Hyvinvointi

Ilmestyikö käteen tai jalkaan merkillinen patti? Se saattaa olla ganglio – näin pääset siitä eroon

Ganglio eli hyytelöpatti ilmestyy tavallisimmin ranteeseen tai jalkaan. Tarvitseeko patista huolestua? Ortopedi kertoo, mistä gangliossa on kyse ja miksi patti kannattaa käydä näyttämässä lääkärille.

Ganglio on nivelen tai jännetupen lähelle itsestään ilmaantuva ohutseinäinen patti, joka täyttyy hiljalleen hyytelömäisellä nesteellä. Kyseessä on kohtalaisen yleinen vaiva, eikä ganglion ilmestyminen katso ikää.

”Tavallisimmin ganglio ilmestyy käteen tai jalkaterään, joissa on runsaasti pieniä niveliä ja jänteitä sekä pitkiä jännetuppia, joiden ympärille ganglio pääsee kertymään. Käteen ja jalkaterään ilmestyvä gangliomuutos jää harvoin huomaamatta. Noissa paikoissa iho ja ihonalaiskudos on niin ohutta, että patti tulee usein selvästi näkyviin”, kertoo ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Teemu Paatela Terveystalosta.

Lue myös: Patti ihon alla on useimmiten vaaraton, mutta voi aiheuttaa huolta: Pidä näitä tunnusmerkkejä silmällä, jos löydät iholtasi patin

Hyytelöpatti voi jäädä kokonaan huomaamatta, jos se ei oireile

Ganglio voi olla täysin oireeton. Jos se sijaitsee esimerkiksi polvitaipeessa, josta se ei näy ulospäin, patti saattaa jäädä kokonaan huomaamatta.

”Ganglioon voi liittyä myös kipua, jos patti osuu johonkin, esimerkiksi hiertää jalkineissa tai on tiellä raajaa käytettäessä. Kipu voi liittyä myös oireilevaan nivel- tai jännetupen tulehdukseen, jonka vuoksi niveleen tai jännetuppeen on kertynyt nestettä, joka purkautuu ganglioksi.”

Ganglio voi olla pitkäkestoinen vaiva. Muutos voi olla pysyvä, jolloin se ei koskaan täysin häviä, vaan muuttaa vain ajan kuluessa hieman kokoaan. Patti voi olla välillä isompi ja välillä pienempi. Gangliolle on ominaista myös se, että se pysyy samassa kohdassa, eikä ole takertunut ihoon kiinni. Ganglio voi kasvaa muutaman sentin kokoiseksi. Oireet yleensä pahenevat, mitä isommaksi hyytelöpatti kasvaa.

”Se, miten paljon gangliosta on haittaa, riippuu patin koosta ja siitä, missä se sijaitsee. Ranteessa tai jalkaterässä kookas ganglio saattaa häiritä elämää jo siinä määrin, että siitä halutaan eroon”, Paatela toteaa.

Ganglion diagnosoimista varten kannattaa hakeutua lääkäriin

Ganglio voi ilmaantua nuorellekin ihmiselle, mutta niitä tulee iän myötä helpommin. Terveystalossa hoidettiin vuoden 2021 aikana 3500 potilasta gangliovaivan vuoksi. Potilaita oli kaikissa ikäryhmissä. Gangliolle ei tunneta perinnöllistä alttiutta. Muutos syntyy yleensä itsestään ja sattuman kauppana.

”Vaikka ganglio kehittyy nivelen tai jännetupen ympärille, gangliomuutoksen saaneella henkilöllä ei useinkaan ole nivel- tai jännetuppisairautta. Nivelessä tai jännetupessa ei välttämättä ole mitään poikkeavaa. Kuitenkin esimerkiksi rasitusvamma, joka on aiheuttanut nivelen tai jännetupen nesteilyn, voi aiheuttaa ganglion muodostumisen”, Paatela kertoo.

Ganglio on täysin vaaraton, eikä siitä tarvitse olla huolissaan. Oireettomalle patille ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Gangliota ei tarvitse myöskään varoa, vaan kättä tai jalkaa voi käyttää normaaliin tapaan. Ortopedi kehottaa silti hakeutumaan lääkäriin aina, jos kehoon ilmestyy patti, joka mietityttää itseä.

”Gangliota voi pyrkiä itse hoitamaan. Itse voi kuitenkin olla vaikeaa tunnistaa, että kyseessä on nimenomaan ganglio. Muutosta kannattaakin käydä näyttämässä lääkärille, koska silloin saa varmuuden patin luonteesta. Etenkin jos patti on kipeä ja häiritsee, eikä lähde pienenemään muutamassa viikossa, kannattaa varata lääkäriaika”, Paatela kehottaa.

Ganglio uusii herkästi hoidoista huolimatta

Kokenut yleislääkäri tai erikoislääkäri pystyy pattia tunnustelemalla toteamaan, että kyseessä on ganglio. Jos diagnoosista ei ole varmuutta, patti on tutkittava magneetti- tai ultraäänitutkimuksella.

”Ganglio voidaan tyhjentää neulalla ja ruiskulla, jolloin saadaan saaliiksi hyytelömäistä nestettä. Pistoskohtaan voidaan ruiskuttaa samalla kortisonipuudutetta, joka tehostaa hoidon pysyvyyttä ja edistää ganglion parantumista. Ganglio voidaan myös leikata paikallispuudutuksessa.”

Jopa puolet ganglioista häviää itsestään ilman hoitoja kuukausien tai jopa vuoden kuluttua. Oireetonta, pienikokoista gangliota ei siksi välttämättä tarvitsekaan diagnoosin jälkeen poistaa, jos siitä ei aiheudu haittaa.

Ganglio on herkästi uusiva vaiva. Jopa 30 prosenttia hyytelöpateista uusii tyhjennyksen jälkeen.

”Ganglio uusii yksittäisen kortisonipistoksen jälkeen jopa 50 prosentin todennäköisyydellä. Leikkaus- ja pistoshoidon vaikutuksia verrattaessa on todettu, että tarvitaan yleensä useita toistettuja kortisonipistoksia, jotta saadaan aikaan yhtä hyvä tulos kuin yhdellä leikkauksella”, Paatela kertoo.

Lue myös Anna.fi: Jokainen nyppii tai repii ihoaan joskus – psykiatri kertoo, mikä on keskeinen ero pakko-oireisen dermatillomanian ja harmittoman nyppimisen välillä