Ruoka

Netissä kiertää virheellinen Palermon pastan ohje – kaikkien aikojen suosituimman kouluruoan kehittäjä Sirkka paljastaa alkuperäiset ja oikeat raaka-aineet

Palermon kanapasta on hittiohje vuodelta 1998. Kouluruokakilpailussa mainetta niittänyt pastaohje on noussut 25 vuodessa yhdeksi kaikkien aikojen suosituimmista kouluruoista.

Palermon kanapasta niitti mainetta kouluruokakilpailussa, joka järjestettiin vuonna 1998, kun suomalainen kouluruoka täytti 50 vuotta.

Lahden Kärpäsen koulun keittiössä kehitettiin iskevä resepti juhlavuoden kilpailuun. Reseptin takana on vuonna 1998 koulun keittiöpäällikkönä toiminut Sirkka Anttonen.

Kisassa ei tullut voittoa, vaan Palermon kanapasta sai ainoastaan kunniamaininnan. Silti resepti lähti ennennäkemättömään lentoon ja se elää yhä omaa elämäänsä yhtenä kaikkien aikojen parhaista ja suosituimmista kouluruoista.  

Kunniamaininta ei hidastanut Palermon kanapastan menestystä vaan päinvastoin. Se ei ole vain koulujen suosikkiruokaa, vaan sitä valmistetaan nykyisin myös monessa kodissa. Resepti on ollut niin suosittu, että siitä on kirjoitettu eri medioihin ja on se päässyt suosittujen kotiruokakirjojenkin sivuille.

Suosion takana iskevä nimi ja maistuvat raaka-aineet

Anttonen uskoo, että menestyksen salaisuus kisassa ja pastan suosiossa on ollut sen nimi. Reseptikisassa ei pärjäisi tylsällä, laimealla ja mitäänsanomattomalla broileripasta-nimellä.

”Poikkeava ja kiinnostava nimi on oleellista, jos haluaa pärjätä kilpailussa. Uskon, että osuva nimi kiinnitti jo kilpailuvaiheessa tuomariston huomion ja näin pääsimme kisassa eteenpäin.”

Kiinnostavalla nimellä on hauska tarina. Italiassa tätä kanapastaa ei tunneta. Anttosen keksimä nimi on täysin tuulesta temmattu. Koska ohjeessa oli pastaa, nimi piti viitata Italiaan.

”Koulussa kun olimme, otimme esille Italian kartan ja sormi iskettiin kartalle. Se osui Palermon kohdalla Sisiliaan. Pastan nimeksi tuli Palermon pasta.”

Unohda currymausteseos – alkuperäisessä Palermon kanapasta -ohjeessa on kolmen mausteen kimara

Kuten monet kotiruokareseptit, tämäkin ohje on muuttunut matkan varrella. Neljännesvuosisataan mahtuu monenlaista kotikokkia, jotka ovat tarttuneet reseptiin ja tehneet siitä uusia versioita. Monissa resepteissä näkyy currymausteseosta. Kotiliedenkin Palermon pastan ohjeessa kana maustetaan currymausteella. Alkuperäisessä ohjeessa sitä ei kuitenkaan ollut. Valkosipuli, rakuuna, broilerimauste ja kanaliemi olivat alkuperäisen ohjeen salaisuudet.

Anttonen muistuttaa, että tärkeää on käyttää myös oikeanlaista pastamuotoa. Alkuperäisessä ohjeessa käytettiin täysjyvä-cappellipastaa, joka on kuppimaisen kiehkuran muotoinen. Cappelli tarkoittaa hattua italiaksi, pastan muoto mukailee vähän kuppimaista hattua tai hiuskiehkuraa. 

Palermon kanapasta tehdään vuoassa uunissa, mutta se ei ole laatikkoruoka. Pastaa ei myöskään esikeitetä kuten makaronilaatikossa, vaan pasta lisätään raakana ja kastike tehdään erikseen pastan päälle.

Anttonen sanoo, että valmistuksen kanssa saa olla tarkkana.

”Pasta laitetaan raakana vuokaan ja päälle lisätään paistetut kanapalat. Siihen päälle kaadetaan ohut kermainen kevyesti suurustettu kanaliemikastike, joka on maustettu hyvin rakuunalla, valkosipulilla ja broilerimausteella. Kastikkeessa on paljon nestettä, koska pasta on raakaa. Näin pastaa saa tarpeeksi nestettä ja kypsyy uunissa pehmeäksi ja imee itseensä makuja. Lisäksi kastikkeessa on myös juustoraastetta. Tämä on siis mehevää pastaa kastikkeessa eikä mikään laatikkoruoka. Samassa vuoassa on pasta ja kastike.”

Täydellistä ja tarkkaa reseptiä Anttonen ei kuitenkaan suostu antamaan. Se jääköön vain Päijät-Hämeen Ateriapalveluiden salaisuudeksi.

Artikkeliin korjattu italiankielinen käännös cappelli=hattu 4.2.2023.