Terveys

Miksi joidenkin nenä vuotaa aina ulkona? Erikoislääkäri vastaa – ja kertoo, millainen hoito siihen tepsii

Nenä on herkkä kapistus, joka voi ottaa nokkiinsa ja vuotaa jopa stressistä. Mistä tietää, johtuuko nuha allergiasta vai yliherkkyydestä?

Se, että nenä vuotaa vaikkei olisi flunssa, on monelle tuttua. Kysyimme korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Kimmo Väyryseltä, mistä johtuu, että nenä vuotaa aina ulkona.

Lue myös: Onko nuha koronan oire, mitä rään väri kertoo terveydestä? Lääkäri vastaa 8 kysymykseen nuhasta ja räästä

1. Nenä vuotaa – milloin nuha johtuu allergiasta?

Allergiassa räkä on kirkasta, ja siihen liittyy yleensä aivastelua, nenän tukkoisuutta ja kutinaa. Kolmella nuhanenällä neljästä allergia tuntuu myös silmissä. Ne punoittavat, vetistävät ja kutisevat.

Keväällä kutiseva nenä on yleensä siitepölyallergiaa, ja se tuntuu ikävimmältä tietenkin ulkona. Jos on allerginen lemmikeille tai pölypunkille, oireet vaivaavat myös sisällä.

Flunssanuhassa ihminen tuntee itsensä laajemminkin sairaaksi. Lihaksia voi kolottaa, lämpö nousta ja yskittää.

Lue myös: Flunssa uhkaa? Näin estät tartunnan

2. Miksi nenä vuotaa aina ulkona?

Kyse on ei-allergisesta yliherkkyysnu­hasta eli vasomotorisesta nuhasta. Siinä elimistö reagoi normaalia herkemmin ­nuhalla vähäisimpiinkin ärsykkeisiin.

Yliherkkyysnuha vaivaa vuoden ­ympäri ja kiusaa eniten ulkoilmassa. Jatkuva nuha­tippa nenän päässä on sen merkki. Se pahenee esimerkiksi pölystä, lämpötilan vaihteluista, tupakansavusta, tuoksuista, mausteista ja rasituksesta, ja voi saada esimerkiksi jumppaajan niiskuttamaan.

Jotkut aivastelevat aamuisin tuoreen sanomalehden tuoksusta niin, että pystyvät avaamaan lehden vasta iltapäi­vällä. Herkkä nenä voi olla myös eräänlainen tunnemittari ja reagoida stressiin.

Lue myös: Niiskutatko sinäkin nyt koko ajan? Tämä lääkkeetön vaihtoehto tuo nopean helpotuksen allergiseen nuhaan

3. Onko yliherkkyysnuhaan lääkettä?

Ipratropiumia sisältävä nenäsuihke te­hoaa parhaiten lisääntyneeseen limaneritykseen. Se on reseptilääke, eli sitä varten pitää käydä lääkärissä. Tälläkin lääkkeellä on haittansa, kuten nenäverenvuoto ja nenän liiallinen kuivuus, ja siksi se voi jäädä käyttämättä.

Limakalvoja supistavat lääkkeet ovat tehokkaita, mutta niitä saa käyttää vain viikon kerrallaan. Ne eivät ole hyvä ratkaisu ympärivuotiseen nuhaan. Pitkään käytettyinä ne turvottavat limakalvoja, jolloin nenä on koko ajan tukossa.

4. Miten nenäsuihke ja -tippa solahtavat paikoilleen?

Nuhaankin pätee tuttu sanonta: vain ­oikein otettu lääke auttaa. Suihkutettava lääke osuu oikeaan paikkaan ristikkäi­sellä sumutuksella, jossa oikean nenäkäytävän lääke annostellaan vasemmalla kädellä ja toisinpäin. Pullon kärki suunnataan sierainten uloimmille sivuille, pois nenän väli­seinästä.

Nenä niistetään ennen sumutusta ja leuka pidetään sen aikana kevyesti alaspäin rintaa kohti. Suihkauttamisen aikana hengitetään nenän kautta sisään ja uloshengitys hoidetaan suun kautta.

Nenätipat pyritään laittamaan nenäontelon ylä-sivuosaan. Ne menevät sinne helpoiten, kun käy sängylle makaamaan pää taivutettuna taaksepäin sängyn reunan yli. Asentoon kannattaa jäädä minuutiksi, jotta lääke ehtii levitä kohteeseensa.

Lääkkeet imeytyvät tehokkaimmin puhtailta limakalvoilta. Nenän voi tarvittaessa huuhtaista nenähuuhtelukannulla ja keittosuolaliuoksella.

5. Kun nenä vuotaa, ryystetäänkö vai niistetäänkö?

Niistää saa, mutta yksi sierain kerrallaan. Nenäliinalla ja sormella painetaan yksi sierain hellävaraisesti kiinni, eikä räkää truutata täydellä voimalla ulos.

Väärällä tekniikalla ja rajusti niistäminen rikkoo limakalvoja, jolloin nenä voi vuotaa verta. Liian kova paine ohjaa räkää vääriin paikkoihin, kuten poskionteloihin, ja altistaa uusille infektioille. Kovan niistäminen seurauksena saatu korvan tärykalvon repeämä ei ole ollenkaan harvinainen.

Ryystämällä räkä joutuu suuhun, jolloin räkäklimppi pitää nielaista tai sylkäistä. Jättäisin tämän tavan hiihtoladuille.

6. Mitä jos räkä vaihtaa väriä?

Kun nenän erite vaihtaa väriä, ei kyse automaattisesti ole tulehduksesta. Nenässä ja nenänielussa on aina bakteereita, joiden aiheuttama pieni tulehdus kuuluu flunssan jälkimaininkeihin. Tällöin erite ei ole enää niin juoksevaa, ja se värjäytyy kellertäväksi.

Lääkäriin kannattaa lähteä, jos räkä vaihtaa väriä ja on jokin seuraavista oireista: kuume, heikentynyt yleisvointi ja kasvojen alueella tuntuva kipu. Ne viittaavat poskiontelotulehdukseen.

7. Mikä on polyyppi?

Polyyppi on nenän hyvänlaatuinen limakalvopullistuma. Pienistä polyypeistä ei ole haittaa, mutta suurimmillaan se voi tukkia sieraimet kokonaan. Astma, allergia ja krooninen poskiontelotulehdus altistavat polyypeille, mahdollisesti myös tupakointi ja perimä.

Polyyppejä hoidetaan nenään annosteltavalla kortisonilla. Se pienentää niitä ja vähentää tukkoisuutta, liman eritystä ja niistämisen tarvetta. Tarvittaessa polyypit voidaan poistaa leikkauksella.

Lue myös: Eikö ruusu enää tuoksu? Heikentynyttä hajuaistia voi harjoittaa – näin se onnistuu!

8. Auttaako nenän kostuttaminen tukkoisuuteen?

Nenän tehtävä on puhdistaa, lämmittää ja kostuttaa sisään hengitettävää ilmaa. Terveen nenän limakalvoa peittää ohut limakerros. Lima osallistuu nenän puhdistukseen ja auttaa limakalvoja puolustautumaan ulkoisia ärsykkeitä vastaan.

Jotta nenä toimisi, nenän limakal­vosta kannattaa huolehtia. Liian kuiva nenä muodostaa liian vähän tai liian sitkeää limaa, jolloin nenä saattaa tuntua tukkoiselta.

Siitepölykauden aikana, pölyisissä olosuhteissa ja ylähengitystietulehdusten aikana nenää voi huuhdella suolavedellä nenäkannun avulla. Limakalvoja kannattaa kostuttaa myös öljypohjaisilla suihkeilla.

Lue myös Anna.fi: Onko nenäsi usein tukossa aamuisin? Yleinen vaiva voi johtua nenän luonnollisesta toiminnasta – näin tunnistat, milloin oireilun taustalla voi olla muita syitä

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 8/2020.