Hyvinvointi

Onko sinulla huono kasvomuisti? Kyseessä voikin olla kasvosokeus – Psykologi neuvoo, miten asian voi testata

Kasvosokeus on ikävä seuralainen, joka saa aikaan sen, että ihmisten kasvot menevät sekaisin keskenään. Miten voisi saada varmistuksen, että oma huono kasvomuisti onkin neurologinen häiriö?

Kuvittele, että kaikkien vastaantulevien kasvot näyttäisivät samalta, etkä tunnistaisi joukosta ystäviäsi tai sukulaisiasi. Joku hymyilisi sinulle kadulla, mutta et voisi olla varma, onko kyseessä tuntematon päivänpaiste vai vanha tuttu, jota et tunnista.

Ehkä tilanne kuulostaakin jo tutulta. Silloin sinulla saattaa olla kasvosokeus. Se on neurologinen häiriö, joka saa aikaan sen, että ihminen ei pysty tunnistamaan toisia kasvojen perusteella.

Lue myös: Kammottavia hallusinaatioita, tukehtumisen tunne, halvaantuminen… Torju pelottava unihalvaus ja nuku paremmin

”Kasvosokeuden voi ajatella olevan vähän niin kuin lukivaikeus, mutta sanojen sijaan sekaisin menevätkin ihmisten kasvot”, psykologi-tietokirjailija Kati Tiirikainen kertoo.

Kasvosokeus voi olla synnynnäistä tai harvoissa tapauksissa seurausta aivovammasta. Tutkijat ovat arvioineet, että väestöstä jopa 2–2,5 prosentilla olisi huomattavia vaikeuksia kasvojen tunnistamisessa.

”Jos kasvosokeutta ilmenee lapsuudesta asti, omassa suvussa on todennäköisesti muitakin, joilla on kasvosokeutta. Täsmällisiä geenejä ei tällä hetkellä tiedetä, mutta on viitteitä, että kasvosokeus olisi osittain perinnöllistä”, Tiirikainen sanoo.

Onko kyseessä kasvosokeus vai vain huono kasvomuisti?

Kasvosokeutta on eriasteista. Jotkut oppivat tunnistamaan toisten kasvot useiden kohtaamisten jälkeen, toiset kasvosokeat eivät tunnista edes omia perheenjäseniään kasvojen perusteella.

Kuitenkin kaikki törmäävät joskus vanhaan tuttuun, jonka kasvot eivät näytä tutuilta. Mistä tietää, milloin kyse on kasvosokeudesta?

”Kaikissa kognitiivisissa kyvyissä meillä on niin, että ihmisten välillä on eroja ja olemme jollakin jatkumolla. Selvää rajaa on monissa asioissa vaikea hahmottaa.”

Jos pohtii, onko itsellä kasvosokeutta, Kati Tiirikainen ehdottaa, että asiaa voi yrittää selvittää muutaman apukysymyksen avulla:

• Käykö puolison tai ystävien kanssa liikkuessa usein siten, että joutuu kysymään, kuka äsken tavattiin ja kenen kanssa juteltiin?
• Onko tv-sarjan tai elokuvan seuraaminen vaikeaa, kun henkilöiden kasvot menevät sekaisin?
• Onko työkokouksissa epävarmuutta siitä, kuka on parhaillaan äänessä?
• Tervehditkö uusina tuttavuuksina ihmisiä, jotka olet tavannut jo aikaisemmin?
• Pohditko ennen juhlia tai jotakin tapahtumaa, tuletko tunnistamaan kaikki siellä olevat ihmiset?

Periaatteessa neuropsykologi voi tutkia kasvojen tunnistamisen kykyä ja lääkäri voi asettaa diagnoosin, mutta Tiirikainen painottaa, ettei se välttämättä ole tarpeen.

”Oma kokemus kasvosokeudesta on keskeisempää. Häiritseekö se, että kasvot menevät sekaisin? Mitä asialle voisi tehdä? Jos vastaanotolleni tulee ihminen, jolla on kasvosokeutta, niin ennemmin lähdetään keskustelemaan siitä, että miten se näkyy arjessa ja miten siihen voisi suhtautua. Se on tärkeämpää monelle kuin varsinainen diagnoosi.”

Millaisia haasteita kasvosokeus aiheuttaa?

Kasvosokea ei välttämättä tiedä kärsivänsä kasvosokeudesta. Monella saattaa olla kokemus siitä, että sosiaalisissa tilanteissa on jokin vialla, mutta täsmällistä syytä on vaikea sanoittaa.

Eikä se olekaan ihme: jos ei ole koskaan tunnistanut kasvoja, miten voisi tietää, miltä tuntuu tunnistaa toinen ihminen?

Kasvosokeus voikin aiheuttaa häpeää, hämmennystä ja nolostumisen pelkoa.

”Esimerkiksi työelämässä voi tulla eteen vaikeita tilanteita, kun työkokouksessa katsoo jotakuta ihmistä, eikä tiedä, onko esittäytynyt hänelle vai ei. Jos päättä mennä esittäytymään ja paljastuu, että kyseessä on oma pomo, tilanne on aika nolo.”

Erityisesti ammateissa, joissa kasvojen tunnistaminen on tärkeää, kasvosokealla voi olla haasteita. Opettajana, poliitikkona tai asiakaspalvelijana työskenteleminen voi olla vaikeaa, mutta kasvosokeuden ei ole pakko antaa rajoittaa ammatinvalintaa.

”Kruununprinsessa Victoria on kertonut olevansa kasvosokea ja hänkin on pärjännyt hyvin.”

Miten kasvosokea voi opetella tunnistamaan toisia ihmisiä?

Vaikka kasvosokea ei tunnistaisikaan tuttua ihmistä kasvojen perusteella, on muita piirteitä, jotka saattavat auttaa tunnistamisessa ja joihin kasvosokeat ovat oppineet kiinnittämään erityistä huomiota.

Hiustyyli, persoonallinen parta, ryhti, hampaat, vaatetus tai persoonalliset kengät saattavat paljastaa kasvosokealle, kenen kanssa hän on tekemisissä. Jotkut kasvosokeat tunnistavat toiset ihmiset helpommin äänen kuin kasvojen perusteella.

”Kasvosokea kirjailija Kaari Utrio on sanonut, että hän opetteli tunnistamaan omat lapsenlapsensa valokuvista. Joillain sekin voi toimia”, Tiiirikainen sanoo.

Lue myös Annasta: Kasvosokeudesta kärsivä kirjailija Kaari Utrio: ”En tunnista aina tuttujakaan ihmisiä”

Mitä läheisten olisi hyvä tietää kasvosokeudesta?

Kasvosokeus ei liity muistamiseen. Kyse ei ole siitä, että kasvosokea ei muistaisi ihmistä, jonka kohtaa, vaan siitä, että kasvot eivät yhdisty kenenkään aiemmin kohdatun ihmisen kasvoihin.

”On tärkeää olla loukkaantumatta siitä, jos toinen ei tunnista. Jos joku ei tervehdi meitä, se ei tarkoita, että hän ei välittäisi tai että häntä ei kiinnostaisi. Se voi yllättävän usein johtua siitä, että toinen ei tunnista kasvoja helposti.”

Kun kasvosokealle kertoo, kenen kanssaan hän juttelee, aiemmin käydyt keskustelut ja kaikki muu henkilöön liittyvä palautuu mieleen.

Läheinen voi auttaa kasvosokeaa esimerkiksi tulemalla itse tervehtimään, jos toinen ei tervehdi.

”On hyvä ottaa huomioon tilanteet, joissa on vaikea tunnistaa toisia ihmisiä. Monet kasvosokeat sanovat, että esimerkiksi uimahallissa toisia on vaikea tunnistaa, kun ihmisillä on märät hiukset eikä ole muitakaan tunnistamista helpottavia vihjeitä. Sellaisissa tilanteissa voi vilkuttaa ja tulla itse juttelemaan. Ei kannata tehdä liian isoa ongelmaa siitä, että toinen ei tunnista.”

Lähteenä on käytetty myös Kati Tiirikaisen kirjaa Tunnistatko kasvot? Näin selviydyt kasvosokeana (Finn Lectura 2014)