneasunsa vuoksi sanan merkitystä tietämättömälle henkilölle mieleen kotieläimenä tunnetun linnun. Tällaista kielellistä ilmiötä nimitetään kansanetymologiaksi.

”Siitä tulee mielikuva, että mikä ankkalintutukki tämä on. Ihmiselle, joka tajuaa, että kyseessä on ankkuri, sana tuskin on niin hauska. Mutta muille ankkalintu pullan nimessä on varmasti hauska”, Björklöf sanoo.

Pullapitko eli ankkastukki
© Jorma Marstio

Hienostelijaa tarkoittava kekkeruusi on tuttu sana Tampereella

Kotilieden äänestyksessä toiseksi sijoittunut kekkeruusi on tuttu Tampereen seudun hämäläismurteissa. Kyseessä on niin sanottu deskriptiivinen sana eli sana, jonka äänneasulla pyritään ilmaisemaan jotakin asiaa tai ilmiötä. Kekkeruusilla on kuvattu niin tyhjäntoimittajaa, hienostelijaa kuin saamatonta ihmistäkin.

Erityisasiantuntija Sofia Björklöf veikkaa, että kekkeruusi on mahdollisesti saanut alkunsa ruotsinkielisestä sukunimestä, joka päättyy loppuosaan -ros tai -roos. Asiasta on kirjoittanut aiemmin Suomen murteiden sanakirjan päätoimittaja Heikki Hurtta Kielikello-lehdessä.

”Taustalla voisi periaatteessa olla jokin ruotsinkielinen kaksiosainen sukunimi, kuten Keckros. Sen tyyppistä sukunimeä ei kuitenkaan ole ollut käytössä”, Björklöf sanoo.

Tällainen ruotsinkielisten sukunimien hyödyntäminen murresanoissa on Björklöfin mukaan tyypillistä. Ruotsinkieliset sanat ovat kuulostaneet todennäköisesti eksoottisilta suomenkielisiä murteita puhuvien korvissa. Siksi ne ovat olleet houkuttelevaa ainesta uusien sanojen materiaaliksi.

Sanan kekkeruusi alkuosa on peräisin suomenkielisestä kek-alkuisten kuvailevien sanojen sanueesta, joihin kuuluvat muun muassa ylpeää ja hienostelevaa tarkoittava adjektiivi kekkeä ja verbi kekkaloida, jonka merkitys yleiskielessä on Kielitoimiston sanakirjan mukaan maleksia tai kuljeksia.

Hienostelija katsoo ylpeästi kameraan.
© iStockphoto

Mullismoukku tarkoittaa Rauman seudulla kuperkeikkaa

Kolmanneksi hauskimmaksi murresanaksi Kotilieden lukijat äänestivät kuperkeikkaa tarkoittavan mullismoukun. Kekkeruusin tavoin kyseessä on deskriptiivinen sana, jonka äänneasulla pyritään kuvaamaan sitä, miltä kuperkeikka näyttää.

”Sanaa mulli on käytetty Suomessa muutamissa pitäjissä isosta pyöreästä kivestä. Sanalla moukku on sellaisia merkityksiä kuin kalanmäti, kalan mätipussi ja kalan uimarakko, jotka ovat kaikki jollain tavalla pyöreitä”, Björklöf sanoo.

Mullismoukulla on äänestyksen kärkikolmikosta pienin levikki. Sana on ollut käytössä lähinnä Varsinais-Suomen pohjoisosassa Raumalla ja sen lähiympäristön pitäjissä, kuten Laitilassa, Eurajoella, Kalannissa ja Turun läänin Lapissa.

Syy sille, että murrealue on kartalla hyvinkin pistemäinen, liittyy erityisasiantuntijan mukaan alkujaan maalaisyhteisön vähäiseen liikkuvuuteen. Murteet ovat syntyneet aikana, jolloin väestön elämänpiiri keskittyi pitkälti omaan kotipitäjään ja sen lähialueisiin.

Ihmiset, etenkään naiset, eivät ole juuri matkustaneet. Ei ole ollut nykyaikaisia yleiskieltä levittäviä ja murre-eroja tasoittavia sähköisiä viestimiä, kuten radiota tai televisiota. Siksi omasta murteesta poikkeavan puheen kuuleminen on ollut vähäistä. Se on johtanut siihen, että murteet ovat voineet pesiytyä maantieteellisesti hyvin pienille alueille.

Pienestä levikistä huolimatta sanalle mullismoukku löytyy kuitenkin useampia erilaisia variantteja. Sellaisia ovat muun muassa mullimoukku, mullinmulkku ja mullerismulkku.

Pikkutyttö tekee nurmikolla kuperkeikkaa.
© iStockphoto

Juttua on muokattu 11.12.2023 kello 11.57: Mullismoukku-sanaan linkitetty hyperlinkki johti aluksi Suomen murteiden sanakirjan mullismulkku-sanaan. Linkki on vaihdettu johtamaan mullismoukku-sanaan.

Lue myös: Tee testi! Tunnetko suomen kielen murteet – ja murresanojen tarkoituksen? Seuran murretesti selvittää, oletko sanonnoissa todella sanojesi mittainen

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tässä on suomen kielen hauskin murresana! Sana tuo mieleen tutun kotieläimen, mutta tarkoittaa jotain aivan muuta

Sinun täytyy kommentoidaksesi.