Moni nainen kärvistelee turhaan näiden oireiden kanssa – 5 alidiagnosoitua gynekologista vaivaa, joita voidaan hoitaa
Gynekologiset vaivat voivat vaikeuttaa naisen elämää hyvinkin paljon, jos niiden syytä ei selvitetä eikä oikeaa hoitoa saada. Sairaus voi jäädä diagnosoimatta tietämättömyyden, häveliäisyyden tai rahan takia.
Diagnosoimattomat ja hoitamatta jääneet gynekologiset vaivat ja sairaudet vaikeuttavat monen naisen elämää. Oireisiin on ehkä voitu saada helpotusta, mutta perimmäistä syytä niihin ei välttämättä ole tutkittu kunnolla.
”Esimerkiksi kuukautishäiriöistä kärsivälle saatetaan määrätä pillereitä, muttei selvitellä ongelman taustaa”, naistentautien professori Terhi Piltonen Oulun yliopistosta kertoo.
Se, ettei omia oireita pidetä merkittävinä ja ettei niille saada syytä, voi tuntua isolta pettymykseltä ja oman kokemuksen mitätöinniltä.
Piltonen uskoo, ettei alidiagnosointi johdu hoitohenkilökunnan välinpitämättömyydestä vaan ennen kaikkea tietämättömyydestä. Myös oma häveliäisyys voi viivästyttää diagnoosia. Heikko taloudellinen tilannekin voi hankaloittaa hoidon saamista, jos perusterveydenhuollon kautta ei ole löytynyt vaivoihin apua.
”Onneksi tuoreita lääkäreitä ja terveydenhuollon ammattilaisia opetetaan tunnistamaan sairaudet entistä paremmin. Myös se auttaa, että monista naisten sairauksista puhutaan yhä enemmän julkisuudessa. Jos julkisuuden henkilö tai somevaikuttaja antaa kasvot sairaudelle, se voi tehdä sairaudesta jollain tavalla mielenkiintoisemman ja nainen saattaa hoksata, että näitähän oireita minullakin on.”
Nämä gynekologiset vaivat tai sairaudet ovat Piltosen mukaan tyypillisesti alidiagnosoituja:
1. Endometrioosi
Endometrioosia sairastaa yksi kymmenestä naisesta. Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta on kohdun ulkopuolella esimerkiksi kohdun, munasarjojen, virtsarakon tai suoliston pinnoilla.
Luonteeltaan endometrioosi voi olla todella vaikea ja elämänlaatua alentava.
”Oireet ja sairauden vaikeusaste eivät aina välttämättä korreloi keskenään. Vaatimattomatkin löydökset voivat aiheuttaa vaikeita kipuoireita.”
Endometrioosi voi jäädä diagnosoimatta esimerkiksi siksi, ettei ultraäänellä havaita löydöksiä.
”Tästä voi seurata pettymystä ja kovaa huolta, että eikö minulla olekaan sairautta, vaikka oireet ovat hyvinkin klassiset endometrioosiin sopien.”
Endometrioosin oireita voidaan hoitaa ensisijaisesti hormonivalmisteilla, kuten e-pillereillä tai hormonikierukalla. Mikäli hormonaalisesta hoidosta ei ole riittävästi hyötyä, voidaan harkita leikkaushoitoa, jossa pesäkkeitä ja kiinnikkeitä pyritään poistamaan mahdollisimman kattavasti. Erittäin vaikeissa tapauksissa voidaan jopa harkita kohdun ja munasarjojen poistoa.
Viive endometrioosidiagnoosin saamisessa on pitkä: keskimäärin seitsemän vuotta.
Lue myös: Johanna kärsi endometrioosikivuista 30 vuotta – vasta kohdunpoisto toi helpotuksen
2. Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS
Munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastaa 10–15 prosenttia naisista eli noin joka kahdeksas nainen. Oireyhtymä onkin naisten yleisin hormonihäiriö. Oireyhtymä aiheuttaa kuukautishäiriöitä, liikakarvankasvua, aknea, lihavuutta ja tyypin 2 diabetesta sekä kohottaa verenpainetaudin, rasva-aineenvaihdunnan häiriön ja myöhemmin sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. PCOS-oireyhtymää sairastavalla on myös lisääntynyt riski masennukseen ja ahdistuneisuuteen.
PCOS-oireyhtymään liittyy Piltosen mukaan paljon väärää tietoa.
”Monet ovat saaneet kuulla, etteivät he voi koskaan saada lapsia. Suurin osa kuitenkin saa vähintään yhden lapsen, eli ennuste lapsen saamiselle on erittäin hyvä.”
PCOS-oireyhtymästä ei voi parantua, mutta oireita voidaan helpottaa painonhallinnan avulla.
PCOS saattaa jäädä diagnosoimatta esimerkiksi siksi, ettei kaikkia siihen liittyviä oireita osata kysyä ja yhdistää toisiinsa. Arvioidaan, että jopa 50–70 prosenttia PCOS-tapauksista olisi diagnosoimatta.
3. Runsaat kuukautiset
Monet naiset kärsivät turhaan runsaista kuukautisista ja ajattelevat, että tällaiset gynekologiset vaivat vain kuuluvat naisen elämään.
”Mikäli runsaiden kuukautisten lisäksi kuukautiskierto on myös lyhyt, elimistö ei ehdi korvata menetettyä vuotoa. Nainen saattaa olla anemisoitunut ja päätyä mittauttamaan ferritiiniään ja syömään rautaa, vaikka tilanne korjautuisi sillä, että runsaita kuukautisia alettaisiin hoitaa.”
Kuukautiset ovat runsaat, jos kuukautissuojaa joutuu vaihtamaan yöllä, ohivuotoja on jatkuvasti ja vuodon mukana tulee runsaasti hyytymiä.
”Se ei ole normaalia eikä sellaista tarvitse kestää.”
Taustasyy, kuten ikään liittyvä, ennen vaihdevuosia ilmaantuva vuotohäiriö tai mahdollinen kilpirauhasen toimintahäiriö tulisi tunnistaa. Ensisijainen hoito runsaisiin kuukautisiin on hormonaalinen hoito, kuten hormonikierukka. Hormonihoidon lisänä tulisi olla ainakin hoidon alkuvaiheessa traneksaamihappo ja tulehduskipulääke hillitsemään vuotoa.
Lämpöpallohoidossa kohdun limakalvo tuhotaan lämpökäsittelyn avulla. Osa naisista voi hyötyä tästä, jos hormonaalisella hoidolla ei ole saatu riittävää tehoa. Tapauksissa, joissa taustalla on rakenteellinen ongelma, esimerkiksi myooma, voidaan tehdä kohdunpoisto.
Noin joka kolmannella naisella on runsaat kuukautiset.
4. Virtsankarkailu
Virtsankarkailusta kärsii jopa joka neljäs nainen.
Kun virtsaa karkaa esimerkiksi yskäistessä, aivastaessa ja hypätessä, puhutaan ponnistusvirtsankarkailusta. Klassisessa tapauksessa naisella on takanaan synnytys tai synnytyksiä, ja lisäksi hänellä on ylipainoa.
”Virtsankarkailu voi olla stressaavaa, kuormittavaa ja sosiaalisesti haittaavaa. Nainen voi esimerkiksi lopettaa sen vuoksi käymästä tietyissä sosiaalisissa tapahtumissa tai se voi vaikuttaa seksuaaliseen kanssakäymiseen.”
Lisäksi virtsankarkailu aiheuttaa rahanmenoa, kun rahaa kuluu suojiin.
Ponnistusvirtsankarkailua voidaan hoitaa lantionpohjan fysioterapialla, painonhallinnalla ja tupakoinnin lopettamisella. Lisäksi tehokkailla kirurgisilla hoidoilla saadaan kiristettyä virtsaputken suuta, jolloin paine virtsaputkessa ei laske niin helposti. Pistoshoidoilla puolestaan voidaan paksuntaa virtsaputken halkaisijaa.
Virtsankarkailu voi johtua myös yliaktiivisesta rakosta. Siinä rakko hälyttelee käymään vessassa tiheään, jopa yöllä. Yliaktiivisen rakon oireita voidaan hoitaa lääkkeillä ja pistoshoidoilla.
Lue myös Anna.fi: Käytkö vessassa yli kahdeksan kertaa päivässä? Kyseessä voi olla yliaktiivinen virtsarakko – gynekologi neuvoo, miten vessassa ramppaamisesta pääsee eroon
5. Vulvodynia
Vulvodynia on ulkosynnyttimien kipuoireyhtymä. Se aiheuttaa kipua ja kirvelyä ulkosynnyttimissä ja joskus myös emättimen pohjassa. Ongelmana ovat krooniset lantion alueen kivut sekä yhdyntäkivut. Oireet voivat olla hyvin invalidisoivia.
”Vulvodynia on hankala vaiva oireidensa lisäksi myös siitä syystä, että endometrioosin tapaan se koskettaa myös parisuhdetta ja vaatii ymmärrystä kumppanilta.”
Arviolta 10–30 prosenttia naisista kärsii vulvodyniaan liittyvistä oireista jossain vaiheessa ennen vaihdevuosi-ikää, joskin diagnosoitua vulvodyniaa ajatellaan olevan noin viidellä prosentilla naisista.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Moni nainen kärvistelee turhaan näiden oireiden kanssa – 5 alidiagnosoitua gynekologista vaivaa, joita voidaan hoitaa