Puutarha

Perennapenkin perustaminen tuo iloa vuodesta toiseen – katso vinkit ja perusta kukoistava perennapenkki

Haaveiletko koko kesän upeasti kukkivasta perennapenkistä? Kokosimme vinkit, joiden avulla perennapenkin perustaminen onnistuu.

Perennat ovat monivuotisia ruohovartisia lajeja, jotka talvehtivat ja nousevat joka kevät uudelleen. Perennapenkin perustaminen siis kannattaa, sillä perennapenkki ilahduttaa vuodesta toiseen!

Lue myös: Perennan jakaminen ja lisääminen – vanhat perennat ilahtuvat jakamisesta

Valitse perennat kasvupaikan mukaan

Jos perustat perennapenkin valoisalle paikalle, istuta siihen aurinkoisen tai puolivarjon kasveja. Suomalaisten suosikkeja ovat muun muassa malvat, jaloangervot, nauhukset, palavarakkaus, ritarinkannus ja ukonhattu.

Varjoisassa paikassa viihtyvät puolestaan esimerkiksi varjoyrtti, taponlehti, pikkutalvio ja kotkansiipisaniainen.

Paahdetta sietävät kivikkokasvit, kuten mehitähdet, maksaruohot, rikot ja sammalleimu.

Tutustu kasvilajin ja lajikkeen tietoihin

Valitessasi lajeja tutustu lajin ja lajikkeen kukinta-aikaan, kukinnan väriin ja kasvukorkeuteen sekä kasvuvoimakkuuteen.

Harkituilla lajivalinnoilla perennapenkki saadaan kukkimaan koko kesän tai siihen aikaan, kun olet kesällä kotona. Väritykseltään kukkapenkki voi olla kuin kirjava räsymatto tai luo värimaailma oman makusi mukaan.

Suunnittele penkki siten, että sen keskelle tai taustaa vasten tulevat korkeimmat lajit, väliin keskikorkeat ja reunoilla matalimmat lajit. Kasvuvoimaa ei voi ennustaa aivan yhtä tarkasti: kasvien rehevyöitymiseen ja leviämiseen vaikuttavat myös lannoitus ja kastelu.

Lue myös Anna.fi:stä: Mindfulnessia parhaimmillaan! Suomalaiset kertovat, mikä puutarhanhoidossa on parasta

Perennapenkin perustaminen onnistuu sekä nurmikolle että kohopenkkiin

Useimmat perennat viihtyvät parhaiten kohopenkeissä, joissa ne eivät kärsi talvimärkyydestä.

Koholla olevassa penkissä maa lämpiää aikaisin keväällä, mutta se myös kuivuu herkemmin kuin maahan kaivettu penkki. Siksi kosteikkokasveja, kuten keltakurjenmiekkaa, rantakukkaa tai ojakellukkaa, ei istuteta kohopenkkiin.

Kohopenkin tulee olla keskikohdaltaan puolisen metriä korkea. Kohopenkki rakennetaan siten, että halutun alueen ympärille asetetaan reunukset, joiden sisäpuolelle kasvualusta laitetaan.

Kohopenkin voi rajata esimerkiksi muovilla, pellillä, betonikivillä, tiilillä tai turveharkoilla. Reunukset estävät ympäröivän nurmikon leviämisen penkkiin ja perennojen leviämisen ympäristöön.

Reunuksen ja sitä ympäröivän nurmikon väliin täytyy perustaa sorakaistale tai asentaa kivirivi, jotta nurmikon saa ajettua penkin ympäriltä. Muuten penkin reunuksen vierestä nurmiheinät täytyy leikata saksilla tai trimmerillä.

Perennapenkin voi perustaa myös nurmikon päälle. Silloin nurmikon pinta katetaan 5–10 senttiä paksulla kerroksella kostutettua sanomalehteä tai pahvia, jonka päälle levitetään kasvualustaa noin 20–50 senttiä. Paperi- ja multakerroksesta rikat ja nurmiheinät eivät kasva läpi. Tällä tekniikalla mullan pinta nousee saarekkeeksi nurmikkoa korkeammalle.

Jos perennapenkki perustetaan kaivamalla, nurmikko tai poistetaan ja maahan kaivetaan 20–50 sentin syvyinen kuoppa kasvilajeista riippuen.

Perennapenkin perustaminen vaatii rikkaruohottoman kasvualustan

Uuden kasvualustan tulee olla peruslannoitettua ja kalkittua. Vanha kasvualusta täytyy puhdistaa ennen taimien istuttamista tarkasti kitkemällä. Myös alueen peittäminen riittävän pitkäksi aikaa mustalla muovilla tappaa rikkaruohot.

Istuta perennat aina rikkaruohottomaan maahan. Kunnon kasvualustaa tarvitaan 20–50 sentin kerros riippuen siitä, kuinka kookkaiksi kasvavia perennoja penkkiin istutetaan.

Lue myös: Pitääkö perennapenkin kuolleet versot leikata pois?

Perennoja voi istuttaa keväästä syksyyn

Perennantaimia voi istuttaa koko kasvukauden ajan keväästä syksyyn. Taimet istutetaan useimmiten keväällä, jolloin astiataimia on saatavilla laajin lajivalikoima. Taimet voi hankkia puutarhamyymälästä tai pyytää jakopaloja tai siemeniä naapurin kasveista.

Sopiva astiataimien istutussyvyys on samaan syvyys kuin ruukussa kasvaessa. Multapaakun päälle tulee vain ohut 0,5–1 cm kerros uuden kasvupaikan multaa. Istutukset tiivistetään käsin ja kastelemalla paakun ympärille.

Taimietäisyys riippuu taimien koosta ja lajin leviämisnopeudesta. Perennamaasta tulee helppohoitoinen, jos kasvit istutetaan melko tiheästi, jolloin ne kattavat pian maan pinnan. Istutusetäisyydet vaihtelevat silloin 10–30 sentin välillä kasvin koon ja rehevyyden mukaan.

Jos taimia istutetaan harvaan, niiden väleissä itävät pian siemenrikkaruohot, jotka vaativat kitkemistä. Katteet estävät siementen pääsyn maahan saakka, mutta samalla ne haittaavat perennojen leviämistä. Jos käytät katetta, levitä sitä vain parin sentin kerros.

Rajoita kasvien liiallista leviämistä

Laaja perennapenkki kaipaa hoitokäytäviä tai astinkiviä, joiden avulla pääsee kasvien lähelle. Käytävät, kivet ja polut kasvien väleissä rajaavat samalla jonkin verran leviävien lajien kasvua. Varmin este leviämiselle on maahan kaivettava juurimatto.

Jotkut lajit, kuten sormustinkukka, tähtiputki, palavarakkaus ja tulikukka, leviävät herkästi siemenistä. Jos kasvien ei toivota siementävän ympäristöönsä, kuihtuneet kukat leikataan pois ennen siementen kypsymistä.

Lue myös: Lisää puutarhaan kukkaloistoa – kerää siemenet kun kukinta on ohi

Juttua muokattu 29.4.2020: Juttua täydennetty.