Miten voisimme oppia näkemään kaikki kehot kauniina? "Läskiviha on samanlainen asia kuin naisviha – jokainen meistä kantaa sitä mukanaan"
Psykologi ja psykoterapeutti Tiina Rastas kertoo, kuinka sallivaa suhtautumista omaan kehoon voi opetella. Tärkeä työkalu on itsemyötätunto.
Jokainen meistä kipuilee kehonkuvansa kanssa ja kantaa sisällään läskivihaa. Tätä mieltä on psykologi ja psykoterapeutti Tiina Rastas.
”Ajattelen, että läskiviha on samanlainen asia kuin naisviha. Jokainen meistä kantaa sitä jossain määrin mukanaan, koska olemme tämän yhteiskunnan jäseniä.”
Tämän takia ei ole lainkaan vaikea ymmärtää sitä, miksi kehorauha on niin monella meistä kadoksissa.
”Kukaan ei ole suojassa nykyajan ulkonäköpaineilta. En minäkään, vaikka päivittäin työskentelen näiden asioiden parissa auttaen muita.”
Vaikeus löytää kehorauhaa ulkonäköpaineiden viidakossa on yhteiskunnallinen ilmiö, joka heijastuu yksilöiden elämään. Sen takia se, mitä yksilö pystyy asialle tekemään, on rajallista.
”Nykyajassa kehorauhan tavoittelu saattaa kääntyä helposti suoritukseksi. Ajatellaan, että olen huono ihminen, jos en rakasta kehoani.”
On kuitenkin asioita, joita jokainen voi tehdä edistääkseen kehorauhaa. Tärkeä työkalu on itsemyötätunto.
”Se tarkoittaa armollista ja lempeää suhtautumista itseensä. Se on vastalääkettä suorituspaineille.”
Itsemyötätunto koostuu kolmesta osasta. Ensimmäinen on ystävällisyys itseään kohtaan. Mieti, miten puhut omalle kehollesi. Vasta havainnoinnin jälkeen voi muuttaa toimintaa haluttuun suuntaan.
”Ystävällisyys itseään kohtaan voi olla myös esimerkiksi kosketusta. On eri asia sivellä lempeästi ihovoidetta hipiäänsä kuin läiskiä sitä kiireessä.”
Kaikkien kehot muuttuvat ja vanhenevat
Toinen askel itsemyötätunnon harjoittamisessa on jaetun ihmisyyden ymmärtäminen. Se muistuttaa meitä siitä, että meistä jokainen muuttuu, vanhenee ja kuolee.
”On hyvä tiedostaa, että vaikka olisi kehorauhaguru, ei ole vapaa kärsimyksestä. Kamppailemme kaikki samojen asioiden kanssa.”
Kolmas itsemyötätunnon askel on tietoinen läsnäolo. Se tarkoittaa sitä, että ihminen pysähtyy kehonsa tarpeiden ja tuntemusten äärelle.
”Voi pysähtyä miettimään, onko nälkä, jano tai miltä kehossa tuntuu. Kolottaako jostakin vai tuntuuko rennolta? Miten hengityksellä on tilaa?”
Itsemyötätunto parantaa monin tavoin hyvinvointia. Se auttaa tutkitusti myös traumoista toipumisessa.
Lue myös: Opi rakastamaan kehoasi – 3 askelta oman vartalon hyväksymiseen
Unohda vertailu ja rajoita someaikaa
Omaa kehorauhaansa Rastas vaalii syömällä hyvin, liikkumalla mieluisalla tavalla ja nukkumalla riittävästi.
”Huonosti nukkuneena peilikuvani näyttää kehnommalta ja muutenkin on vaikeampi ajatella positiivisesti.”
Rastas kiinnittää monta kertaa päivässä huomiota hengitykseensä. Lyhyillä hengitysharjoituksilla – tai vain muutamalla syvällä hengenvedolla – saa olonsa nopeasti paremmaksi.
Kehorauhan tavoitteluun kuuluu myös somen käytön rajoittaminen.
”Vertailen itseäni enemmän muihin silloin, kun tuijotan paljon somen kuvavirtaa. Siksi rajoitan someaikaani.”
Kehorauhan löytäminen on prosessi, joka jatkuu läpi elämän. Pienistä edistysaskelista sopii iloita, eikä valmiiksi tarvitse tulla koskaan. Kehorauha ei tarkoita sitä, että olisi täysin tyytyväinen omaan ulkomuotoonsa.
”Jos takana on pitkä ja hankala kehosuhde, ei itseltään kannata vaatia liikoja. Kehorauhaa kannattaa silti tavoitella, sillä se lisää hyvinvointia ja vapauttaa energiaa muihin asioihin.”
Rastas toivoo, että alkaisimme nähdä mediassa enemmän erilaisia kehoja: lihavia, laihoja, vammaisia ja monen värisiä.
”Silmä alkaa pitää kauniina sitä, mihin se on tottunut.”
Lue myös Anna.fi: Johanna Pakonen on joutunut kestämään koko uransa ajan ulkonäön arvostelua
Kommentoi
Kommentoi juttua: Miten voisimme oppia näkemään kaikki kehot kauniina? "Läskiviha on samanlainen asia kuin naisviha – jokainen meistä kantaa sitä mukanaan"