Huonekasvit

Länsi-ikkunan kasvit: 9 vaihtoehtoa kodin valoisalle paikalle

Kaikki huonekasvit rakastavat valoisaa länsi-ikkunaa – tai ainakin melkein kaikki. Valoa riittää ikkunalla läpi vuoden, eivätkä kesätkään ole paahteisia.

Länsi-ikkunan kasvit ovat aamulla varjossa, mutta päivän mittaan valo lisääntyy ja valoa riittää iltaan saakka.

Ilta-auringon puoleisesta paikasta pitävät erityisesti kukkivat ja kirjavalehtiset huonekasvit, sillä kukintaan ja lehtien värittymiseen tarvitaan valoa – ei kuitenkaan paahdetta.

Valoisalle länsi-ikkunalle sijoitettuja kasveja tulee kastella säntillisesti, etenkin kasvukaudella. Kasvuun ja kukintaa tarvitaan myös säännöllistä lannoitusta.

Talvella valon määrä laskee, joten kasvun hidastuessa hoitotarvekin vähenee. Jopa länsi-ikkunalla kasvit hyötyvät silloin lisävalosta, kasvilampuista.

Valoa on eniten ikkunalaudan läheisyydessä, mutta vähiten ikkunan vieressä. Valo vähenee myös, mitä kauemmaksi ikkunasta kasvit sijoitetaan.

Kukkivat länsi-ikkunan kasvit

Andrenflamingonkukka (Anthurium Andreanum-ryhmä) on komealehtinen vehkakasvi, joka viihtyy valoisassa paahteettomassa paikassa. Se pitää hapahkosta kasvualustasta, jonka tulee olla kosteahko läpi vuoden. Laji viihtyy huoneenlämmössä kesät, talvet.

Perhoskämmekkät (Phalaeonopsis spp.) hankitaan kukkivina, ja ne voi saada kukkimaan jopa uudelleen. Pidä kasvi kukinnan jälkeen puolivarjossa, ja kastele säntillisesti mutta pidä taukoa kastelujen välissä. Älä leikkaa pois vanhoja kukkavanoja, sillä niihin saattaa puhjeta uusia kukkaversoja.

Tuoksupelargoni (Pelargonium x fragrans) viihty hyvin länsi-ikkunan tuntumassa valoisassa hajavalossa. Lehdistö on näyttävä ja tuoksuva, kukat pienet mutta viehättävät. Tuoksupelargonit voi talvettaa huoneenlämmössä.

Länsi-ikkunalle sopivia viherkasveja

Kiiltojukka eli jukkapalmu (Yucca quatemalensis) on näyttävä kotien suosikki, jonka tunnistaa hieman pulleasta tyvestä ja latvatupsusta. Se viihtyy valoisassa paikassa, oikein hoidettuna jopa varjossa. Jukkapalmua kastellaan valoisassa paikassa säännöllisesti, mutta kastelukertojen välissä multa saa kuivahtaa.

Täpläkirjovehkalla (Dieffenbachia seguine) on kirjavat lehdet, ja taimi voi kasvaa jopa parimetriseksi. Kirjovehka pitää lämpimästä ja vedottomasta paikasta läpi vuoden. Kylmää se ei siedä lainkaan. Jos latva kasvaa korkeaksi, siitä voi ottaa pistokkaan. Koko kasvi on myrkyllinen.

Kultapalmu (Dypsis lutescens) on kestävä kasvi, kunhan se saa riittävästi valoa. Kastele kultapalmua säännöllisesti tai istuta altakasteluruukkuun. Kuivassa huoneilmassa saa herkästi punkkeja, joten sumuttelu on hyväksi. Ilmankosteus estää myös lehdenkärkien ruskettumista.

Tuoksutraakkipuu (Dracaena fragrans) on näyttävä ja kestävä pikkupuu. Tuoksutraakkipuu pitää valoisasta tai puolivarjoisasta kasvupaikasta. Kastele reilusti kerralla, mutta anna sitten mullan kuivahtaa. Vähässä valossa latvus venähtää, mutta latvapistokas juurtuu helposti uudeksi yksilöksi.

Köynnösmäiset länsi-ikkunan kasvit

Kultaköynnös (Epipremnum pinnatum) on köynnöskasvi, ja se sopeutuu monenlaiseen paikkaan. Kirjavalehtiset lajikkeet kaipaavat valoa enemmän kuin vihreälehtiset.  Versot venähtävät pitkiksi, ja niistä saa helposti juurtuvia latva- ja varsipistokkaita. Kastele kultaköynnöstä säännöllisesti.

Aarnipeikonlehti (Monstera adansonii) on peikonlehden sukulainen, joka kasvaa parhaiten puolivarjossa. Lehdissä on samaa näköä kuin sukulaisessa, mutta kasvutapa on pensasmaisempi. Kastele ja sumuttele säntillisesti, mutta anna pintamullan kuivahtaa kastelujen välissä.