Terveys

Miksi sydän muljahtelee? Harmittomat lisälyönnit ovat yleisiä, mutta joskus rytmihäiriö on merkki vakavammasta

Sydämen lisälyönti on hyvin yleinen ja useimmiten vaaraton tuntemus. Hälytysmerkki on, jos sydänoireet ilmaantuvat rasituksessa mutta häviävät levossa.

Juuri kun olet rauhoittunut päivän töistä ja käynyt sohvalle pötköttämään, tuntuu kuin sydämessä muljahtaisi. Joskus taas sydän muljahtelee yöpuulle käydessä. Tuntemus ei varsinaisesti satu ja menee pian ohi, mutta vaiva mietityttää, onhan kyse sydämestä. Sydänliiton ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala kertoo, mitä nämä muljahdukset oikein ovat, ja milloin on syytä mennä lääkäriin.

1. Miltä tuntuu, kun sydän muljahtelee?

”Sydän on elin, jota ei normaalisti tunne tai kuule, mutta kun siihen alkaa tulla tällaisia muljahduksiksi kuvailtuja rytmiryppyjä, niihin helposti havahtuu. Havahtuminen on tosin yksilöllistä: osa ihmisistä ei tunne näitä rytmihäiriöitä ollenkaan, osa havaitsee ne hyvin herkästi.

Muljahduksia kuvataan tunteeksi, jossa sydän ikään kuin heittäisi kuperkeikkaa rinnassa. Tyypillisesti muljahduksia aistitaan levossa. Niitä voi tuntua erityisesti illalla, kun ihminen kääntyy nukkumaan käydessään vasemmalle kyljelle, jolloin sydän siirtyy pikkuisen lähemmäksi rintakehää.

Vaikka lääkäri pystyisi jo potilaan kertomuksen perusteella sanomaan, että kyse on hyvänlaatuisista lisälyönneistä, moni tuntee lyönnit epämiellyttävinä. Ne saattavat herkistää kuuntelemaan sydäntä vielä enemmän.”

2. Kuinka yleistä sydämen muljahtelu on?

”Muljahdukset ovat todella yleisiä eli lähes jokainen kokee niitä jossain elämänsä vaiheessa. Voi olla aikoja, jolloin niitä on enemmän, ja sitten voi koittaa hiljaisempia vaiheita, jopa vuosia, etteivät ne häiritse lainkaan.

Jos ihmisellä on elämässään paljon kuormitusta, muljahduksia voi olla enemmän. Toisaalta silloin niitä saattaa vain aistia herkemmin. Runsas alkoholin ja kahvin nauttiminen saattaa myös provosoida rytmihäiriötuntemuksia.”

Lue myös: 5 tavallista asiaa, jotka voivat vahingoittaa sydäntäsi – näitä asioita sydänlääkäri ei tekisi itse

3. Mistä sydämen muljahtelu johtuu?

”Tuntemus sydämen muljahtelusta on oire rytmihäiriöstä. Tavallisin oireen aiheuttaja on sydämen lisälyönti. Varsinkin iän karttuessa on mahdollista, että kyseessä on myös eteisvärinä, joka sekin voi tuntua sydämen muljahteluna, mutta on jatkuvampi oire.

Eteisvärinä on sydämen rytmihäiriönä sinänsä hyvänlaatuinen eli se ei esimerkiksi pysäytä sydäntä. Vakavimmillaan se voi kyllä aiheuttaa aivoinfarktin. Henkilö, jolla todetaan eteisvärinä, tarvitsee usein veren hyytymiseen vaikuttavan lääkityksen, jolla ehkäistään eteisvärinä.”

4. Voivatko vaihdevuodet aiheuttaa muljahtelua?

”Tärkeä syy muljahteluille on kohonnut verenpaine. Menopaussi-iässä jokaisen pitäisi olla tietoinen omasta verenpaineestaan ja kotona tulisi olla verenpainemittari. Hoitamaton kohonnut verenpainetauti aiheuttaa pitkällä aikavälillä sydänlihaksen paksuuntumista, mikä on parantumaton muutos ja lisää sydämen rytmihäiriöherkkyyttä.

Estrogeenin väheneminen ei varmaankaan suoranaisesti aiheuta muljahtelua, mutta menopaussioireisiin liittyvä hikoilu, mielialavaihtelut ja muut oireet voivat yhdessä aiheuttaa sen, että rytmihäiriöitä tuntee helpommin.”

5. Lisääkö stressi tai kahvi sydämen muljahtelua?

”Vuorokauden mittaisessa sydämen rytmin nauhoituksessa eli EKG:n pitkäaikaisrekisteröinnissä havaitaan, että joillakin ihmisillä saattaa näkyä vaikkapa 10 000 lisälyöntiä, mutta he eivät tunne niitä lainkaan. Toisaalta on ihmisiä, joilla näkyy kaksi lisälyöntiä, ja he tuntevat ne molemmat.

Stressaantuneella sympaattisen hermoston aktiivisuus nousee, eikä keho pääse rentoutumaan, mikä aiheuttaa puolestaan verenpaineen kohoamista ja mahdollisesti rytmihäiriöitäkin.

Pari kolme kupillista kahvia ei yleensä aiheuta sydäntuntemuksia, mutta useampi espresso päivässä voi jo aiheuttaa. Myös alkoholi aiheuttaa rytmihäiriöitä, niin lisälyöntisyyttä kuin eteisvärinääkin.

Pohjoismaisissa ravintosuosituksissa todetaan, että koska turvallisen alkoholinkäytön rajaa ei ole määritetty, parempi olisi ettei käyttäisi lainkaan tai käyttää mahdollisimman harvoin ja mahdollisimman vähän.”

6. Mitä fysiologisesti tapahtuu, kun sydän muljahtelee?

”Jokaisen sydämenlyönnin sähkökulku käynnistyy sydämen yläosasta. Muljahduksina tuntuvia lisälyöntejä on kahdenlaisia: eteislisälyöntejä tai kammiolisälyöntejä riippuen siitä, miltä puolelta lisälyönti tulee.

Näistä kahdesta kammiolisälyönti on tyypillisesti se, joka aiheuttaa voimakkaan muljahduksen tunteen. Osa ihmisistä voi tuntea sen sekunnin tai kaksi kestävänä kivuntuntemuksenakin.

Erotuksena sydäninfarktikipuun on se, että infarktikipu kestää minuuttikaupalla.

Kammiolisälyönnissä lyönti ei ala sydämen yläosasta vaan alempaa, ja koska sähkö tulee silloin eri suunnasta, lyönti on erilainen ja ihminen tuntee sen poikkeavana. Lyönti on myös tehottomampi. Jos ihminen silloin tunnustelee pulssia, hän tuntee kuinka lyönti jäisi välistä. Tauon jälkeen voi tulla pari tiheämpää ja voimakkaampaa lyöntiä.

Jos lisälyöntejä on paljon, se voi aiheuttaa verenpaineen hetkellisen laskun ja olo voi olla voimaton. Tällaisesta kannattaa kertoa lääkärille, joka ottaa sydänfilmin ja kuuntelee sydämen. Yleensä potilasta rauhoittaa jo tieto, että kyse on hyvänlaatuisesta ilmiöstä.”

7. Mistä tietää, onko sydänoire vakava?

”Itseä huolestuttavista sydänoireista on aina hyvä mennä lääkäriin, ja sitä kautta perustutkimuksiin.

Jos sydänoireita tulee rasituksessa, mutta levossa ne häviävät, on se selkeä hälytysmerkki. Silloin lisälyöntisyys voi olla merkki sydänsairaudesta.

Jos sydänfilmi on normaali, eikä stetoskoopilla kuulla läppävikaa, kyse on yleensä hyvänlaatuisesta lisälyöntisyydestä.

On kuitenkin mahdollista, että kyseessä on sydänsairaus, kuten sydämen vajaatoiminta. Sen taustalla voi olla sepelvaltimotauti tai sydäntä laajentava sydänlihassairaus. Lääkärin käyntiä vaativia hälytysmerkkejä ovat myös rintakipu, hengenahdistus, huimaus, pyörtyminen tai tunne, että rasituksen sieto on heikentynyt.”

8. Kannattaako liikkua vai levätä, kun sydän muljahtelee?

”Riippuu tilanteesta, jossa oire tulee. Jos se ilmaantuu rasituksessa, kannattaa hillitä rasitusta. Tarkempaa ohjetta on vaikea antaa. Jos huomaa omassa elämäntilanteessa asian, johon muljahdukset liittyvät, kuten alkoholin käyttö, kannattaa sitä välttää.”

9. Miten sydämen rytmihäiriötä tutkitaan lääkärissä?

”Jo lääkärin haastattelulla päästään usein pitkälle. Lääkärille on hyötyä, jos potilaalla on mukanaan sekä verenpaineen että pulssin lukemat. Kardiologi pystyy usein päättelemään jo sykelukemista, mistä on kyse, tai mistä ei ainakaan ole kyse.

Kun eteisvärinässä verenpainemittarissa tulee rytmihäiriömerkki, pulssi on tyypillisesti 20–30 pykälää normaalia korkeampi. Vastaanotolla lääkäri kuuntelee, kuuluuko sydämestä läppävikaa, ja ottaa EKG:n, mikä kestää muutaman sekunnin.

Oire harvoin kuitenkaan osuu lyhyeen nauhoitushetkeen. Sydänfilmistä lääkäri pystyy kuitenkin tekemään päätelmiä muista mahdollista sydänsairauksista. Jos filmi on normaali, eikä kuuntelussa kuulu läppävikaa, on hyvin epätodennäköistä että lisälyöntien taustalla on sydänsairaus.

Jos oire tulee rasituksen aikana, se yritetään saada esiin rasituspolkukokeella, jossa sydänfilmiä nauhoitetaan koko ajan.

Tavallisinta kuitenkin on, että muljahdukset tulevat lepotilassa, jolloin ne voidaan saada kiinni EKG:n pitkäaikaisseurannalla. Jos lisälyöntejä on tuhansia tai perussydänfilmissä on poikkeavaa, seuraavaksi tehdään sydämen ultraäänitutkimus, jossa nähdään sydämen rakenteet.”

10. Miten sydämen muljahduksia hoidetaan?

”Hyvänlaatuisia muljahduksia ei tarvitse hoitaa. Mutta jos oire on epämiellyttävä, sitä lievitetään yleensä beetasalpaajalla. Jotkut käyttävät salpaajia tarvittaessa, osa säännöllisesti. Lääke rauhoittaa sydämen sykettä ja laskee rytmihäiriökynnystä.”

Lue myös Anna.fi: Vaaraton muljahdus vai vakava sydänoire? Tunnista 5 yleistä sydänvaivaa

11. Voiko muljahduksia ennaltaehkäistä?

”Verenpaineen hoito on ykkönen sekä terveelliset elintavat. Silti urheilullisellekin voi tulla rytmihäiriöitä. Suola ja mustat makeiset on hyvä jättää vähiin. Suositeltavat raja-arvot verenpaineessa ovat kotioloissa 135/85 mmHg. Ihanteellista olisi, jos yläpaine oli noin 120–130 mmHg ja alapaine alle 80 mmHg.”