Migreenistä eroon ilman lääkkeitä – Magnesium ja B2-vitamiini voivat auttaa

Migreeni on varsin yleinen ja myös vahvasti periytyvä vaiva. Geenitutkimuksissa sen taustalta on löydetty geenivirheitä, jotka vaikuttavat taudin puhkeamiseen. Tyypillisen migreenin tunnistaa voimakkaasta kohtauksittaisesta särystä, valonarkuudesta, pahoinvoinnista ja rasituksessa pahenevasta kivusta, mutta migreenikohtauksen oireet vaihtelevat paljon.

Migreenin ja jännityspäänsäryn erottaa siitä, miten päänsärky reagoi fyysiseen rasitukseen.

– Jännityspäänsärky voi lievittyä liikunnalla, mutta migreeniä poteva ei yleensä siedä fyysistä rasitusta lainkaan, toteaa neurologian erikoislääkäri Petra Keski-Säntti.

Lue myös: 5 ruokaa, jotka voivat helpottaa päänsärkyä

Huolehdi riittävistä unista, ravinnosta ja liikunnasta

Epäsäännöllinen syöminen, nestehukka, muutokset unirytmissä ja voimakas fyysinen rasitus altistavat migreenikohtauksille. Myös saunominen, helle, kirkas auringonpaiste, välkkyvät valot, alkoholi, kuten olut tai viini, suklaa ja kahvi voivat laukaista kohtauksen. Jotkut kärsivät migreenistä kuukautisten aikaan.

– Migreeniä välttääkseen kannattaa opetella tunnistamaan, mitkä tekijät saattavat laukaista migreenikohtauksen. Kiireen ja stressin välttäminen on säännöllisten elintapojen ohella tärkeimpiä migreeniä ehkäiseviä tekijöitä, Keski-Säntti muistuttaa.

Migreeniä potevan olisi hyvä huolehtia riittävistä yöunista, ravinnosta ja liikunnasta. Liian lyhyet tai pitkät yöunet altistavat migreenikohtaukselle, samoin kuin voimakas fyysinen rasitus, kuten kuntosaliharjoittelu kovilla painoilla.

Lue myös: Päänsärky vaivaa ajoittain lähes jokaista, lue, milloin on syytä huoleen

Ota lääke nopeasti, jottei migreenikohtaus pitkity

Migreeniin hoitoon tarkoitettu kohtauslääke kannattaa ottaa mahdollisimman nopeasti migreenikohtauksen yllätettyä. Migreeni saattaa pitkittyä ja kestää pahimmillaan jopa päiviä, mikäli hoitoa ei aloiteta nopeasti.

– Migreenipotilaan olisi hyvä hakeutua lääkkeen ottamisen jälkeen lepäämään hämärään ja hiljaiseen huoneeseen. Kohtaus menee yleensä nopeammin ohitse, jos sen aikana pääsee hetkeksi rauhassa lepäämään, Keski-Säntti toteaa.

Migreenin estolääkitystä kannattaa harkita, jos migreenikohtauksia on enemmän kuin kolme tai neljä kuukaudessa tai päänsärkypäiviä kertyy kuukauteen enemmän kuin viisi. Tilanteeseen on syytä etsiä helpotusta etenkin, jos kohtaukset ovat rajuja ja invalidisoivia ja vaikuttavat työkykyyn.

Magnesiumia, ubikinonia ja B2-vitamiinia migreeniin

Migreenilääkityksen ohella on olemassa erilaisia lääkkeettömiä hoitokeinoja, joiden on todettu lievittävän migreeniä ja vähentävän migreenikohtauksia. Monet migreenipotilaat ovat hyötyneet magnesiumin, ubikinonin ja B2-vitamiinin säännöllisestä nauttimisesta.

– Vitamiinilisien vaikutukset ovat kuitenkin yksilöllisiä, eikä niiden toimivuudesta migreenin ennaltaehkäisyssä ole tieteellistä tutkimusnäyttöä, Keski-Säntti kertoo.

Jotkut migreenipotilaat ovat myös hyötyneet muutoksista ruokavaliossa, kuten lihaa korostavasta ketogeenisestä ruokavaliosta tai maitotuotteiden ja sokerin välttämisestä. Akupunktion, vyöhyketerapian ja hieronnan on havaittu lievittävän migreeniä, sillä niskan ja hartiaseudun kireys voi altistaa päänsäryille ja migreenille. Lisäksi niskahartialihaksistoa avaavat ja vahvistavat jumppa- ja venyttelyliikkeet sekä aerobinen liikunta saattavat vähentää migreenikohtauksia.