Hyvinvointi

Pelkäätkö korkeita paikkoja, lentämistä, sosiaalisia tilanteita…? Asiantuntija kertoo, miten piinallista pelkoa voi oppia lievittämään

Voimakas pelko kuormittaa ja kaventaa elämää. Siedättäminen puree pelkoihin, ja sen voi tehdä itse.

Mistä pelot ja fobiat saavat alkunsa? Voiko niitä ehkäistä? Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Kristian Wahlbeck, MIELI Suomen Mielenterveys ry:stä kertoo, miten pelko saadaan kuriin.

1. Milloin pelosta tulee haitallinen?

Pelko on tarpeellinen tunne, sillä se suojaa ihmistä vaaroilta. Mutta jos pelko alkaa hallita elämää, se muuttuu haitalliseksi peloksi eli fobiaksi.

Fobia estää ihmistä elämästä sellaista elämää kuin haluaisi. Se voi rajoittaa arkea ja työntekoa tai estää toisten ihmisten seuraan hakeutumisen.

2. Millaiset asiat aiheuttavat fobioita?

Kun fobialla on jokin kohde, puhutaan määräkohteisista peloista. Niitä aiheuttavat tavallisimmin ahtaat, avarat tai korkeat paikat, hämähäkit tai muut eläimet, neulanpistot, veri, lentäminen ja pimeä.

Pelot liittyvät usein teoriassa mahdollisiin mutta käytännössä hyvin epärealistisiin vaaroihin. Esimerkiksi hissi ja lentokone voivat periaatteessa pudota alas, mutta todennäköistä se ei ole.

Määräkohteiselle pelolle onkin tyypillistä, että ihminen itse ymmärtää pelkonsa suhteettomaksi, mutta ei siitä huolimatta pysty hallitsemaan sitä. Sen sijaan hän alkaa vältellä pelon kohdetta.

3. Mistä fobiat saavat alkunsa?

Monesti syy haitalliseen pelkoon kumpuaa varhaisesta lapsuudesta ja koetusta turvattomuuden tunteesta. Osa ihmisistä on muita herkempiä reagoimaan traumoihin pelolla, sillä pelko kulkee monesti suvuissa. Ei tiedetä, onko syy tähän geeneissä, kasvatuksessa vai kasvuympäristössä – vai niissä kaikissa.

Lapsuuden ikävät kokemukset pelon aiheuttajasta voivat jättää jälkensä ja näkyä aikuisenkin pelkoissa. Jos lapsena esimerkiksi pelästyy yhtä koiraa, pelko voi yleistyä koskemaan kaikkia koiria.

Vanhemmat voivat tietämättään siirtää omia pelkojaan lapsilleen, tai pelko voi saada alkunsa vanhempien hyvää tarkoittavasta varoittelusta.

Vanhemmat voivat esimerkiksi hukkumisen pelossa kehottaa lasta pysymään poissa veden ääreltä. Lapsi voi alkaa pelätä vettä niin, ettei aikuisenakaan uskaltaudu veteen.

Lue myös: Älä anna ikääntymisen ahdistaa – 7 tapaa lievittää vanhenemisen pelkoa

4. Haittavatko fobiat terveyttä?

Fobiassa pelon kohteen näkeminen ja kokeminen, mutta myös sen ajatteleminen aiheuttaa ahdistusta. Sydän voi tykyttää, lihakset saattavat jännittyä ja vatsa olla kipeä.

Fobiat saavat elimistössä aikaan stressireaktion. Jatkuva ja toistuva pelko pitää elimistön ikään kuin hälytystilassa. Jatkuva stressi yhdistetään moniin sairauksiin, kuten sydän- ja verisuonitauteihin.

Pelosta pääsee vain kohtaamalla sen aiheuttajan. Pakenemalla opettaa itselleen, että tilanne on uhkaava ja sitä kuuluu pelätä.

Myös pelkoon liittyvä välttämiskäyttäytyminen haittaa hyvinvointia, sillä se voi vaikeuttaa elämää melkoisesti.

Jos vaikka pelkää aukeita paikkoja, joutuu aina suunnittelemaan omat kulkureitit sellaisiksi, ettei joudu aukioille. Uudet, mielenkiintoiset paikat jäävät näkemättä ja kokematta, kun aukean paikan pelossa kiertää vain tuttuja reittejä.

5. Miksi pelottavaa asiaa ei kannata vältellä?

Pelosta pääsee vain kohtaamalla sen aiheuttajan. Pakenemalla opettaa itselleen, että tilanne on uhkaava ja sitä kuuluu pelätä.

Välttely johtaa ennen pitkää siihen, että fobia voimistuu. Välttämiskäyttäytyminen voi laajentua, ja esimerkiksi aiemmin verikoetta pelännyt alkaa kammoksua kaikkia tutkimuksia.

Pelon kohtaaminen ei ole sokkihoitoa, vaan se tapahtuu turvallisesti asteittain eli altistamalla itseä vähitellen pelon kohteelle. Altistamisen tarkoituksena on saada aikaan kokemus siitä, että tilanteeseen liittyvät, epämiellyttävät tuntemukset eivät ole vaarallisia.

6. Miten pelko kohdataan turvallisesti?

Altistaminen on eräänlaista siedätyshoitoa, jossa edetään pienin askelin. Ensin vain kuvitellaan pelon kohdetta. Sen jälkeen katsellaan siitä kuvia.

Konkreettisiin tilanteisiin mennään vasta, kun mielikuvat eivät aiheuta ahdistusta. Tositilanteeseen voi ottaa mukaan läheisen ihmisen tai mielenterveyden ammattilaisen.

Altistuksessa voidaan käyttää apuna virtuaalitodellisuutta ja -laseja ja kuulokkeita. Niiden avulla on mahdollista harjoitella vaikka lentokoneessa matkustamista. Toistaiseksi tätä hoitomuotoa tarjotaan hyvin rajallisesti.

Jotta altistuminen tuottaa onnistumisen kokemuksia, kerralla ei oteta liian suuria harppauksia. Onnistumiset viestivät aivoille, että pelottava kohde on oikeasti turvallinen, eikä elimistön hälytysjärjestelmän tarvitse kytkeytyä päälle. Altistumiskertojen välit on hyvä pitää lyhyinä, jotta hyvät kokemukset vahvistuvat aivoissa.

Altistamiselle löytyy ohjeita netistä esimerkiksi HUS:n Mielenterveystalosta.

7. Mikä auttaa, kun pelko aiheuttaa pakokauhun?

Autonominen hermosto voi laukaista pelkotilanteessa erilaisia kehon reaktioita: sydän tykyttää, henki salpautuu ja kädet kostuvat hiestä. Tilanteesta ei kannata pyrkiä pois, vaan keskittyä seuraamaan kehon reaktioita. Samalla voi alkaa tietoisesti rauhoittaa hengitystään ja kokeilla, miten se vaikuttaa oloon.

Itseä voi muistuttaa, että fobiassa on kyse ajatuksesta, eikä se ole tosi. Kehon reaktiot ovat oikeasti vaarattomia, ja ne menevät itsestään viimeistään kymmenessä minuutissa ohi.

Lue myös: Esiintymispelon voittanut kirjailija Kjell Westö: ”Edelleenkin vähän pelkään ihmisiä”

8. Koska pelkoon tarvitaan ammattiapua?

Ammattilaista tarvitaan, jos pelko on vahva ja eristää ihmisen kotiinsa ja muista ihmisistä. Pelkoja voidaan hoitaa altistumishoidon lisäksi psykoterapialla.

Verkossa Mielenterveystalo tarjoaa ilmaisia omahoito-ohjelmia ahdistuksen, paniikin ja sosiaalisen jännittämisen hoitoon. Jos niistä ei ole apua, on hyvä hakeutua yleislääkärin hoitoon omaan terveyskeskukseen tai työterveyshuoltoon.

9. Miksi muistisairasta pelottaa?

Muistisairaus aiheuttaa turvattomuuden tunnetta. Sairastunut saattaa pelätä yksinoloa, huutaa apua ja tarrautua läheisiin. Haluttomuus jäädä yksin voi olla muistisairauden ensioireita ja havahduttaa läheiset hakemaan apua lääkäriltä.

Muistisairaan pelkoon altistumishoito ei auta. Tuttu ympäristö rutiineineen auttaa.

10. Voiko pelkoja ehkäistä?

Pelkoja ehkäistään välttämällä välttämiskäyttäytymistä. Ihmisen on hyvä mennä aika ajoin ja kaikenikäisenä mukavuusalueensa ulkopuolelle, haastaa itseään ja kokeilla uusia, jännittäviltä tuntuvia asioita. Jos vaikka aristelee korkeita paikkoja, voi kokeilla ohjattuna kiipeilyseinää.

Itseään häiritsevää hämähäkki- tai ötökkäpelkoa voi saada kuriin katsomalla kuvia ja videoita hyönteisistä, sitten pitämällä kättä yhä lähempänä eläintä ja lopulta voittaa pelko antamalla hyönteisen kiivetä omalle kädelle.

Lue myös Anna.fi: Haittaako fobia elämääsi? Psykologi neuvoo, miten pääset eroon häiritsevästä pelkotilasta

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 20/2021.