Terveys

Astma oireilee monin tavoin, eikä sen tunnistaminen ole aina helppoa – lasten ja ikäihmisten astma jää helposti huomaamatta

Astmasta voidaan puhua kansansairautena, sillä viidesosa suomalaisista sairastaa jonkinasteista astmaa. Astman esiintyvyys on viime vuosikymmeninä ollut jatkuvassa kasvussa. Miksi niin monet suomalaiset sairastuvat astmaan?

Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Sanonta pätee myös astmaan, jota kutsutaan tilanteesta riippuen allergiseksi astmaksi, ei-allergiseksi astmaksi, rasitusastmaksi tai infektioastmaksi.

”Astma on keuhkoputkien sairaus, joka nykykäsityksen mukaan jaetaan joko allergiseen astmaan tai ei-allergiseen astmaan. Allergiseen astmaan liittyy myös allergiaoireita, kuten nuhaa. Näiden lisäksi puhutaan usein myös rasitusastmasta tai infektioastmasta, joissa jokin ärsyke saa keuhkoputket supistumaan epätarkoituksenmukaisesti”, kertoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri, dosentti Annette Kainu Terveystalosta.

Aikuiset sairastuvat tyypillisesti ei-allergiseen astmaan, kun taas lasten yleisin astmatyyppi on allerginen astma.

”Erilaiset allergiat, kuten siitepölyallergia, altistavat astmalle. Allergista astmaa sairastaville muutkin tekijät, kuten kylmä ilma, saattavat aiheuttaa astmaoireita. Aikuisilla allergian osuus vähenee selkeästi. Rasitukseen reagoiva rasitusastma on etenkin nuorilla yleinen astmatyyppi. Sitä sairastava saa astmaattisia oireita kovassa rasituksessa, muttei välttämättä muuten oireile.”

Lue myös: Hoitamaton astma voi olla jopa henkeä uhkaava sairaus – vältä näitä asioita, jos sairastat astmaa

Astma-oireet: Taudin tunnistaminen ei ole aina helppoa

Astma oireilee monin tavoin, eikä sen tunnistaminen ole varsinkaan lapsen tai ikääntyneen kohdalla aina helppoa. Iäkkäillä ihmisillä astma voi oireilla pitkittyneenä yskänä ja lapsilla yleisenä jaksamattomuutena.

”Esimerkiksi lapsi ei välttämättä osaa kertoa saavansa hengenahdistusta rasituksesta, vaan saattaa sen sijaan lopettaa leikkimisen ikätasoisesti ja välttää rasitusta. Ikäihmisten yskän on helposti ajateltu olevan sydänperäistä tai refluksitautiin liittyvää”, Kainu kertoo.

Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana on alettu ymmärtää, että selkeästi hoidosta hyötyvää astmaa löytyy merkittävissä määrin iäkkäiltäkin.

Astman klassisena oireena on yskä ja tietyntyyppinen hengenahdistus, joka voi aiheuttaa sen, että hengitys vinkuu.

Vinkuminen johtuu siitä, että hengitysteiden läpimitta pienenee ja keuhkoputkien limakalvot paksuuntuvat astman aiheuttaman limanerityksen takia. Keuhkoputkien supistumisen ja limaisuuden yhteisvaikutuksena keuhkoputkista kuuluu vinkunaa.

”Aina hengitys ei kuitenkaan vingu, vaikka keuhkoputket supistuisivat. Vinkumattomuus ei siis sulje pois sitä, etteikö yskän taustalla voisi olla astmaa”, Kainu muistuttaa.

Yleiset astma-oireet:

• pitkittynyt yskä
• jaksamattomuus
• hengenahdistus
• hengityksen vinkuminen
• toistuvat hengitystieinfektiot
• toistuva keuhkokuume.

Lue myös: Miksi astma on erityisesti aikuisilla naisilla tavallinen tauti? Lääkäri vastaa 10+1 kysymykseen astmasta

Astma-oireet: Näistä merkeistä tiedät, että on syytä käydä lääkärissä

Astmaoireista kärsivän kannattaa aina selvittää hengitystieoireidensa syy lääkärissä. Toistuvien hengitystieinfektioiden, pitkittyvän yskän tai toistuvien keuhkokuumeiden taustalla saattaa olla hoitamaton astma.

”Jos astmaoireet liittyvät hengitystieinfektioon, myös astmaattinen oireilu lievittyy yleensä sitten, kun infektio on hoidettu kuntoon. Jos keuhkoputkia avaaville oirelääkkeille on infektioiden yhteydessä toistuvasti tarvetta, vaikka oireilua ei ole aiemmin tutkittu, kannattaa hakeutua astmatutkimuksiin”, Kainu kehottaa.

Poikkeavan hengenahdistuksen vuoksi pitää aina hakeutua lääkäriin.

”Vaikka hengenahdistus olisi ajoittaista ja ilmenisi rasituksessa, kuten bussiin juostessa tai öisenä yskään ja hengenahdistukseen heräilynä, syy oireiluun kannattaa selvittää lääkärissä.”

Hoitamattomana astma voi johtaa pysyvään keuhkoputkien supistumiseen ja rakenteellisiin muutoksiin. Suurimmassa riskissä ovat tupakoivat astmaatikot, sillä heille kehittyy helpommin keuhkoahtaumatauti.

”Se eroaa astmasta siinä, että sairaus ei reagoi kortisonihoitoon ja sen aiheuttamat muutokset ovat pysyviä. Vaikea-asteinen keuhkoahtaumatauti johtaa pysyvään hengitysvajaukseen. Se voi johtaa happihoidon tarpeeseen ja lisää myös kuolleisuutta”, Kainu tietää.

Lue myös Seura.fi: Hengenahdistus yllätti kuntosalilla – syyksi paljastui ammatin aiheuttama astma

Astmaan voi sairastua koska tahansa

Viidesosalla suomalaisista on jonkinasteinen astma tai taipumus astmaattiseen oireiluun. Noin 10 prosentilla suomalaisista on astmadiagnoosi. Sen lisäksi astmankaltaista oirekuvaa, kuten siitepölykaudella tai infektioiden yhteydessä oireileva astmaa, on toisella 10 prosentilla.

”Astman kohdalla voidaan puhua yhdestä merkittävästä kansansairaudesta. Astma koskettaa läheisesti isoa osaa väestöstä niin, että joko perheessä tai jollain läheisellä on astma”, Kainu kertoo.

Astmaa sairastavien määrä on viime vuosina kasvanut tasaisesti. Kainu arvelee, että yksi syy siihen Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on se, että astmaa tutkitaan aiempaa enemmän. Siksi diagnoositkin lisääntyvät.

”Lasten ja nuorten allergiat ovat viime vuosina lisääntyneet runsaasti. Merkittävänä tekijänä on hygieniatason lisääntyminen ja allergiaa aiheuttavien ärsykkeiden välttäminen. Jos varhaislapsuudessa ei altistu riittävästi suoliston ja ympäristön hyville bakteereille, se muokkaa immuunijärjestelmää niin, että ihminen voi allergisoitua helpommin esimerkiksi eläimille tai siitepölylle”, Kainu kertoo.

”Astman ehkäisyssä olennaisessa osassa onkin turhasta välttämisestä luopuminen ja yksilöllisen sietokyvyn lisääminen.”

Lue myös: Anne oli niin herkkä siitepölylle, että joutui allergiakohtauksen takia sairaalaan – lopulta sai apua oireisiin siedätyshoidosta

Astma voi puhjeta minkä ikäisenä hyvänsä. On kuitenkin olemassa tiettyjä lisääntymishuippuja, jolloin sairaus tavallisesti puhkeaa. Ensimmäinen huipuista on lapsena. Varhaislapsuudessa ja jopa imeväisikäisenä alkavassa astmassa allergiat ja perinnöllisyys ovat keskeisessä roolissa.

Kouluikäisille tehdään runsaasti astmadiagnooseja, mutta niitä saavat myös nuoret aikuiset, keski-ikäiset ja iäkkäämmät. Astma voi puhjeta vielä 80-vuotiaana, vaikka ei olisi ollut aiemmin mitään oireita.

”Ikäihmisten astma johtuu usein siitä, että silloin ollaan herkempiä ilmansaasteille ja pienhiukkasille ja saadaan niistä oireita. Astman aiheuttajana on tuolloin harvemmin allergia, sillä allerginen taipumus yleensä vähenee iän myötä.”