Opettaja Hanna, 29, on nähnyt, miten some rikkoo lasten keskittymiskyvyn – silti hän tekee Tiktokiin videoita
Opettajat Hanna Hallila ja Visa Saarinen tekevät huippusuosittuja videoita Tiktokiin. Miksi opettajat ovat menneet somepalveluun, jonka pelotellaan pilaavan lasten ja nuorten keskittymiskyvyn?
Opettaja Hanna Hallila, 29, tanssii pulpettien keskellä ja esittelee viikon asunsa ja uuden nenäkorunsa. Muun muassa tällaisia videoita Hanna julkaisee Tiktokissa nimimerkillä @hanna_ope.
Hanna opettaa ruotsia ja englantia Pasilan peruskoulussa Helsingissä. Hän haluaa murtaa käsityksiä siitä, millaisia opettajat ovat.
”Se kuva, joka opettajista on ollut, on sellainen kansankynttilä, hirveän asiallinen. Opettajia on tasan niin monta kuin on opettajina työskenteleviä henkilöitäkin. Tätä työtä tehdään vahvasti persoonan kautta”, Hanna sanoo.
Ensimmäiset videot hän julkaisi keväällä 2021. Silloin ajatuksena oli tehdä höpsöttelyvideoita opettajan arjesta ihan vain omaksi ja oppilaiden iloksi korona-arjen keskelle.
Yhdellä videolla hän näyttelee, kuinka nuori opettaja jännittää arviointikeskustelua. Toisella Hanna imitoi, miten opettaminen eka- ja ysiluokkalaisille eroaa.
Videot keräävät satojatuhansia näyttökertoja. Ne naurattavat ja viihdyttävät.
Miksi opettaja on mennyt sovellukseen, jonka pelotellaan pilaavaan lasten ja nuorten keskittymiskyvyn?
Kiusaamiseen on helpompi puuttua, kun oppii Tiktokissa nuorten kielen
”Oot ihan vitun NPC jos et harrasta mitään.” ”Jos käyt lukioo oot isoin NPC.”
Muun muassa tällaisia asioita saatetaan nuorten tekemillä Tiktok-videoilla sanoa.
Hanna on oppinut sosiaalisessa mediassa tunnistamaan nuorten käyttämän sanaston. Se mahdollistaa kiusaamiseen puuttumisen.
”Jos en olisi Tiktokissa, en välttämättä tietäisi, mitä tarkoittaa NPC. Osaa termeistä saatetaan käyttää negatiivisessa mielessä”, Hanna sanoo.
NPC on lyhenne englanninkielisestä termistä non-playable character. Nuoret käyttävät videopeleistä tuttua käsitettä kuvaamaan ihmistä, joka on muiden vietävissä, kykenemätön omaan ajatteluun.
Kiusaaminen sosiaalisessa mediassa voi olla rajua. Mahdollisuus esiintyä ilman omaa naamaa ja nimeä raaistavat kielenkäyttöä.
Koulun nimellä saatetaan tehdä ”shippaustilejä”, joissa jaetaan ilman lupaa kuvia koulun oppilaista ja paritetaan heitä keskenään. ”Shippaus” tulee englanninkielisestä, parisuhdetta tarkoittavasta sanasta relationship.
”Yleensä tarkoituksena on etsiä mahdollisimman epäedustavia kuvia toisista oppilaista. Oppilaat pelkäävät joutuvansa itse sinne seuraavaksi”, Hanna sanoo.
Hän on pitänyt työpaikallaan Pasilan peruskoulussa henkilökunnalle luennon ilmiöstä. Oppilaitaan hän kannustaa miettimään, mitä itsestään sosiaalisessa mediassa jakaa ja kenelle.
Hanna haluaa olla helposti lähestyttävä aikuinen – kertoo nuorena sairastamastaan syömishäiriöstä
Luokkahuoneessa Hanna ei puhu omista videoistaan, mutta usein oppilaat löytävät ne ja ehdottavat videoille aiheita. Hannan mukaan videoiden tekeminen on auttanut luomaan yhteyden oppilaisiin.
Kun oppilas kokee aikuisen helposti lähestyttäväksi, madaltuu kynnys kertoa asioista, jotka painavat mieltä. Hanna uskoo, että turvallinen ilmapiiri luokassa vähentää myös kiusaamista.
Itse Hanna on kertonut Tiktokissa sairastaneensa nuorena syömishäiriötä.
”Siellä on nuorta, herkässä iässä olevaa yleisöä. Tietoisuuden levittäminen on tärkeää. En halua olla mikään korkealla tuolilla istuva auktoriteetti, joka on tosi etäinen ja pelottava”, Hanna sanoo.
Hän ei ole ainoa opettaja, joka on löytänyt yleisön sosiaalisesta mediasta.
Visa on voltteja tekevä ”cool” matikanope
Silmälasit, siistimätön parta ja hiukset. Päällä fleece, jalassa lenkkarit. Vieressä lukee teksti: Tylsä matikanope?
Sitten Visa Saarinen, 30, heittää voltin.
Tilalle vaihtuu pikkukenkiin, mustaan villakangastakkiin, neuleeseen ja aurinkolaseihin pukeutunut mies, joka on kuin Dressmannin kuvastosta.
Tylsästä matikanopesta tuli ”cool”.
Tällainen oli ensimmäinen video, jonka Visa julkaisi Tiktokissa helmikuussa 2021.
”Tein porukalle selväksi, että tässä on stereotypioita rikkova matikanope”, Visa sanoo.
Seurasi lisää videoita, joissa Visa tekee voltteja, nostaa painoja penkistä, vetää leukoja, jonglööraa, skeittaa, pomputtelee jalkapalloa ja kokeilee cheerleadingia.
Tavoitteena oli muuttaa asenteita matematiikkaa kohtaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön mukaan matematiikan oppimistulokset ovat olleet laskusuunnassa viime vuosituhannen vaihteesta lähtien. Turkulaisessa lukiossa matematiikkaa opettava Visa uskoo, että yksi syy siihen on, etteivät oppilaat arvosta matematiikan osaamista yhtä paljon kuin esimerkiksi englannin osaamista.
”Toivoisin, ettei sitä ainakaan tarvitsisi hävetä, että tykkää matikasta ja pärjää siinä. Sen pitäisi olla siistiä ja siitä pitäisi olla ylpeä”, Visa sanoo.
Mutta miten temput siihen liittyvät?
”Kun ensin rakennat mielenkiinnon ja käsityksen, että olet cool, on todennäköisempää, että joku haluaa kuunnella sinua. Vasta sitten kannattaa alkaa tekemään enemmän opetusjuttuja”, Visa sanoo.
Nyt valtaosa @tietovisa-nimisellä tilillä julkaistuista videoista on täyttä matikkaa. Tilillä on yli 103 000 seuraajaa.
Videoiden tekeminen auttaa parantamaan opetusta luokkahuoneessa
Visa tietää, että tietyt videot lähtevät leviämään sosiaalisessa mediassa paremmin kuin toiset. Hauskojen huumoripläjäysten lisäksi nuoret jakavat kavereilleen videoita, jotka käsittelevät laskutoimituksia, joissa ihmiset tekevät tyypillisesti paljon virheitä.
Sellaisia ovat esimerkiksi murtoluvut.
”Ne tuottavat lukiossakin paljon päänsärkyä, koska täällä odotetaan, että ne hallitaan tosi hyvin. Mutta osalla niiden osaaminen on aika heikkoa”, Visa sanoo.
Videolla hän näyttää murtolukujen laskusäännön liitutaululla noin 15 sekunnissa.
Se on kerännyt lähes 54 000 katselukertaa.
”Mun mielestä ihan hyvä suoritus matematiikan laskukaavalle”, Visa sanoo.
Videoiden tekemisestä on ollut hyötyä myös luokkahuoneessa. Videoiden kommenttikenttään tuleva palaute ja analytiikka ovat auttaneet selkeyttämään ja yksinkertaistamaan opetusta, vääntämään asioita rautalangasta.
Katsotuimpia ovat videot, joissa ratkaistaan arvoitus jostakin arkisesta aiheesta: Kuinka monta erilaista pizzaa on mahdollista valmistaa 50 eri täytteestä? Kuinka monta erilaista rekisterinumeroa Suomessa on mahdollista muodostaa?
Samanlaisen koukun Visa pyrkii rakentamaan myös oppituntien alkuun. Kun oppilaat ovat suoriutuneet annetusta tehtävästä, alkaa teorian opiskelu.
Sosiaalinen media on tehty koukuttavaksi – vaikutukset näkyvät luokkahuoneessa
Yhtenä syksynä Hannan oppilaat opiskelivat englantia tekemällä tehtäviä, jotka ammentavat Harry Potter -kirjojen maailmasta. Oppilaat saivat tupapisteitä ja lopuksi yksi luokka voitti tupamestaruuden aivan kuten noitien ja velhojen koulussa Tylypahkassa.
Hanna on huomannut, että opetuksen elävöittäminen saa oppilaat viihtymään tunneilla ja auttaa oppimaan. Sama vaikutus voi olla sosiaalisessa mediassa julkaistulla opetussisällöllä.
Tiktokissa Hanna on selittänyt, miten ruotsin adjektiivit taipuvat, antanut ääntämisohjeita englantiin ja kertonut, mitä eroa on englannin kielen vahvistussanoilla so ja such.
”Nuoret eivät välttämättä jaksa koulussa keskittyä kaikkeen. Joskus asia saattaa mennä paremmin perille somessa vastaan tulleen lyhytvideon kautta”, Hanna sanoo.
Algoritmi syöttää katsojalle jatkuvasti uusia videoita. Se tekee videoiden katsomisen koukuttavaksi.
Koukuttavuudessa piilee myös riskinsä.
Jos yöt kuluvat Tiktok- tai Instgram Reels -videoiden parissa, aivot eivät ehdi levätä ja palautua. Vaikutukset näkyvät koulutyössä.
Houkutus tarttua puhelimeen kesken oppitunnin on suuri. Opetuksen seuraaminen vaikeutuu. Tehtäviä ei jakseta tehdä loppuun. Jos vastaus ei löydy heti, hanskat heitetään tiskiin.
”Kaiken pitäisi olla hirveän viihdykkeellistä. Sellainen kynä-paperiduuni koetaan hirveän tylsäksi. Mutta sitä peruspuurtamistakin tarvitaan”, Hanna sanoo.
Nuorten keskittymiskyvyn rapautuminen on noussut eräänlaiseksi kansalliseksi huolenaiheeksi.
Siitä Hannakin kantaa huolta.
Mikä siis neuvoksi?
Sosiaalisen median kieltäminen ei ole ratkaisu, sanovat opettajat
Keväällä 2023 Suomen tuore hallitus pohti kännyköiden käytön kieltämistä kouluissa. Nyt poliitikot kampanjoivat Tiktokin kieltämisellä ja sosiaalisen median ikärajoilla.
Turun Puolalanmäen lukiossa, jossa Visa opettaa, kännykän käyttöä on pyritty kaitsemaan yhteisillä pelisäännöillä. Omassa luokassaan Visalla on sääntö, että jos puhelinta vilkuilee kesken oppitunnin, kurssiarvosana laskee neljäsosalla. Tuntiaktiivisuudella on puolestaan mahdollisuus nostaa arvosanaa.
Visan mukaan linjaus on rauhoittanut oppitunteja ja parantanut oppimista.
”Oppilailla on taipumusta multitaskaamiseen. Monet kuvittelevat, että he pystyvät samaan aikaan vilkuilemaan puhelinta ja seuraamaan opetusta, vaikka eivät oikeasti pysty”, Visa sanoo.
Perusopetuslain mukaan opettajalla on jo oikeus ottaa haltuunsa oppilaalta kielletty tai sellainen esine, jolla oppilas häiritsee opetusta tai oppimista.
Hannan luokassa puhelin päätyy opettajan pöydälle, jos sen käytöstä joutuu huomauttamaan. Puhelimen saa takaisin, kun tunti päättyy.
Kumpikaan ei kuitenkaan usko, että kännyköiden tai sosiaalisen median täysi kieltäminen olisi ratkaisu.
”Alakouluikäisellä sosiaalisen median käytön pitäisi olla todella valvottua ja rajattua. Mutta kun puhutaan yläkouluikäisestä, on vaikea nähdä, että kaiken kieltäminen olisi oikeasti hyvä asia”, Visa sanoo.
Sosiaalisesta mediasta voi löytää samanhenkisiä kavereita ja vertaistukea sekä saada tietoa, inspiraatiota ja iloa. Koulussa puhelimia voidaan käyttää oppimisen tukena.
”Kännyköitä ja somea ei tulla pyyhkimään pois tästä maailmasta. Siksi koen todella tärkeäksi, että niiden kanssa opitaan elämään ja että lapsista ja nuorista kasvaa vastuullisia sosiaalisen median käyttäjiä”, Hanna sanoo.
Oman puhelimensa asetukset hän on säätänyt niin, ettei sosiaalisen median sovelluksiin pääse kello 21 jälkeen. Silloin iltaan jää aikaa muulle rauhoittumiselle.
Lue myös Anna.fi: ”Keskittymiskyky on tulevaisuuden supervoima” – siksi futuristi Perttu Pölönen on asettanut itselleen ruutuajan
Jotkut ovat epäilleet somevideoita tekevän opettajan ammattitaitoa
Hannaa on haukuttu sosiaalisessa mediassa rumaksi ja tyhmäksi. Se ei tunnu ”oikein miltään”.
Ihon alle menee palaute, jossa hänen ammattitaitoaan epäillään siksi, että hän tekee opettajana humoristisia videoita.
Pääsiäisen alla kommenttikenttään ilmestyi anonyymi viesti. ”Surullista, että näet epäsopivat suhteet oppilaiden kanssa ’onnistumisena’.”
Se satutti, loukkasi.
”Toivoisin, että ihmiset tajuaisivat, että se, millaisia videoita teen sosiaalisessa mediassa, ei korreloi sen kanssa, miten toimin opettajana luokkahuoneessa”, Hanna sanoo.
Hanna kuvasi reaktionsa videolle ja julkaisi sen Tiktokissa.
”Sekin on tunnekasvatustyötä, että näytän, miltä ilkeät kommentit tuntuvat ja nostan tietoisuuteen sitä, ettei sosiaalisessa mediassa kaikki ole aina niin auvoista”, Hanna sanoo.
Joskus reaktiot ovat johtaneet anteeksipyyntöihin.
Pitäisikö kaikkien opettajien mennä Tiktokiin?
Visa ja Hanna ovat saaneet yhteydenottoja, joissa on kerrottu, että videot ovat innostaneet hakemaan opettajakoulutukseen tai ottamaan sivuaineeksi yliopistossa matematiikan.
Pitäisikö kaikkien opettajien alkaa tuottaa sisältöjä sosiaaliseen mediaan?
Molemmat vastaavat: ei tietenkään.
Opetusta ja suhdetta oppilaisiin voi kehittää muillakin tavoilla. Mutta sosiaalinen media myös mahdollistaa asioita.
Missä muualla voisit kertoa yhdellä kerralla 150 000 ihmiselle, kuinka matemaattinen yhtälö ratkaistaan?
Kommentoi
Kommentoi juttua: Opettaja Hanna, 29, on nähnyt, miten some rikkoo lasten keskittymiskyvyn – silti hän tekee Tiktokiin videoita