Terveys

Ruokamyrkytys on kiusallinen vaiva, joka voi iskeä kenelle tahansa – näin ehkäiset ja hoidat ikävän taudin

Ruokamyrkytys on ruoan tai juoman nauttimisen välityksellä saatu tartunta tai myrkytys, jonka oireena on ripulia, usein myös pahoinvointia ja oksentelua. Lue miten ruokamyrkytystä tulee hoitaa ja miten sitä voi ehkäistä.

Ruokamyrkytys on ikävä, mutta perusterveelle usein melko vaaraton tauti. Sen sijaan riskiryhmiin kuuluville ruokamyrkytys saattaa aiheuttaa vakavia seurauksia. 

Lue lisää: 5 keinoa: Varmista, että juhlien tarjoilut säilyvät hyvinä mahdollisimman kauan

Mikä ruokamyrkytyksen aiheuttaa?

Ruokamyrkytyksen aiheuttajat ovat useimmiten bakteereita tai viruksia tai niiden tuottamia toksiineja, mutta myös myrkylliset kasvit, eläimet, sienet sekä kemialliset aineet voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen. 

Tutuimpia ruokamyrkytyksen aiheuttajia ovat norovirus sekä kampylobakteeri- ja salmonellainfektiot. Lisäksi ruoassa voi olla valmiina bakteerin siihen tuottamaa myrkkyä, joka aiheuttaa hyvin samankaltaisen taudin kuin ripulivirukset. Yleisimpiä ruokaan myrkkyjä tuottavia bakteereja ovat stafylokokit. Botulismin aiheuttava Clostridium botulinum -bakteeri on hyvin harvinainen, mutta se aiheuttaa vakavan, jopa tappavan taudin.

Ruokamyrkytys tarttuu yleisimmin saastuneen juomaveden, huonosti kypsennetyn ruoan tai useita tunteja lämpimässä säilytetyn salaatin tai maitopohjaisen ruoan välityksellä.

Liha, kasvikset ja marjat voivat saastua jo niitä tuotettaessa, jos eläinten ruokintaan tai kasvien kasteluun käytetään epäpuhdasta rehua tai vettä. Esimerkiksi norovirus saattaa levitä ulkomailta tuotujen pakastemarjojen välityksellä. Yersiniainfektion voi saada porkkanoiden välityksellä ja listeriaa tavataan erityisesti tyhjiöpakatuissa kalatuotteissa.

Ruokamyrkytys: oireet

Ruokamyrkytyksen oireisiin kuuluu aina ripulia, usein myös pahoinvointia sekä oksentelua. Virusripuleissa saattaa ilmetä myös vatsan kouristelua. Joskus ruokamyrkytykseen voi liittyä korkeakin kuume. Listeria puolestaan saattaa ripulin sijaan aiheuttaa verenmyrkytyksen. 

Kuinka nopeasti ruokamyrkytys alkaa?

Ruokamyrkytys ilmenee toisinaan melko nopeasti ruoan nauttimisen jälkeen, mutta joskus oireiden alkuun saattaa mennä vuorokausia riippuen siitä, mikä taudin aiheuttaja on kyseessä. 

Jos tauti seuraa ruoassa valmiiksi olleesta myrkystä, ruokamyrkytyksen oireet voivat alkaa vain tunteja ruoan nauttimisen jälkeen. Useimpien virusten aiheuttamat ruokamyrkytysoireet alkavat 1–3 vuorokauden kuluttua, mutta esimerkiksi noroviruksen itämisaika on 12–48 tuntia. Bakteereiden aiheuttamat ruokamyrkytykset alkavat oireilla 2–5 vuorokauden kuluttua. Alkueläinten aiheuttama ruokamyrkytys ilmenee vasta pitkän ajan kuluttua, sillä sen itämisaika on jopa pari viikkoa tai pitempäänkin.

Ruokamyrkytys: kesto

Ruokamyrkytys menee usein melko nopeasti, jopa vuorokaudessa ohi. Joskus ruokamyrkytykset voivat aiheuttaa vakavia ja pitkäaikaisia sairauksia tai seurauksia etenkin riskiryhmiin kuuluville henkilöille. 

Riskiryhmiä ovat muun muassa alle kouluikäiset lapset, raskaana olevat tai imettävät naiset, vanhukset ja sellaiset henkilöt, joiden vastuskyky on vakavan sairauden vuoksi heikentynyt.

Ruokamyrkytys: hoito

Ruokamyrkytyksen aikana on tärkeää huolehtia riittävästä nesteen saannista ja korvata nestehukkaa sitä mukaan, kun sitä syntyy. Neste imeytyy aina eikä ripulissa poistuva neste ole sitä, jonka on juuri juonut.

Vaikka ripuli olisi runsasta, ruoka imeytyy suolistosta lähes normaalisti. Syöminen ei pahenna tautia, mutta voi aiheuttaa vatsanväänteitä tai sitten oksentelu voi estää syömisen. 

Parin päivän ruokapaastosta ei ole haittaa, kunhan energiapitoisesta juomasta ja etenkin suolan saannista huolehditaan. Helppo tapa saada riittävä määrä suolaa on sekoittaa litraan vettä teelusikallinen suolaa ja kymmenen teelusikallista sokeria. 

Taudin jälkeen syöminen kannattaa aloittaa varovasti ja suosia erityisesti pieniä annoksia hyvin sulavaa ruokaa. 

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos ripuli on rajuoireinen, siihen liittyy korkeaa kuumetta tai uloste on veristä. 

Lue myös Kaksplus.fi: Ruokamyrkytys vai vatsatauti? Näin tunnistat, kummasta on kyse

Miten ruokamyrkytysriskiä voi pienentää?

Ruokamyrkytys ei ole aina kokonaan estettävissä, mutta riskiä sairastua voi pienentää etenkin kotioloissa etenkin valmistamalla ja säilyttämällä elintarvikkeita oikein. 

• Pese kädet aina ennen ruoan valmistuksen aloittamista, vessassa käynnin jälkeen sekä käsiteltyäsi raakaa lihaa, kanaa, kalaa tai multaisia juureksia.
• Pidä raa’at ja kypsennetyt elintarvikkeet toisistaan erillään ja käsittele niitä aina erillisillä työvälineillä ja leikkuulaudoilla. 
• Noudata elintarvikkeiden pakkauksissa annettuja valmistus- ja säilytysohjeita sekä herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden viimeinen käyttöpäivä -merkintöjä. 
• Tarjoa kuuma kuumana ja kylmä kylmänä. Kypsennä liha kauttaaltaan vähintään +70 celsiusasteeseen.
• Jos kaikkea ruokaa ei tule kerralla syötyä, jäähdytä tähteet nopeasti ja siirrä ne jääkaapissa alle 6 asteen lämpötilaan. Herkästi pilaantuvat kalatuotteet tulee säilyttää alle kolmen asteen lämpötilassa.
• Uudelleen lämmitettäessä ruoka tulee kuumentaa kiehuvan kuumaksi.