pensasmustikka

Pensasmustikka ei sovi hötkyilijöille: Satoa saa vasta vuosien päästä istutuksesta – katso pensasmustikan hoito-ohjeet

Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva pensasmustikka on metsässä kasvavaa sukulaistaan kookkaampi. Yhdestä pensaasta voi saada satoa jopa litran verran.

Pensasmustikka (Vaccinium corymbosum ja Vaccinium Angustifolium-ryhmä) on vielä harvinainen kotipihoissa. Pensasmustikat toimivat sekä koristepensaina että hyötykasveina.

Lue myös: Tiesitkö? Supermarja mustikka voi alentaa kolesterolia

 

pensasmustikka

Pensasmustikka kasvaa happamassa maassa

Marjoakseen pensasmustikka vaatii happaman (ph 4,5–5,5) maan.

Pensasmustikat menestyvät Suomessa lajikkeesta riippuen vyöhykkeillä I-IV(V). Matalat ja puolikorkeat lajikkeet menestyvät meillä parhaiten. Pensaiden korkeus vaihtelee 60-120 cm välillä.

Pensasmustikan istutus

Pensasmustikka menestyy, kun kasvupaikka on melko lämmin ja kosteus tasainen. Istuta pensasmustikka aurinkoiselle ja puolivarjoiselle, tuulensuojaiselle kasvupaikalle.

Mustikka viihtyy happamassa, kevyessä ja humuspitoisessa hietamaassa.

Pensasmustikat hyötyvät ristipölytyksestä, joka lisää sadon määrää. Pensaslajikkeita kannattaakin istuttaa useita vierekkäin. Osa lajikkeista, kuten Aino ja Alvar, tuottavat satoa itsepölyttäenkin.

Paras istutusaika pensasmustikalle on kevät ja alkukesä, jotta se ehtii juurtua kunnolla ennen talvea. Astiataimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Istuta taimi hiukan entistä istutuskohtaa syvemmälle ja kastele taimea runsaasti istutuksen jälkeen.

Kasvutilaa pensasmustikka tarvitsee noin 100 cm.

Pensasmustikan hoito

Pensasmustikan juuret ovat lähellä maan pintaa, joten kastelusta kannattaa huolehtia, kun on kuivaa. Liiallisen kuivuuden huomaa marjojen koosta ja pidempinä aurinkoisina jaksoina pensasmustikan lehdet saattavat varista.

Kasvualusta pysyy paremmin kosteana, jos juurelle on lisätty kuorikatetta.

Pensasmustikka saavuttaa parhaan satoikänsä vasta 4–5 vuoden kuluttua istutuksesta. Ensimmäisinä vuosina runsaat sadot heikentävät taimien juurtumista ja versomista.

Noin 10 vuoden kuluttua istutuksesta pensaita voi alkaa varovasti leikata. Pensaasta poistetaan vuosittain aluksi vain yksi tai kaksi vanhaa versoa, myöhemmin useampiakin.

Vioittuneet, sairaat tai maahan taipuneet versot voi poistaa jo aiemmin. Leikkauksella pyritään pitämään pensas ilmavana ja tasaisen muotoisena.

Marjat kerätään täysin kypsinä. Ne säilyvät ehjänä pakastettaessa. Pensasmustikan marjat ovat suurempia kuin varpumaisten lajikkeiden. Yhdestä pensaasta voi saada satoa litran verran.

Pensasmustikan lannoitus

Paras ravinne pensasmustikalle on rodolannoite, jota annetaan teelusikallinen pensasta kohden keväällä ja istutuksen yhteydessä 30-40 grammaa.

Pensasta ei tarvitse kalkita. Kuori- tai turvekate sekä muu orgaaninen kate ovat hyväksi pensasmustikalle.

Lue myös Anna.fi: Pihallasi voi kasvaa supermarja: marja-aronia sisältää enemmän antioksidantteja kuin mikään muu marja tai hedelmä

Suojaa pensasmustikka eläimiltä

Suojaa taimet linnuilta verkoilla, kun taimiin alkaa tulla marjoja.

Pensaat ovat jänisten ja hirvien mieleen, joten ne kannattaa suojata talvella verkolla. Myös myyrät saattavat aiheuttaa tuhoja pensasmustikkakasvustossa.

pensasmustikat

Pensasmustikkalajikkeita:

  • suomalaiset lajikkeet Aino ja Alvar, aikaiset, pienimarjaiset (I-V) sekä Arne (I-III)
  • North Blue, suurimarjainen (I-V kasvuvyöhyke)
  • North Country, varpumainen, pienimarjainen (I-VI)
  • Patriot, suurimarjainen (I-III)
  • Chandler, uudehko lajike (I-III)
  • Birgitta (I-IV)
  • Duke (I-IV)

Lähteet: Kekkilä ja Biolan

Juttua täydennetty 22.5.2020

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Pensasmustikka ei sovi hötkyilijöille: Satoa saa vasta vuosien päästä istutuksesta – katso pensasmustikan hoito-ohjeet

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X