Sisustus

Grand Designs Suomi -sarjan miljoonaprojektit ovat vetäneet osan osallistujista rajuun talousahdinkoon – miten rakennuttajat valitaan ohjelmaan?

Grand Designs Suomi -sarjassa rakennusbudjetit ovat paukkuneet niin rajusti, että toisella kaudella on nähty jopa kotien pakkomyyntejä. Sarjan tuottaja vastaa katsojia kutkuttaviin kysymyksiin.

Grand Designs Suomi -sarjassa seurataan suomalaisten hulppeita – ja hullunkurisiakin – rakennusprojekteja piirustuspöydältä unelmien kodeiksi.

Parhaillaan televisiossa pyörivällä kakkoskaudella on nähty harmillisia kohtaloita. Muun muassa yrittäjäpariskunta Tero ja Nina Ingeliuksen unelmatalo esiteltiin sarjassa, ja jakson esittämisen jälkeen paljastui, että unelmien projektin taustalla muhi kaikenlaisia talousongelmia. Taloprojektista jäi jälkeen miljoonavelat.

Sarjan tuottaja Laura Keravuori Fremantlelta vastaa seitsemään kysymykseen ohjelman kulisseista.

Lue myös: Tällainen on suomalaisten unelmien omakotitalo – viimeisen 20 vuoden aikana on tapahtunut iso muutos

1. Kuinka rakennuttajat valitaan ohjelmaan?

”Nyt sarjasta on tullut ulos kaksi kautta. Näiden kausien rakennuttajat on aikoinaan etsitty käsin. On siis otettu yhteyttä arkkitehteihin ja etsitty ihmisiä, jotka ovat olleet aloittamassa projekteja. Nyt kun sarja on ulkona, moni saattaisi ottaa itse yhteyttä meihin ja kertoa projektistaan”, Keravuo kertoo.

2. Millaisia vaatimuksia siihen liittyy, että ohjelmaan pääsee mukaan?

”Teemme tv-ohjelmaa, jonka toivotaan kiinnostavan laajasti ihmisiä. Siksi me haetaan erilaisia kohteita – erikokoisia, erilaisia rakentajia ja erilaisia unelmia.

Projektien on pitänyt alkuvaiheessa olla sellaisia, että ne pystyvät valmistumaan meidän aikajanan aikana. On paljon sellaisia kohteita, joista sanotaan, että ollaan aloittamassa ihan kohta, mutta rakennusluvat tai -suunnitelmat eivät ole valmiina.

Rakennusprojekteissa yksikin asia voi aiheuttaa sen, että alkuun päästään vasta puolen vuoden päästä, joten suunnitelmien pitää olla realistisia.”

3. Minkälaisella budjetilla ohjelman tekoon pääsee mukaan? 

”Siitä ei ole kysymys. Sarjassa on ollut hyvin erityyppisiä unelmia ja taloja, mikä tarkoittaa, että niiden hintalaput ovat olleet hyvin erilaisia. Budjetti ei ole tekijä, joka rakennuttajan valintaan vaikuttaa, vaan se, mitä on tekemässä ja millaiset ihmiset projektia tekee. Ohjelmassa seurataan unelman toteutumista.

Budjettia olennaisempaa on, että ohjelman tekemiseen pitää sitoutua ja hyväksyä, että me ei olla mukana vain silloin, kun kaikki on mukavaa. Aina asiat ei valitettavasti mene niin kuin on suunniteltu. Jos ei ymmärrä rakentamisen prosessia, yllätyksiä voi tulla.

Me emme tee minkäänlaista suunnittelua tai valvontaa, vaan nämä ovat aitoja kohteita, joita me vain seurataan.”

Lue myös: Hanna Sumari paljastaa, mikä pudottaa pisteitä Suomen kaunein koti -ohjelmassa – yksi asia puuttuu aika usein

4. Kauanko kuvaukset kestävät keskimäärin projektin alusta valmiin kohteen esittelyyn? 

”Tämä riippuu täysin kohteesta. Juuri viime viikolla kuvattiin marraskuun lopulla nähtävä Kilpisjärven kohde, joka on aloitettu kaksi ja puoli vuotta sitten. Asukkaiden laskutavan mukaan rakentaminen kestää viisi kuukautta, mutta todellisuudessa se voi olla mitä tahansa. Seuraamme vaiheita koko matkan ajan.”

5. Mitä jos kohde ei valmistu lainkaan tai viivästyy pahoin? Onko tällaisia tapauksia ollut paljon? Päätyvätkö ne sarjaan?

”Sellaisiakin kohteita on ollut, joita ei ole ehditty edes aloittaa tai projekti on keskeytynyt kokonaan. Vastoinkäymisiä voi tulla matkan aikana niin paljon, että lyödäänkin seuranta kokonaan poikki.”

6. Tällä kaudella on nähty kesken jääneitä kohteita, kohteiden myyntejä heti kuvausten jälkeen ja yksi konkurssikin. Selvitetäänkö rakennuttajan todellista varallisuutta tai maksukykyä etukäteen?

”Kyllä me pyritään tarkistamaan taustoja niin paljon kuin pystytään, mutta sekin on rajallista, mitä kaikkea pystytään tutkimaan.

Ja toki täytyy ottaa huomioon pitkä aikajänne: miten me voimme tietää asioista, joita tulee tapahtumaan kahden vuoden aikana? Me seuraamme projekteja, emmekä esimerkiksi tarkista kustannuksiin liittyviä kysymyksiä, koska emme ole rakennuttajia.”

7. Miksi joidenkin Grand Designs Suomi -kohteiden budjetit ovat pahimmillaan jopa tuplaantuneet tällä kaudella?

”Ensimmäiset kuvaukset aloitettiin keväällä 2021. Välissä on ollut koronaa ja Ukrainan sotaa, jotka ovat molemmat vaikuttaneet rakennusteollisuuteen.  Koronan aikaan ihmiset alkoivat laittaa kotejaan enemmän, ja rautakaupassa oli kova kuhina.

Tekijöistä alkoi olla pulaa, kun rakennettiin paljon. Siihen päälle tuli saatavuusongelmat. Sekä työ- että raaka-ainekustannukset nousivat reippaasti.

Niinkin on käynyt, että jotkut seurattavat ovat päättäneet siirtää koko projektia eteenpäin kustannusten nousun vuoksi.”