Liikunta

Tuntuuko liikunta ikävältä pakkopullalta? Asiantuntija vinkkaa, miten sohvaperunakin voi löytää liikunnan ilon

Sitkeästi sisulla, räkä poskella ja verenmaku suussa. Mutta jos haluaa jatkaa ja jaksaa liikkua jatkossakin, kannattaa liikkua ilolla. Mistä liikunnan iloa kannattaa alkaa metsästää?

Eikö oma mieluinen tapa liikkua ole vielä löytynyt? Saako ajatus liikunnasta sinut kiristelemään hampaitasi? Liikunta- ja urheilupsykologi, auktorisoitu personal trainer Jaana Blom kertoo, miten liikkeelle pääsee lempeästi ja miten liikunnasta voi tehdä tavan.

Lue myös: Kahvakuulatreeni vahvistaa koko kehon lihaksia – Fysioterapeutti vinkkaa 2 liikettä, joista treenaaminen kannattaa aloittaa

1. Miksi liikunnan pitäisi olla ilo?

Liikunta on osa terveitä elintapoja ihan kuten ravinto ja nukkuminen. Jotta siitä tulisi säännöllinen tapa, sen tulisi tuottaa hyvää mieltä. Väkisin puurtamalla tuskin kukaan jaksaa sitoutua liikkumaan kovin pitkäksi aikaa.­

Liikkumista seuraava hyvä olo ja lisääntynyt jaksaminen kannustavat liikkumaan. Toisinaan hyvän olon saavuttaminen voi tuntua hankalalta ja vaatia liian suurilta tuntuvia ponnisteluja. Siksi on hyvä, että jo tekeminen on mukavaa.

Kun liikunta tuottaa iloa, se ei jää niin helposti tärkeysjärjestyksessä ja arjen aikatauluissa muiden asioiden jalkoihin.

2. Voiko treenaamisesta opetella tykkäämään?

Jos liikunta on uusi tuttavuus, se tuntuu usein aluksi vaikealta. Oma keho voi tuntua vieraalta, ja jälkeen päin lihaksia särkee. Tottumaton liikkuja voi ihmetellä, miksi tuttavat hehkuttavat liikunnasta tulevaa hyvää oloa.

Ei kannata antaa ihan heti periksi. Kokeileva ja utelias asenne auttaa selviämään alkuhankaluuksista. Suhde liikuntaan voi muuttua myönteiseksi, kun selviää, millainen liikkuja itse on ja oppii valitsemaan itselle sopivia liikuntamuotoja.

Sopivan lajin valinnassa on apua itsetuntemuksesta. On hyvä mietiskellä, mitä itse kaipaa liikunnalta. Kai­paako omaa tai ystävän kanssa vietettyä aikaa, uusia ­ihmissuhteita, luontoelämyksiä tai apua selkävaivoihin?

Kun tietää, mitä tarvitsee ja mistä tykkää, on helpompaa toimia sen mukaisesti ja myös ilmaista omaa tahtoaan muille. Samalla tulee pienennettyä paineita harrastaa liikuntaa muiden neuvojen tai odotusten mukaan.

Lue myös: Jämähdätkö syksyllä helposti sohvanpohjalle? 9 tehokasta vinkkiä lisätä liikuntaa

3. Kuinka liikunnasta tehdään tapa?

Pysyvät tavat muodostuvat vähitellen, pienin askelin. Kannattaa miettiä, ­mikä olisi helpoin uusi, liikkumista lisäävä rutiini. Käytänkö portaita tai jäänkö aiemmalla pysäkillä pois bussista?

Aktiivisuus ruokkii aktiivisuutta. Kun huomaa, kuinka hyvä olo liikku­mi­sesta tulee, sitä alkaa tavoi­tella ­lisää. Haluaa kerätä eikä säästää askelia.

Liikunnan voi kytkeä toiseen tapaan. Jos kuljettaa lapsen tiettynä viikonpäivänä harrastukseen, voi samalla liikkua itse.

Väsyneenä työpäivän jälkeen päätöksenteko vaikeutuu. Kun liikunnalle on varattu aika ja paikka kalenteriin, ei jää pohtimaan, lähteäkö lenkille vai ei.

4. Mistä kuutosen koululiikkuja löytää urheilun nautinnon?

Koulutodistuksessa oleva arvio on pelkkä numero, jolla arvioidaan koulun opetussuunnitelman mukaista toimintaa. On kurjaa, jos se vaikuttaa merkittävästi käsitykseen itsestä liikkujana. Yksi numero ei estä liikunnan iloa eikä sen löytämistä.

Jos kurjat kokemukset tai hankala suhde omaan kehoon estävät liikunnan ilon, asiaa olisi hyvä käsitellä yhdessä liikuntaan erikoistuneen psykologin tai psykoterapeutin kanssa.

Jokainen liikuntakokemus jättää myös hyvällä tapaa jäljen aivoihin, ja sen voi poimia käyttöön myöhemmin.­ Koulun liikuntatunneista voi olla hyötyä vuosikymmenien jälkeen, sillä mitä laajemman liikepankin ihminen on lapsuudessaan saanut, sitä helpompi hänen on myöhemmin omaksua uusi tapa liikkua. Jos on koulussa esimerkiksi heiluttanut vannetta vyötäisillään, aikuisena on helpompi pyöritellä lattareissa lantiota.

Lue myös: Pysykää poissa, selkäkivut! Ammattilainen listaa 9 keinoa, joilla selkäongelmia voi ehkäistä kotikonstein

5. Pitääkö treenaamisella olla ­jokin tavoite?

Tavoitteita tärkeämpää on, että liikunta tuottaa hyvää oloa kehoon ja mieleen. Tavoitteiden saavuttaminen tuottaa kuitenkin onnistumisen iloa ja tuntuu hyvällä tavalla motivaatiossa. Tavoitteen ei tarvitse tarkoittaa kilometrejä tai aikaa. Se voi olla itselle annettu ­lupaus jumpasta kerran viikossa.

Tavoite voi auttaa sitoutumaan liikuntaan. Jos liikunnalle on vaikea löytää aikaa, kannattaa kirkastaa ajatusta, miksi liikkuu. Onko kyse jostain isommasta ja tärkeämmästä arvosta, esimerkiksi terveydestä? Itselle merkityksellinen syy auttaa tekemään myös ne vaikealta tuntuvat asiat.

Nainen pelaa tennistä. 
Liikunnan iloa voi etsiä esimerkiksi testaamalla jotakin uutta lajia.

6. Miten harjoittelussa säilyy ilo vielä alkuinnostuksen jälkeenkin?

Alkuinnostus on mahtava fiilis ja sen voimilla lähdetään herkästi tekemään paljon ja täysillä. Vaarana on, että ennen pitkää ihminen väsyy ja lopettaa harrastuksensa. Hyvä olisikin pohtia, minkä verran liikuntaa voisi kuvitella harrastavansa viikoittain koko loppuelämän ajan, eikä vain alkuinnostuksen voimalla muutamaa viikkoa.

Kun alun into on hälvennyt, on hyvä miettiä, miksi haluaisi lisätä liikuntaa arkeen. Miksi se on minulle tärkeää? Miksi haluan pysyä hyvässä kunnossa? Kun motivaatio lopahtaa, kannattaa palauttaa mieleen omat arvot ja se, miten liikunta auttaa elämään niiden mukaista elämää.

7. Miksi välillä kannattaa kokeilla uusia lajeja?

Käsitys itsestä huonona liikkujana liittyy monesti johonkin lajiin ja siitä saatuihin ikäviin kokemuksiin. Se voi muuttua, kun lähtee kokeilemaan jotain uutta tapaa liikkua. Uuden lajin avulla voi löytää itsestä ihan uusia puolia ja taitoja. Kun menee mukaan alkeiskurssille tai valitsee jonkin uutuuslajin, paikalla on muitakin ensikertalaisia.

Aina samanlaisena pysyvä liikuntalukkari puuduttaa. Kun lajivalikoima on laaja, ei pääse kyllästymään. Jos motivaatio liikuntaan on hukassa, se voi palautua ihan uudessa lajissa, vaikka padelissa, polkujuoksussa tai laitepilateksessa.

Lue myös Anna.fi: Treenaaminen 40-vuotiaana on toista kuin 20-vuotiaana – ainakin neljällä tunnistettavalla tavalla

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 1/2022.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Tuntuuko liikunta ikävältä pakkopullalta? Asiantuntija vinkkaa, miten sohvaperunakin voi löytää liikunnan ilon

Liikunta ei lisää hyvää oloa

Liikunnasta, mistään, ei ole koskaan löytynyt iloa tai tullut hyvää mieltä. Ei ole myöskään mitään lajia mikä kiinnostaisi tai mitä haluaisin kokeilla tai mitä olisin valmis kokeilemaan. Kaikesta liikkumisesta, oli se mitä tahansa, tulee vain kohtuuton väsymys, mikä ei helpotu edes nukkumalla. Liikunta ei ole lääke kaikkeen, sanoi myös lääkäri.

Sinun täytyy kommentoidaksesi.