Lemmikit

Miksi kissa oksentaa ja milloin pitää lähteä eläinlääkäriin? Jos oksentamiseen liittyy näitä oireita, syy kannattaa selvittää nopeasti

Kissan oksentelu voi johtua ravinnosta, karvapallosta tai sairaudesta. Syy oksentelun taustalla on hyvä selvittää matalalla kynnyksellä.

Kun kissa oksentaa, huoli herää herkästi ja syystä. Kissan oksentaminen, varsinkin jos sitä tapahtuu alle kuukauden välein, ei ole yleensä normaalia. Syitä kissan oksentelulle on monia, joten juurisyy on tärkeä selvittää.

Lue myös: Saako kissalle antaa koiranruokaa tai koiralle kissanruokaa? Eläinlääkäri vastaa – ja muistuttaa seurauksista

1. Miksi kissa oksentaa?

Yksi syy oksentelulle voi olla ruoka, jos kissa on herkistynyt jollekin ruoan sisältämälle raaka-aineelle. Allergialistan kärjessä kissalla ovat muun muassa nauta, kana tai kala. Allergiaa voi toki aiheuttaa mikä tahansa ruoan sisältämä ainesosa.

Myös kissan signalmentti eli se, minkä ikäinen, rotuinen ja mitä sukupuolta kissa edustaa ja muu historia, vaikuttaa sairauksien todennäköisyyksiin. Äkillisen ja pitkittyneen oksentelun syyt ovat yleensä erilaisia.

Joskus oksentelun taustalla on jokin sairaus. Näistä mainittakoon esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminta (yleensä yli 10-vuotiailla kissoilla), munuaisten vajaatoiminta ja maha-suolikanavan sairaudet. Myös refluksi, maksasairaudet ja ulkoilevilla kissoilla sisäloiset voivat aiheuttaa oksentelua. Lisäksi suolitukokset, jotka voivat johtua esimerkiksi vieraasta esineestä, karvapallosta tai kasvaimesta, voivat saada kissan oksentamaan.  

Kissa voi oksentaa myös, jos sillä on muuten paha tai kipeä olo, esimerkiksi virtsatieinfektion vuoksi.

2. Milloin karvapallot aiheuttavat oksentamista?

Kissan pitäisi pystyä käsittelemään myös suurin osan karvapalloista ilman oksentamista. Joillain karvaisemmilla roduilla, kuten Norjalaisella metsäkissalla tai Maine coonilla, voi olla suurempaa alttiutta karvapallon aiheuttamalle suolitukokselle.

Siksi varsinkin pitkäkarvaisten kissojen turkin kampausta ja irtokarvojen poistoa suositellaan mahdollisimman usein, varsinkin karvanlähtöaikaan. Tämä on tärkeä keino vähentää karvapalloista aiheutuvien suolitukosten mahdollisuutta. Kissa puhdistaa turkkiaan useasti päivässä ja karkea kieli mahdollistaa karvojen nielemisen ja karvapallojen muodostumisen maha-suolikanavassa.

3. Miten pitää toimia, kun kissa oksentaa?

Yksittäinen oksennuskerta, jonka jälkeen kissa on oma itsensä, ei yleensä anna syytä suurempaan huoleen. Kissan vointia voi tällöin seurata kotona.

Jos oksentelu kuitenkin on voimakasta, kissan yleisvointi laskee eikä kissa juo eikä syö, on tilanteeseen puututtava nopeasti. Joskus kissa voi oksentaa vain kerran tai kaksi ja muuttua sen jälkeen vetäytyväksi ja väsyneeksi ja lopettaa syömisen ja tarpeiden tekemisen. Näissä oireissa on syytä hakeutua viivytyksittä eläinlääkäriin.

Pitkittyneessä oksentelussa on hyvä pitää kirjaa kissan oksentelusta, syömisestä, tarpeiden teosta ja vireystilasta. Näistä on hyötyä oksentelun tutkimisesta eläinlääkärissä. Joskus omistaja saattaa itsekin bongata oksentelun syyn kirjanpidon kautta ja hoksata esimerkiksi jonkin tietyn ruoka-aineen vaikutukset.

Kissan elimistö ei kestä monen päivän paastoa. Alun perin lievempi ongelma voi muuttua vakavaksi, jos oksentelua ei saada rauhoittumaan ja taustasyytä selvitettyä.

Erityisesti, jos kissa oksentaa tiheästi, siihen liittyy ruokahaluttomuutta ja kököttelyä eli kipureaktiota, pitäisi kissa viedä mahdollisimman pian eläinlääkärille.

Oksennuksessa itsessään on hyvä kiinnittää huomiota, sisältääkö oksennus esimerkiksi tuoretta verta tai mustaa verta, kappaleita esimerkiksi leluista tai muista ei-syötäväksi-tarkoitetuista esineistä tai kasveista.

Lue myös: Kissalle myrkylliset kasvit on syytä tuntea – nämä tavalliset kasvit voivat olla lemmikille hengenvaarallisia

4. Jos kissa oksentaa, mitä tutkimuksia kissalle tehdään?

Oksentava kissapotilas saa eläinlääkärin vastaanotolla muun muassa nesteytystä ja pahoinvoinnin estolääkettä, vatsansuojalääkettä ja tarvittaessa ruokahalua herättävää lääkettä.

Eläinlääkärissä kissalle tehdään tutkimuksia oireiden keston, vakavuuden ja yleistutkimuslöydösten mukaan. Kaikille ei siis tehdä heti kaikkea. Omistajan haastattelu ja yleistutkimus ovat edelleen kaiken pohja, mikä ohjaa tutkimusten laajuutta, aikataulua ja mahdollisten ensiaputoimenpiteiden aloittamista.       

Oksentavan kissan tutkimuksiin liittyy yleistutkimuksen ja taustasyiden selvittelyn lisäksi tarvittaessa verinäytteet, vatsan alueen ultraäänitutkimus ja tarvittaessa myös röntgen. Virtsanäyte otetaan etenkin, jos oksentelun lisäksi on esiintynyt poikkeavaa virtsaamiskäytöstä, kuten tihentynyttä virtsaamista tai vääriin paikkoihin virtsaamista.

Joskus joudutaan tekemään vatsaontelon tai suoliston tähystys. Jos oksenteluun liittyy ripulointia, olisi hyvä tutkia myös ulostenäyte. Eläinlääkärin kanssa keskustellaan myös kissan ruokavaliosta ja siinä mahdollisesti tapahtuneista muutoksista.

5. Miten kissan oksentelua voidaan hoitaa?

Jos muuta taustasyytä oksentelulle ei löydy, hoitoa jatketaan ruokavaliokokeilulla. Kissalle valitaan joko herkkävatsaisille sopivat ruokia, hypoallergeenisia ruokia tai monoproteiiniruokia, jotka sisältävät vain yhtä eläinlajia. Tällöin valitaan yleensä sellainen proteiini- ja hiilihydraattilähde, jota kissa ei ole aiemmin saanut.

Allergia diagnosoidaan tavallisesti poissulkuruokavalion eli eliminaatiodieetin avulla. Ruokavalion ohella ei anneta mitään muita ruokia, herkkuja tai tahnoja. Poissulkuruokavalio kestää 6–12 viikkoa, minkä jälkeen voidaan toteuttaa vielä haastevaihe allergeenien tarkemmaksi selvittelyksi. Poissulkuruokavaliota voidaan käyttää myös hoitona esimerkiksi tulehduksellisissa suolistosairauksissa.

Valitettavasti allergiaverinäytteet eivät maha-suolikanavaoireissa toimi diagnostiikassa kissoilla.

Juttua varten on haastateltu eläinlääkäri Marjo Pietilää, Tassupaikka, ja eläinlääkäri Karoliina Varmiolaa, Hakametsän eläinklinikka.