”Koira haistaa hengityksestäni, milloin sairauskohtaus lähestyy” – kolme pienituloista kertoo, miksi tinkivät vaikka omasta ruoastaan lemmikkinsä hyväksi

Kun köyhä hankkii lemmikin, moni kritisoi. Ei kannattaisi, sillä lemmikki tuo tutkitusti rakkautta ja terveyttä omistajalleen. Johannan koira jopa haistaa tämän hengityksestä, milloin epilepsiakohtaus lähestyy ja pakottaa emäntänsä ottamaan oikeat lääkkeet.

Miksi pidät lemmikkieläimiä, jos sinulla ei ole rahaa? Kaksi koiraa omistavalta Johannalta on kysytty tätä monta kertaa.

Lue myös: Aivot paljastavat, että ihminen rakastaa lemmikkiään samalla lailla kuin lastaan – ja siitä on lukuisia terveyshyötyjä

33-vuotiaalla Johannalla on pienet tulot, koska hän on onnettomuuden takia työkyvyttömyyseläkkeellä. Pula rahasta on todellista. Kerran Johannan puhelin suljettiin, ja hän oli pari viikkoa ilman kännykkää. Jos kengät hajoavat eikä Johannalla ole rahaa, hän teippaa ne tai yrittää löytää kirpputorilta eurolla uudet.

Johanna joutuu valitsemaan, mitä hankkii. Vähän aikaa sitten kuistin katto pääsi romahtamaan, sillä hän oli laittanut rahat tärkeämpään ­asiaan. Koiranruokaan.

”Rahankäytössäni koirat menevät kaiken edelle”, Johanna sanoo.

Koiriin kuluu joka kuukausi kymmeniä euroja. Tarkkaa summaa Johanna ei halua laskea, se vain ahdistaisi. Kun eläke tulee tilille, hän kuorii siitä ensimmäiseksi osan säästöön ­koirien menoja varten.

Johannalle koirat eivät kuitenkaan ole rahakysymys. Kyse on paljon merkittävämmästä asiasta.

Voit myös kuunnella jutun tästä:

11 vuotta sitten Johanna halvaantui vyötäröstä alaspäin. Hän on kuntoutunut käveleväksi ja liikkuvaksi, mutta elää jatkuvien kipujen, jäykkyyksien ja epilepsiaa muistuttavien kohtausten kanssa.

Itsenäinen elämä olisi mahdotonta ilman koiria. Ilman niitä Johanna ei uskaltaisi kohtausten pelossa liikkua ulkona eikä voisi asua omillaan.

Köyhän lemmikki

Johanna ei esiinny jutussa omalla nimellään eikä kasvoillaan.

Katso koiraa silmiin

Eläimistä on ihmisen hyvinvoinnille monenlaista hyötyä. Mitä positiivisempi tunneside koirien omistajalla on lemmikkiinsä, sitä suurempia terveyshyötyjä hän saa.

Tämä selvisi lääketieteen ja kirurgian tohtorin Heimo Langinvainion tutkimuksessa.

Hyvän olon kokemus näkyy ihmisen kehossa monin mitattavin tavoin. Lääketieteellisissä tutkimuksissa on esimerkiksi todettu, että jo lemmikin silittäminen lisää kipua lievittävän hyvänolonhormoni oksitosiinin tuotantoa.

Erityisesti lemmikin silmiin katsominen purskauttaa kehoon oksitosiinia. Asiaa on tutkittu koirilla: rakkaan rekun silmiin katsominen kolminkertaistaa ihmisen oksitosiinimäärän.

Tutkimuksissa on havaittu lemmikin myös vähentävän ihmisen stressiä. Pelkkä eläimen läsnäolo saa kehon stressihormoni kortisolin tason laskemaan.

Lisäksi lemmikin seura alentaa verenpainetta, ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja ja nopeuttaa esimerkiksi sydäninfarktista toipumista.

Lääketieteen tohtori, kipututkija Helena Miranda suosittelee kirjassaan Ota kipu haltuun, että kroonisista kivuista kärsivän kannattaa hankkia lemmikki.

Ponin avulla jaloille

Johannan oloa eläimet ovat helpottaneet. Ne ovat kuitenkin tuoneet vielä syvempää apua. Syyn jaksaa yrittää.

Lue myös: Ahdistunut koira tuhoaa omistajan tavarat – eläinlääkäri neuvoo eroahdistuksen hoidossa

Onnettomuuden jälkeen ihmiset tuottivat Johannalle pettymyksen. Ystävät paria lukuun ottamatta kaikkosivat ympäriltä.

”Se oli jännä. Olin sama ihminen kuin ennen, mutta en vain kävellyt. Se riitti selän kääntämiseen.”

Koirien lisäksi Johanna on saanut apua ystävänsä ponista. Siitä tuli hänen paras kuntovalmentajansa.

”Ystäväni oli ovela. Hän kysyi, voinko auttaa ponin hoidossa. Hän tiesi, ­että se kiinnostaisi minua. Niin minulle tuli tavoite: kuntoutua niin paljon, että voin hoitaa ponia.”

Toipumisen alkuaikoina Johanna ymmärsi, että myös hänen silloinen koiransa yritti tarjota apua. Se seurasi emäntäänsä kuin varjo ja antoi Johannan ottaa tukea turkistaan.

Koira myös aisti ennakolta, koska onnettomuudesta johtuvat epileptiset kohtaukset iskivät, ja painoi Johannan ajoissa maahan, jotta tämä ei kaatuisi holtittomasti. Kun Johanna kouristeli, koira istui hänen päällään estämässä loukkaantumista.

Nykyisin Johannalla on kaksi koiraa. Toinen on puolitoistavuotias paimenkoiranarttu Hilla, josta hän kouluttaa itselleen avustajakoiraa. Toinen on neljävuotias Nala, josta piti tulla avustajakoira, mutta se loukkaantui hypätessään ojan yli.

”Ei tulisi mieleenkään luopua Nalasta. Me olemme samaa laumaa.”

Marianne Minkkisellä on kaksi kissaa, Rölli ja Vili Vilperi.

Marianne Minkkisellä on ollut useita kissoja elämänsä aikana.

Kissa hoiti masentunutta

Eläimet ovat syynä myös siihen, ­että Marianne Minkkinen, 58, on yhä elossa. Marianne on Johannan tavoin työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän asuu Sastamalassa kaupungin rivitalokaksiossa kissojensa Röllin ja Vili Vilperin kanssa.

”Kissat ovat pelastaneet elämäni kaksi kertaa”, Marianne sanoo.

Ensimmäinen kerta oli 14 vuotta sitten. Marianne sai aivoverenvuodon, ja hänen oikea puolensa halvaantui, kun synnynnäinen aivovaltimon pullistuma eli aneurysma puhkesi. Hän oli onnekas, kun jäi henkiin. Puolet vastaavan kokeneista menehtyy.

Marianne kuntoutui liikkuvaksi, mutta onnettomuutta seurasi ­syvä masennus. Se vääristi tunnemaailman niin, että Marianne harkitsi itsemurhaa.

”Olisin tappanut itseni, ellen olisi ollut niin sitoutunut 17-vuotiaaseen kissaani. Vanhat kissat eivät sopeudu uuteen emäntään. Kissa olisi luultavasti pitänyt lopettaa.”

Mariannesta tuntui, että kissa vaistosi, miten syvissä vesissä hän ui. Se oli tavallista enemmän hänen lähellään ja tuli rapsutettavaksi, vaikka ei tavallisesti tehnyt niin.

Masennus saatiin hoidettua, ja ­Marianne kuntoutui työhönsä erityislasten koulunkäyntiohjaajaksi. Parantumisessa auttoi myös ystävien henkiinjäämislahjaksi antama toinen kissa Nanna.

Lue myös: 16 asiaa, jotka vain kissaihminen ymmärtää – tunnistatko itsesi?

Uusi isku tuli kuusi vuotta sitten. Marianne jäi suojatiellä polkupyörineen auton alle. Tämä onnettomuus vei työkyvyn, ja seurasi uusi syvä masennus. Jälleen kissat vetivät pinnalle.

Marianne on huomannut, että kuka tahansa pitää oikeutenaan kritisoida, jos köyhällä on lemmikki.

”Jos valitan rahapulaa, vastaus on aina: luovu kissoista.”

Hänellä kuluu kissoihin rahaa lähinnä se, mitä ne syövät. Lääkärissä kuusivuotiaita kolleja ei ole tarvinnut käyttää. Kun rahat ovat tiukoilla, Marianne tinkii omista ruokaostoksistaan.

Lemmikit eivät ole hänelle oleellisia seuran takia, sillä Mariannella on lastensa ja lastenlastensa lisäksi paljon ystäviä ja sosiaalista elämää.

”En oikein edes tiedä, mikä kissoissa kiehtoo. Ehkä se, että voi olla niiden palvelija.”

6-vuotias kolli Rölli on seurallinen kuin koira.

Kuusivuotias kolli Rölli on seurallinen kuin koira.

Köyhien lemmikit eläinlääkäriin ilmaiseksi?

Eläimiin liittyvät lääkärikulut ovat köyhälle kaikista isoin kompastuskivi lemmikkien pitämisessä. Kulut ovat kasvaneet, koska eläinten hoito on kehittynyt. Lisäksi useilla paikkakunnilla kunnaneläinlääkärin toiminta on ulkoistettu yrityksille, mikä on nostanut hintoja.

Lue myös: Eläinlääkärimaksut ovat liian kalliita köyhille – eläinlääkäriliitto ei suunnittele tilanteen helpottamista

Pitäisikö luoda järjestelmä, jossa vähävaraisten eläinlääkärikuluja korvattaisiin yhteisistä varoista? Suomen eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Päivi Lahti empii.

”Eli pitäisikö yksien kustantaa verovaroillaan toisten lemmikinpitoa? Sellainen jakaisi varmasti mielipiteitä”, hän sanoo.

Mutta jos kysymystä tarkastelee toisesta näkökulmasta, asia muuttuu Lahden mielestä pohtimisen ­arvoiseksi. Onko meillä varaa jättää hyödyntämättä eläinten terveysvaikutuksia ja niiden tuomia säästöjä terveys- ja sosiaalimenoissa?

Monissa maissa on luotu keinoja, joilla vähävaraiset saavat lemmikkinsä hoitoon ilmaiseksi.

Esimerkiksi Tukholmassa monikansallinen eläinlääkäriketju ja kaksi eläinsuojelujärjestöä pitävät hoitolaa, joka toimii kaksi kertaa vuodessa. Vapaaehtoiset eläinlääkärit hoitavat koiria ilmaiseksi, jos omistaja esittää todistuksen toimeentulotuella elämisestä.

Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa puolestaan on järjestöjä, jotka hoitavat vähävaraisten lemmikkejä rahoilla, jotka kerätään hyväntekeväisyyslahjoituksina.

Myös Suomessa eläinlääkärit ovat keskustelleet siitä, miten vähävaraisten lemmikkejä tulisi hoitaa, mutta liitto ei suunnittele huokean hoidon järjestämistä. Eläinlääkäreiden mielestä ilmaistyö ei ole ratkaisu.

”Jokaisen potilaan hoidosta tulee eläinlääkärille kuluja tarvikkeista, laitteista ja lääkkeistä”, Päivi Lahti sanoo.

Hän tosin uskoo, että moni eläinlääkäri hoitaa jossain tilanteessa eläimiä myös hyväntekeväisyytenä.

Lemmikeihin uppoaa rahaa

Suomalaiset käyttävät lemmikkeihin lähes miljardi euroa. Näin summa jakautuu:

  • Eläimiin ja niiden tarvikkeisiin: 502 miljoonaa euroa
  • Lemmikkien ruokaan: 302 miljoonaa euroa
  • Lemmikkien lääkintään ja muihin palveluihin: 186 miljoonaa euroa

Lähde: Tilastokeskus kulutustutkimus 2016

Diakoni huomaa hyödyt

Monen pienituloisen elämässä on muitakin ongelmia kuin niukat tulot. Köyhyys voi olla seurausta esimerkiksi terveyteen liittyvistä ongelmista, kuten Johannalla ja Mariannella.

Heitä tukenut Sastamalan seurakunnan diakoni Marja Wiikari on nähnyt, miten paljon eläimistä on ollut molemmille apua. Marja on huomannut myös monen muun vähävaraisen saavan lemmikistä sisältöä ja helpotusta elämäänsä.

Esimerkiksi erästä nuorta koira on auttanut selviämään sosiaalisten pelkojen kanssa. Toinen on saanut merkitystä elämälleen hylätyn koiran auttamisesta. On myös paljon heitä, joita lemmikki tukee selviämään puolison kuolemasta tai kestämään yksinäisyyttä.

Lue lisää: 5 syytä, joiden takia kannattaa omistaa koira

Marja Wiikarin mielestä emme hyödynnä eläimiä ihmisten auttamisessa läheskään tarpeeksi. Hän itse tukee työssään vähävaraisten lemmikin pitoa sen minkä voi.

”Toivon, että eläinten merkitys pienituloisten hyvinvoinnille ymmärrettäisiin. Ja että yhteiskunta tukisi sitä”, Marja sanoo.

Johannan Hilla-koira osaa auttaa muun muassa sukkien riisumisessa.

Johannan Hilla-koira osaa auttaa muun muassa sukkien riisumisessa.

Koira haistaa kohtauksen

Johannasta koirat pitävät huolta konkreettisesti. Kun hän esimerkiksi tarvitsee kahviinsa maitoa, koira auttaa.

”Minä pidän tölkistä kiinni, ja Hilla tarttuu hampaillaan korkkiin ja ruuvaa sen auki”, Johanna kertoo.

Kaupassa Hilla noutaa ostoskärryyn sen, mitä Johanna pyytää. Hillan koulutus tosin on hiukan kesken, ja se tekee myös omapäisiä valintoja.

”Se ostaa aina lempiherkkujaan päärynöitä tökkäämällä niitä kuolollaan. Minun on maksettava jokainen tökätty päärynä.”

Kun Johannalla on huonoja päiviä, koirat eivät poistu hänen viereltään. Ne toimivat kohtauksen tullessa samalla tavalla kuin Johannan aikaisempi koira. Mutta kaksikko on oppinut muutakin.

Jos ne alkavat nuuhkia Johannan hengitystä, hän tietää, että on unohtanut ottaa jonkin monista lääkkeistään. Tai sitten tulossa on hengenvaarallinen kohtaus.

Aina Johanna ei tiedä, mikä lääke tepsii tulossa olevaan kohtaukseen, mutta koirat tietävät. Ne lopettavat kuonolla tökkimisen vasta, kun Johanna on ottanut oikeaa lääkettä. Koirat ovat oppineet, miltä Johannan hengitys haisee, kun oikea lääke vaikuttaa.

”Koirat eivät ole olleet koskaan väärässä. Jos ne eivät jätä minua ollenkaan rauhaan, soitan lääkärille.”

Huonon kohtelun syyt

Miksi köyhien lemmikin pitoa kritisoidaan? Pelätäänkö, että vähävaraiset eivät pidä huolta eläimistään?

Suomalaiset ovat ahkeria ilmoittamaan eläinten kaltoinkohtelusta. Eläinsuojeluyhdistysten liitoon tulee vuodessa 20 000 eläinsuojeluyhteydenottoa. Valtaosa koskee lemmikkejä, yli 80-prosenttisesti kissoja ja koiria.

Köyhyys ei kuitenkaan näy eläinsuojelutapauksissa.

”Varakkuus ei korreloi hyvän lemmikinpidon kanssa. Monesti vähävaraiset pistävät kaiken lemmikkiinsä, ja varakkailta saattaa puuttua halua ja aikaa hoitaa lemmikkiään”, Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli sanoo.

Eläinten huonon kohtelun taustalla on usein elämänhallinnan ongelmia, joiden syynä voivat olla päihteet tai mielenterveysongelmat.

Lue lisää: Harkitsetko koiraa lemmikiksi? Huomioi nämä asiat ennen päätöstäsi!

Pulli ei halua ottaa kantaa siihen, pitäisikö lemmikin omistajan suorittaa jonkinlainen soveltuvuuskoe.

”On silti tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, kuinka paljon aikaa ja vaivaa lemmikin pito vaatii.”

Marja Ojala sai rakkaan kissataulun sisareltaan.

Marja Ojala sai rakkaan kissataulun sisareltaan.

Parasta seuraa

Kun Marja Ojala, 66, avaa kerrostaloasuntonsa oven, hänen 10-vuotias kissansa Muru pakenee sängyn alle.

”Meillä ei käy usein vieraita”, Marja sanoo.

Marja on asunut ikänsä yksin. Hän ei kuitenkaan tunne itseään yksinäiseksi. Läheisin siskoista on ihan naapurissa, ja lähistöllä asuu myös kaveri, jonka kanssa Marja käy laulamassa karaokea. Kissa on kuitenkin ykkönen.

”Muru on niin rakas, ettei kukaan usko.”

Muru torjuu arjen yksinäisyyttä. Sitä, joka valtaisi mielen, jos joutuisi tulemaan tyhjään kotiin tai menemään yksin nukkumaan. Muru seuraa Marjaa joka paikkaan. Vessaankin.

Kissan takia Marjalle tuli välirikko erään lähisukulaisen kanssa. Marja oli ottanut hoitoonsa kaverinsa kissan, kun tämä ei pystynyt pitämään siitä itse huolta. Mutta sukulainen tuli ja palautti kissan omistajalleen.

”Vei minulta kaverin.”

Tapauksesta on vuosia, mutta se oli Marjalle sellainen loukkaus, että puhevälit sukulaiseen eivät ole palautuneet. Myös Muru reagoi rajusti toisen kissan lähtöön.

”Se huusi kaksi viikkoa ikäväänsä. Ne olivat nukkuneet joka yö vierekkäin. Oli kauheaa kuunnella rakkaan kissan itkua. ”

Samaa rakkautta

Ihminen tuntee lemmikkiään kohtaan samaa rakkautta kuin lastaan kohtaan. Tämä on todennettu aivojen magneetti­kuvauksissa.

Amerikkalaisessa tutkimuksessa äidit katsoivat kuvaa lapsestaan ja koirastaan. Kummassakin tapauksessa äidin aivoissa aktivoituvat lähes samat alueet. Ne, joissa syntyy sähköistä toimintaa, kun tuntee rakkautta.

Tunne on todellinen, sanoo Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisen farmakologian professori Outi Vainio.

”Joskus kuulee vähättelyä, että ihmisen eläimeen kohdistama tunne ei ole aito. Mutta on se. Tämän osoittavat sekä aivokuvantaminen että oksitosiinitutkimukset.”

Myös eläimen osoittama rakkaus on aitoa. Vainion ryhmän tutkimus on vahvistanut, että koirilla oksitosiini on ratkaisevassa roolissa, kun koira kiintyy omistajaansa.

”Rakkauden ja kiintymyksen tunteet ylittävät lajirajat. Koira rakastaa ihmistään yhtä lailla kuin ihminen koiraansa.”

Koirat kokevat tutkimusten mukaan suurimpana palkintona ihmiseltä saamansa huomion. Jopa suurempana kuin herkut.

”Näin on siitä huolimatta, että koirat ovat ahneita – tai kauniisti sanottuna ruokamotivoituneita. Ilmiö koskee myös ihmistä. Toisen ihmisen hymy palkitsee meitä enemmän kuin suklaa”, Vainio sanoo.

Hyvä kiertämään

Kissojen pelastama Marianne Minkkinen ja koirien avustamana elävä Johanna ovat molemmat alkaneet tehdä vapaaehtoistyötä.

Marianne päivystää vapaaehtoisena kriisipuhelimessa. Johanna  puolestaan ohjaa joka viikko muutamaa lasta ponien hoitamisessa. Lapset taputtavat, harjaavat, taluttavat ja ratsastavat poneilla.

”En ole ammattilainen, mutta silmäni ovat harjaantuneet näkemään, minkälainen touhuaminen kutakin lasta auttaa”, Johanna sanoo.

Eläimet ovat antaneet sekä Mariannelle ­että Johannalle toivoa paremmasta. Sitä toivoa he nyt laittavat eteenpäin.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 19/2019. Haluatko lukea lisää koskettavia henkilöjuttuja niin julkisuuden henkilöistä kuin tavallisista ihmisistäkin sekä ajankohtaisista ilmiöistä? Tilaa lehti nyt tarjoushinnalla tai hanki digilehden lukuoikeus täältä!

Avainsanat

Keskustelu

Mieheni sai aivohalvauksen keskellä päivää uniapnean vuoksi, sen jälkeen ymmärsimme miksi kissamme herätti hänet polkemalla rintaa joka yö. Luulimme tietysti että kissa haluaa huomiota mutta tämä selvästi huomasi ettei hän hengitä ja pelasti mieheni hengen.
Luultavasti varakkaiden mielestä olisi ollut parempi että yksi köyhä lisää ei haittaisi. Onneksi kissa ei ollut samaa mieltä.

Jokainen saa omistaa lemmikin riippumatta varallisuudesta, edellyttäen että kuitenkin pystyy hoitamaan sen kaikinpuolin hyvin. Sekä lääkäriin, että ruokaan on aina oltava vararahastossa senverran, ettei lemmikki joudu kärsimään.
Meillä on kohta 10-vuotias kissa, joka on rakkain asia puolisoni kanssa. Mikään muu ei merkitse mitään.
Kaverini koira on diabetesta sairastavan emäntänsä kymmeniä kertoja jo pelastanut. Ei ole mikään koulutettu koira siihen hommaan, vaan on ihan itseoppinut.Nyt alkaa jo hoivata isäntääkin, kun sokerit on sekaisin välillä
Kyllä eläimillä on kyky aisia meistä ihmisistä monta asiaa joita ei toinen ihminen tiedä.
Saamme olla kiitollisia lemmikeillemme jokapäiväisestä hyvästä mielestä, ja monesta muusta asiasta.

Kommentoi juttua: ”Koira haistaa hengityksestäni, milloin sairauskohtaus lähestyy” – kolme pienituloista kertoo, miksi tinkivät vaikka omasta ruoastaan lemmikkinsä hyväksi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X