Puutarha

Kalkitus parantaa kasvien viihtymistä – 7 asiaa, jotka haluat tietää ennen puuhaan ryhtymistä

Kasvit kiittävät hyvällä kasvulla ja kukinnalla, kun saavat kasvualustaansa kalkkia. Kalkitus ei kuitenkaan kannata joka vuosi eikä kaikille kasveille.

Suomen maaperä on luontaisesti hapan eli pH on 5–6,5. Useimmat puutarhakasvit viihtyvät lievästi happamassa maassa eli kun pH on 6–7. Kalkitus nostaa maan pH-arvoa, eli vähentää maan happamuutta.

Lue myös: Ilmainen lannoite omasta takaa: Näin käytät virtsaa lannoitteena puutarhan ja kodin kasveille

1. Mitä hyötyä kalkituksesta on?

Kalkitus on tärkeää uudispihoilla, koska etenkin luonnontilaisen tontin maa saattaa olla paikasta riippuen hyvinkin hapanta.

Myös vanhat pihat ja istutukset tarvitsevat kalkitusta muutamien vuosien välein.

Kalkituksen ansiosta kasvien tarvitsemat ravinteet, kuten fosfori ja typpi, ovat paremmin kasvien käytettävissä. Haitallisten aineiden liukoisuutta kalkitus puolestaan vähentää.

Kalkitus vilkastuttaa maan pieneliötoimintaa ja parantaa sen seurauksena maan mururakennetta, mikä on keskeinen asia hyvässä kasvualustassa.

2. Millä kalkitaan?

Kalkkia on sekä jauheisena että rakeisena valmisteena.

Jauheisia kalkkivalmisteita käytetään yleensä peruskalkitukseen eli uusien istutusalueiden ja kasvimaan maanparannukseen. Peruskalkituksella maa parannetaan istutus- ja viljelykuntoon.

Rakeista puutarhakalkkia on puolestaan helppo käyttää ylläpitokalkitukseen eli levittää jo olemassa oleville istutuksille ja nurmikoille.

3. Kuinka paljon kalkkia tarvitaan?

Kalkin tarve riippuu kasvupaikan happamuudesta. Savisilla ja multavilla mailla kalkkia tarvitaan enemmän kuin hiekka- ja hietamailla.

Luotettavimmin saat pihan happamuuden selville teettämällä maa-analyysin viljavuustutkimuksia tekevässä laboratoriossa. Pienen alan voi testata pH-mittarilla tai -liuskoilla. Mittareita saa puutarhamyymälöistä ja pH-liuskoja apteekista.

Kalkkivalmisteiden pakkauksissa on myös suuntaa antavia kalkitusmääriä, joita voi noudattaa.

4. Milloin kalkitaan?

Paras aika peruskalkitukseen on kevät tai syksy ennen kasvien kylvöä tai istuttamista.

Vanhalle nurmikolle ja kasveille ylläpitokalkitus levitetään keväällä, kun maa on vielä lumien sulettua kosteaa tai syksyllä, jolloin syyssateet liuottavat sen nopeasti maahan.

Kalkita voi kesälläkin, etenkin puiden ja pensaiden alustoille.

Kasvimaalla ylläpitokalkki muokataan maahan keväällä tai sadonkorjuun jälkeen syksyllä. Yleensä kasvimaahan muokataan halvempaa jauheista kalkkia.

5. Kuinka usein kalkitaan?

Uudet istutusalueet kalkitaan ennen kasvien istuttamista. Ylläpitokalkitukselle on tarvetta 2–5 vuoden välein. Ylläpitokalkituksen idea on pitää yllä maan sopivaa pH-tasoa.

Kalkita ei kannata vain tavan vuoksi vaan tarpeeseen. Huomioi, että myös kalkitun kasvualustan sekoittaminen maahan sekä puhdas puutuhka nostavat maan pH-arvoa.

6. Miten kalkitaan?

Kun tavoitteena on nostaa maan pH-arvoa ennen istutuksia, kalkki muokataan lapion avulla kasvualustakerrokseen.

Kun kyseessä on ylläpitokalkitus, kalkki levitetään maan pinnalle, josta se liukenee kasvien käyttöön. Kalkkia voi levittää myös katteitten päälle, josta se liukenee maahan. Nopeinta liukeneminen on, jos maa on kosteaa, sitä kastellaan tai sataa.

7. Mitkä kasvit tarvitsevat kalkkia?

Kalkkia tarvitsevat kaikki kasvit, jotka eivät viihdy happamassa maassa. Kalkituksesta pitäviä lajeja kutsutaan kalkinsuosijoiksi. Niitä ovat muun muassa ruusut, syreenit ja monet perennat.

Happaman maan kasveja, kalkinkarttajia, ovat puolestaan alppiruusut, hortensiat ja pensasmustikat.

Lievästi happamassa maassa viihtyvät myös jaloangervot, kanervat, kotkansiipi, köynnöshortensiat, metsäkuuset, metsämännyt, perhoangervo, siniheinä, siperiankärhö, tiarella ja töyhtöangervot.