Sisustus

Hannan ja Jounin koti on täynnä huonekaluja, joilla on tarina – rakkain niistä on vuodelta 1886 ja sen siirtämiseen tarvittiin 4 muuttomiestä

Hannan ja Jounin suuren uusperheen kodista on lohkaistavissa tarvittaessa erilleen yksiö. Kun kahden aikuisen tavarat tuotiin saman katon alle, kerroksellisuus syntyi kuin itsestään.

Kun kuvataiteilija Hanna Rissasen ja Jouni Jokisen iso uusperhe etsi uutta kotia, he eivät halunneet hankkia liian isoa asuntoa. Perheen lapset ovat pikkuhiljaa aikuistumassa. Hanna ja Jouni halusivat kodin pitkäksi aikaa, mahdollisesti loppuelämäksi.

Tämän kodin myynti-ilmoitukseen pariskunta ihastui jo kuvien perusteella, vaikka asunto vaikuttikin niissä pimeältä ja tummalta. He näkivät asunnon mahdollisuudet ja alkoivat välittömästi suunnitella tilojen kaipaamaa remonttia.

Uusperheen koti sijaitsee Turun ydinkeskustassa. Sen hiljaisuus kaiken elämän keskellä, rappukäytävän koristemaalaukset ja kakluunit sekä vanha lankkulattia tekivät Hannaan ja Jouniin välittömän vaikutuksen. Lisäksi erityisesti Usva-koiran takia uuden kodin lähettyvillä tuli olla puisto.

”Turun keskustassa ei ole montaa isompaa puistoa, joten mahdollisuuksia ei ollut paljon”, Hanna muistelee.

Lue myös: Nyt on värikästä! ”Keltaiset verhot takaavat ikuisen auringonpaisteen”, Michael vinkkaa

Sohvan Hanna hankki jo edelliseen kotiinsa Kodin Ykkösestä. Sohvan piti täyttää tiukat kriteerit korkeuden ja leveyden suhteen. Siinä piti olla puiset jalat ja kangaspäälliset ja sen piti toimia myös varavuoteena. ”Tämä sohva täytti kaikki edellämainitut kriteerit, ja on kaunis ja sopi vieläpä budjettiini. Nyt siinä on punaviinitahroja, koirankarvoja ja loputtoman köllimisen jälkiä, mutta minulle ne ovat vain muistumia hyvästä elämästä”, Hanna kertoo.
Sohvan Hanna hankki jo edelliseen kotiinsa Kodin Ykkösestä. Sohvan piti täyttää tiukat kriteerit korkeuden ja leveyden suhteen. Siinä piti olla puiset jalat ja kangaspäälliset ja sen piti toimia myös varavuoteena. ”Tämä sohva täytti kaikki edellämainitut kriteerit, ja on kaunis ja sopi vieläpä budjettiini. Nyt siinä on punaviinitahroja, koirankarvoja ja loputtoman köllimisen jälkiä, mutta minulle ne ovat vain muistumia hyvästä elämästä”, Hanna kertoo. © Kaisu Kaplin

Kaksi sisäänkäyntiä

Kodin muuntelumahdollisuus oli erityisesti pariskunnan mieleen. Omalla sisäänkäynnillä ollut vanha keittiö muutettiin remontissa makuuhuoneeksi, mutta huoneeseen jätettiin kuitenkin keittiövaraus. Makuuhuoneen yhteyteen rakennettiin myös oma kylpyhuone, jotta tilan voi tarvittaessa muuttaa työhuoneeksi tai vaikka erilliseksi yksiöksi.

Toinen suuri muutos oli uusi keittiö, joka remontissa siirrettiin keskeiselle paikalle asuntoa.

”Keittiö on kodin sydän, jossa vietämme paljon yhdessä aikaa, joten panostimme siihen.”

Lisäksi uuden keittiön kokoa määritteli suuri ja jykevä 1800-luvulla Turun Kakolassa valmistettu ruokapöytä, jonka Hanna oli hankkinut jo edelliseen kotiinsa.

Toiveiden mukaiset vaaleanpunaiset kiintokalusteet pariskunta tilasi puusepältä.

”Kokeilimme mallipaloja useista punaisen ja vihreän eri sävyistä, mutta nopeasti päädyimme siihen, että hempeä vaaleanpunainen olisi täydellinen sävy tähän tilaan. Meille oli myös tärkeää, että kaapistojen peiliovet olisi maalattu ennen runkojen kokoamista. Puun eläessä umpipuisten ovilehtien maali saattaa halkeilla niiden saumakohdista, jos ne maalataan jälkikäteen”, kertoo Hanna.

Lue myös Anna.fissä: Ainutlaatuinen, vanhaan kirjapainoon rakennettu koti hurmasi Sadun: ”Tässä oli jotain erikoista”

”Keittiöön satsasimme ja halusimme teettää kaapistot puusepällä omien toiveiden mukaiseksi. Tarjouskilpailun jälkeen päädyimme hankkimaan ne Näyttämö-Keittiöltä. Kokeilimme mallipaloja useista punaisen ja vihreän sävyistä, mutta päädyimme nopeasti siihen, että hempeä vaaleanpunainen on täydellinen sävy uuteen keittiöömme. Hieman jännitti, miltä lopputulos näyttää, sillä sävyjä valitessa keittiön seinät olivat vielä ruskeat ja ikkunanpielet marjapuuron väriset”, Hanna kertoo.
”Keittiöön satsasimme ja halusimme teettää kaapistot puusepällä omien toiveiden mukaiseksi. Tarjouskilpailun jälkeen päädyimme hankkimaan ne Näyttämö-Keittiöltä. Kokeilimme mallipaloja useista punaisen ja vihreän sävyistä, mutta päädyimme nopeasti siihen, että hempeä vaaleanpunainen on täydellinen sävy uuteen keittiöömme. Hieman jännitti, miltä lopputulos näyttää, sillä sävyjä valitessa keittiön seinät olivat vielä ruskeat ja ikkunanpielet marjapuuron väriset”, Hanna kertoo. © Kaisu Kaplin
Olohuone, keittiö ja päämakuuhuone on maalattu samalla Cover Storyn Sylvia-sävyllä. Jouni keräilee vintage- ja designvalaisimia. Mehiläispesän Jouni hankki jo edelliseen kotiinsa. Astioissa Hannaa viehättää käsin tehdyn keramiikan epätäydellisyys ja tuntu. Hän tekee keramiikkaa myös itse.
Olohuone, keittiö ja päämakuuhuone on maalattu samalla Cover Storyn Sylvia-sävyllä. Jouni keräilee vintage- ja designvalaisimia. Mehiläispesän Jouni hankki jo edelliseen kotiinsa. Astioissa Hannaa viehättää käsin tehdyn keramiikan epätäydellisyys ja tuntu. Hän tekee keramiikkaa myös itse. © Kaisu Kaplin

Huoneiden sävymaailma kakluuneista

Kuvataiteilija-äidille värit ovat tärkeitä, ja valkoiset seinät eivät olleet vaihtoehto.

”Sävyvalintojen lähtökohtana olivat asunnon vanhat kakluunit ja niiden värimaailma. Maalisävyjä valitessa täytyi ottaa huomioon myös se, ettei kakluuni muutu uuden seinämaalin myötä likaisen näköiseksi.”

Kerroksellisesti sisustetun kodin huonekaluista suurin osa on hankittu käytettyinä eri puolilta Suomea.

”Rakastan huutokauppoja, roskalavoja, kierrätyskeskuksia ja vanhan tavaran liikkeitä. Löytämisen riemu on niissä paljon suurempi kuin uutta ostaessa.”

Hannan edellinen koti oli samalta aikakaudelta kuin uusi koti, siksi Hannan vanhat huonekalut sopivat hyvin myös uuteen kotiin.

”Vaikka minun ja Jounin sisustustyylit ovatkin aika erilaisia, olemme saaneet sovitettua molempien vanhoista huonekaluista melko sopusointuisen kokonaisuuden. Eikä kodissamme ole yhtään tavaraa, josta en pidä. Haluan ympärilleni tavaroita, jotka ovat tarpeellisia tai niillä on jokin erityinen arvo meille täällä asuville.”

Hannan kaikkein rakkain huonekalu on soitin, C. Bechsteinin vanha valurautarunkoinen puupiano vuodelta 1886. Pianon muuttamiseen tarvittiin neljä muuttomiestä, koska soitin painaa niin paljon.

”Piano kuului aikoinaan Tukholman Kuninkaallisen Oopperan pianonvirittäjälle, ja sen koneisto on kunnostettu ennen kuin se päätyi minulle. Pianossa on kauniin ulkomuodon lisäksi myös erityisen kaunis sointiääni.

Lue myös: Reetta toteutti unelmansa – perusti oman kirjakaupan, muutti vanhaan puutaloon ja ryhtyi kirjailijaksi

Vanha piano on Hannan rakkain huonekalu. ”Soitin on niin painava, että muutossa sen siirtämiseen tarvittiin neljä vahvaa muuttomiestä. Puinen piano kuului aikoinaan Tukholman Kuninkaalliseen oopperaan”, Hanna kertoo.
Vanha piano on Hannan rakkain huonekalu. ”Soitin on niin painava, että muutossa sen siirtämiseen tarvittiin neljä vahvaa muuttomiestä. Puinen piano kuului aikoinaan Tukholman Kuninkaalliseen oopperaan”, Hanna kertoo. © Kaisu Kaplin
Eteisen vanha kirjaston arkistolaatikko imee sisäänsä kaiken pienen ja tärkeän. Selettin hiirivalaisimista toinen kantaa käpälässään kuivakukkaa, koska valaisimen lamppu on rikkoutunut, eikä sitä ole enää saatavana tässä koossa.
Eteisen vanha kirjaston arkistolaatikko imee sisäänsä kaiken pienen ja tärkeän. Selettin hiirivalaisimista toinen kantaa käpälässään kuivakukkaa, koska valaisimen lamppu on rikkoutunut, eikä sitä ole enää saatavana tässä koossa. © Kaisu Kaplin
Rappukäytävään johtavissa vanhoissa pariovissa on jugendmaalaus. ”Peili-ovista kajastaa kaunis valo. Kun muutimme asuntoon, ovien pienet ikkunat oli peitetty ruskeilla kankailla. Remontin alettua ensimmäinen tehtäväni oli hävittää laseja peittävät tunkkaiset kankaat.” 
Rappukäytävään johtavissa vanhoissa pariovissa on jugendmaalaus. ”Peili-ovista kajastaa kaunis valo. Kun muutimme asuntoon, ovien pienet ikkunat oli peitetty ruskeilla kankailla. Remontin alettua ensimmäinen tehtäväni oli hävittää laseja peittävät tunkkaiset kankaat.”  © Kaisu Kaplin

Esillä omaa taidetta

Musta piano on sijoitettu vihreäsävyiseen aulaan, koska siellä soitetut sävelet kuuluvat hyvin kaikkiin kodin huoneisiin, ja piano näkyy myös olohuoneeseen.

”Tiloista toiseen avautuvat näkymät ovat minulle tärkeitä. Pianon päällä on ”Synty” teokseni, joka muistuttaa minua siitä, että vaikeiden vaiheiden jälkeen tulee uusi aamu, ja kaikki aina järjestyy jotenkin. Taulua on yritetty moneen kertaan ostaa, mutta en ole vielä hennonut luopua siitä.”

Kodin taideteoksista suurin osa on Hannan töitä. Ne ovat hänelle tärkeitä ja ne muistuttavat elämän erilaisista vaiheista.

Useat kodin seinillä olevista Hannan tauluista ovat sellaisia, jotka voivat hetkenä minä hyvänsä löytää uuden omistajan. Vaikein Hannan on luopua teoksista, joilla on vahva side elämän käännekohtiin.

”Yksi sellainen on keittiön seinän ”Juuret ja siivet” teos. Se on ensimmäinen, jonka maalasin avioeroni jälkeen. Siitä alkoi voimakas ja tuottelias, mutta myös kivulias luomisprosessi, joka sai minut maalaamaan paljon.”

”Makuuhuoneemme on tällä hetkellä vähän kaikkea. Se on myös työhuone, ateljee, pukeutumishuone ja kirjasto. Tulevaisuudessa toivoisin voivani rauhoittaa makuuhuoneen ja siirtää työhuoneen toisaalle.”
”Makuuhuoneemme on tällä hetkellä vähän kaikkea. Se on myös työhuone, ateljee, pukeutumishuone ja kirjasto. Tulevaisuudessa toivoisin voivani rauhoittaa makuuhuoneen ja siirtää työhuoneen toisaalle.” © Kaisu Kaplin
Työpöytä on itse tehty. Pöytälevynä on vanha ovi ja pöydänjalat on saatu kierrätettyinä. Työtuolin Jouni peri tädiltään. Pöydän päällä on Hannan vanerille tekemä akryylimaalaus. ”Vanerit, joille olen maalannut tauluja, ovat peräisin aikaisemmasta omakotitaloprojektistamme. Ne olivat viimeiset, jotka mahdutin mukaan muuttoautoon, kun talo myytiin.”
Työpöytä on itse tehty. Pöytälevynä on vanha ovi ja pöydänjalat on saatu kierrätettyinä. Työtuolin Jouni peri tädiltään. Pöydän päällä on Hannan vanerille tekemä akryylimaalaus. ”Vanerit, joille olen maalannut tauluja, ovat peräisin aikaisemmasta omakotitaloprojektistamme. Ne olivat viimeiset, jotka mahdutin mukaan muuttoautoon, kun talo myytiin.” © Kaisu Kaplin
Maalisävyjä valitessa kakluunien värit määrittivät asunnon värimaailmaa. Vaaleanpunainen ja vihreä väri löytyvät myös tästä vanhempien makuuhuoneen kakluunista. ”Kerrostalon jokaisessa asunnossa on erilaiset kakluunit. Yhdessä asunnossa on muuten samanlainen kuin tämä kakluuni, mutta tässä on puukoriste ja toisessa asunnossa lohikäärme puun tilalla.” Valokuvateos on Hertta Kiisken ja toinen teos on Hannaleena Partasen. Kakluunissa roikkuvat puulintuset ovat Kenian tuliaisia.
Maalisävyjä valitessa kakluunien värit määrittivät asunnon värimaailmaa. Vaaleanpunainen ja vihreä väri löytyvät myös tästä vanhempien makuuhuoneen kakluunista. ”Kerrostalon jokaisessa asunnossa on erilaiset kakluunit. Yhdessä asunnossa on muuten samanlainen kuin tämä kakluuni, mutta tässä on puukoriste ja toisessa asunnossa lohikäärme puun tilalla.” Valokuvateos on Hertta Kiisken ja toinen teos on Hannaleena Partasen. Kakluunissa roikkuvat puulintuset ovat Kenian tuliaisia. © Kaisu Kaplin
Remontissa vanha sauna purettiin ja sen tilalle rakennettiin kokonaan uusi kylpyhuone, joka sai vielä lisäneliöitä puretusta vaatekomerosta. Kylpyhuoneeseen pariskunta halusi ajattoman ja hiukan ylellisen, mutta kodikkaan tunnelman. ”Kylpyhuoneessa ihaninta on rauhallisuus ja ikkunasta tuleva valo.” Seinien eläväpintainen ja kiiltävä laatta on Manacorin Mint. Hanat ja amme tilattiin Ruotsista. Messinkisiin yksityiskohtiin pariskunta päätyi, koska niitä on myös muualla kodissa. Messinkiset lankavetimet ovat samat kuin keittiössä.
Remontissa vanha sauna purettiin ja sen tilalle rakennettiin kokonaan uusi kylpyhuone, joka sai vielä lisäneliöitä puretusta vaatekomerosta. Kylpyhuoneeseen pariskunta halusi ajattoman ja hiukan ylellisen, mutta kodikkaan tunnelman. ”Kylpyhuoneessa ihaninta on rauhallisuus ja ikkunasta tuleva valo.” Seinien eläväpintainen ja kiiltävä laatta on Manacorin Mint. Hanat ja amme tilattiin Ruotsista. Messinkisiin yksityiskohtiin pariskunta päätyi, koska niitä on myös muualla kodissa. Messinkiset lankavetimet ovat samat kuin keittiössä. © Kaisu Kaplin
Hanna rakastaa Turkua ja sen vanhoja rakennuksia. ”Tunnelma täällä on vähän kuin Italiassa tai Ranskassa. Aurakadulla, jossa asumme talot ovat rakennettu niin, että ne blokkaavat kadun metelin lähes kokonaan. Kesäisin kerrostalojen rauhallisilla sisäpihoilla kasvaa villiviini ja ranskalaisilla parvekkeilla kukkivat kukat”, Hanna kuvailee.
Hanna rakastaa Turkua ja sen vanhoja rakennuksia. ”Tunnelma täällä on vähän kuin Italiassa tai Ranskassa. Aurakadulla, jossa asumme talot ovat rakennettu niin, että ne blokkaavat kadun metelin lähes kokonaan. Kesäisin kerrostalojen rauhallisilla sisäpihoilla kasvaa villiviini ja ranskalaisilla parvekkeilla kukkivat kukat”, Hanna kuvailee. © Kaisu Kaplin
Jouni osti pitkään haaveilemansa Eames Lounge Chairin raheineen itselleen viisikymmenvoutislahjaksi juuri ennen kuin pariskunta tapasi toisensa. Samaan aikaan hän hankki tuolin pariksi Louis Poulsenin Artichoke valaisimen. ”Nojatuoli ja valaisin sopivat hyvin sävyiltään minun jo edelliseen kotiini ostetun Mum’sin Suomu-maton kanssa.”
Jouni osti pitkään haaveilemansa Eames Lounge Chairin raheineen itselleen viisikymmenvuotislahjaksi juuri ennen kuin pariskunta tapasi toisensa. Samaan aikaan hän hankki tuolin pariksi Louis Poulsenin Artichoke valaisimen. ”Nojatuoli ja valaisin sopivat hyvin sävyiltään minun jo edelliseen kotiini ostetun Mum’sin Suomu-maton kanssa.” © Kaisu Kaplin

Juttu on julkaistu Dekossa 2/2024.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Hannan ja Jounin koti on täynnä huonekaluja, joilla on tarina – rakkain niistä on vuodelta 1886 ja sen siirtämiseen tarvittiin 4 muuttomiestä

Sinun täytyy kommentoidaksesi.