Tuoksuherkkyys voi pahentua, jos tuoksuja alkaa vältellä – lääkäri vastaa 10+1 kysymykseen tuoksuherkkyydestä

Tuoksuherkkyys voi aiheuttaa monenlaisia oireita ja hankaloittaa arkea. Asiantuntija kertoo, miten tuoksuherkkyyden kanssa voi pärjätä.

Vieressä tuoksuu ihana hajuvesi, mutta sinua aivastuttaa. Pitäisikö lähteä pois vai yrittää kestää? Kaisa Toikko Allergia-, Iho- ja Astmaliitosta vastaa 10 kysymykseen tuoksuherkkyydestä. Mitä tuoksuherkkyys tarkoittaa ja miten tuoksuherkkyyden kanssa voi pärjätä?

1. Mitä tuoksuherkkyys tarkoittaa?

Tuoksuherkkyydessä ihminen reagoi tuoksuihin poikkeuksellisen voimakkaasti. Toisin kuin allergia, tuoksuherkkyys ei ole sairaus, jota voitaisiin testata tai mitata. Kyse on taipumuksesta, joka kehittyy useimmiten aikuisiällä.

Tuoksuherkkyys vaivaa enemmän naisia kuin miehiä, ja se voimistuu usein iän myötä. Kyselyjen mukaan se haittaa ihmisiä eniten 60–69-vuotiaana.

Lääketieteessä tuoksuherkkyys määritellään toiminnalliseksi vaivaksi. Toiminnallisilla vaivoilla tarkoitetaan oireita, joiden taustalta ei löydy mitään sairautta.

Lue myös: Miksi astma on erityisesti aikuisilla naisilla tavallinen tauti? Lääkäri vastaa 10+1 kysymykseen astmasta

2. Miksi joku reagoi tuoksuihin muita herkemmin?

Tuoksuherkillä ei ole tavallista herkempi hajuaisti, mutta toisin kuin yleensä, tuoksuherkkä ei totu hajuihin.

Tuoksuherkkyyden aiheuttajaa ei tiedetä. Taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä, kuten stressiä tai sairauksia. Monesti tuoksuherkällä on allergioita tai astmaa, eli ihminen on ennestäänkin herkkä reagoimaan ympäristön ärsykkeille. Aller­giataipumus ei kuitenkaan aiheuta tuoksuherkkyyttä, eikä tuoksuherkkyys allergisia sairauksia.

3. Millaisia oireita tuoksuherkkyys aiheuttaa?

Nenän vuotaminen, aivastelu, hengenahdistus, päänsärky ja yleinen huonovointisuus ovat tyypillisiä oireita, ja väsymys ja sydämen tykyttely vähän harvinaisempia. Silmiä voi kutittaa ja kurkku karheutua.

Oireiden voimakkuus vaihtelee eri ihmi­sillä. Kun yksi saa tuoksusta hetkessä hirveän migreenin, toinen selviää samasta tilanteesta parilla pärskäyksellä.

Oireet ovat epämiellyttäviä, mutta ne eivät ole vaarallisia. Osa ihmisistä kokee ne niin hankalina, että eristäytyy kotiinsa.

Lue myös: Tiina, 40, ärsyyntyi tietyistä äänistä jo lapsena, mutta sai nimen oireilleen vasta neljä vuotta sitten – näin misofonia vaikuttaa hänen elämäänsä

4. Mikä tuoksuissa ärsyttää?

Emme tiedä, mikä pohjimmiltaan laukaisee oireet. Mutta ne tulevat välittömästi ja vain, jos ihminen itse tiedostaa tuoksun. Tietoisuus altistumisesta on siis ratkaisevaa oireiden syntymiselle.

Hajuihin liittyy mielikuvia. Kun ihminen saa toistuvasti oireita hajusta, jo pienikin aavistus tulevasta voi palauttaa mieliin aiem­mat ikävät kokemukset. Kun ihminen kiinnittää huomiota hajuun, taustalla olevan mielikuvan vuoksi haju alkaa tuntua voimakkaampana.

Koska syytä tuoksuherkkyyteen ei tiedetä, sitä ei voi ehkäistä.

5. Ovatko kaikki tuoksut herkälle hankalia?

Synteettiset tuoksut, mutta yhtä ­lailla luonnontuoksut voivat olla hankalia – ­tosin luonnollisia tuoksuja siedetään yleensä paremmin. Monesti oireita aiheuttavat tuoksut ovat sellaisia, jotka tuoksuvat tuoksuherkänkin mielestä hyviltä. Niiden seuraamukset vain ovat ikäviä.

Hajuvede t, hiustenmuotoilutuotteet, partavedet, deodorantit, tupakan­savu, tuoksukynttilät, siivousaineet, pyy­kinpesu- ja huuhteluaineet ja hyttysmyrkky ovat useimmille tuoksuher­kille hankalia.

Luonnontuoksuista home, hiki ja voimakkaan tuoksuiset kukat, kuten hyasintti ja kielo, saavat aikaan oireita. Niitä voi tulla, vaikka tuoksu olisi mieto.

Harva tuoksuherkkä saa oireita vain yhdestä tuoksusta. Monelle usean tuoksun yhdistelmät ovat hankalia.

Lue myös Anna.fi: Tuoksuyliherkkyys on eri asia kuin hajusteallergia – näistä oireista tunnistat

6. Voiko syy oireisiin olla uudessa sohvassa?

Uudet huonekalut, uudet vaatteet ja uusi auto voivat olla oikeita tuoksupommeja. Uuden tuoksu lähtee huonekaluista yleensä ajan myötä.

Jos kotona on parveke tai terassi, uuden huonekalun voi laittaa sinne odottamaan joksikin aikaa ennen kuin se pääsee ­oikealle paikalleen. Autoa voi tuulettaa.

Jokaisen kannattaa myös pestä ihon kanssa kosketuksiin tulevat tekstiilit ennen ensimmäistä käyttökertaa, sillä niissä on jäämiä käsittelyaineista.

Rakennus- ja sisustusmateriaalit voivat aiheuttaa oireita. Vähäpäästöiset rakennusmateriaalit on luokiteltu M1-tunnuksella.

7. Sopivatko hajusteettomat tuotteet tuoksuherkille?

Hajusteettomissa tuotteissa ei ole synteettisiä hajusteita, mutta raaka-aineissa on oma ominaishajunsa. Valtaosalle hajusteettomat tuotteet sopivat, mutta osa saa niistäkin oireita.

Kannattaa aina lukea tuotteen pakkausseloste. Tuotteessa voidaan käyttää esimerkiksi eteerisiä öljyjä jonkin muun syyn kuin hajun vuoksi. Niitä voi olla lisätty tuotteeseen esimerkiksi parantamaan sen säilyvyyttä.

8. Miten oireita voi helpottaa?

Välittömät oireet pysyvät kurissa tuok­suja välttämällä. Lääkkeet eivät välttämättä auta kaikkia. Nenäoireisiin voi ottaa anti­histamiinia ja käyttää kortisonipohjaisia nenäsuihkeita. Päänsärkyä hoidetaan kipu­lääkkeillä. Nenän huuhtelua nenäkannulla ja keittosuolaliuoksella voi kokeilla, samoin mineraalisuolaa sisäl­tävä nenäsuihketta.

Astmaatikolla oireet voivat kulkea käsi kädessä astman hoitotasapainon kanssa. Oleellista onkin hoitaa astmaoireet mahdollisimman hyvin, jolloin tuoksuille reagointikin voi helpottua.

9. Voiko tuoksuille siedättyä? Voiko tuoksuherkkyys kadota?

Maailmasta on mahdotonta tehdä täysin tuoksutonta. Osa tuoksuherkistä käyttää esimerkiksi moottoroituja maskeja välttyäkseen täysin tuoksuilta.

Pitkällä tähtäimellä tuoksujen karsiminen kokonaan omasta elinpiiristä saattaa mahdollisesti jopa pahentaa oireilua.

Jos tuoksujen välttely alkaa rajoittaa elämää, kannattaa hakea apua ja myös tarkastella omaa toimintatapaa ja ajatusmalleja.

Lue myös: Anne oli niin herkkä siitepölylle, että joutui allergiakohtauksen takia sairaalaan – lopulta sai apua oireisiin siedätyshoidosta

10. Miten muiden pitäisi ottaa toisten tuoksuherkkyys huomioon ?

Tuoksuherkkä oireilee tyypillisesti sisä­tiloissa, joissa on paljon ihmisiä. Tällaisia ovat esimerkiksi julkiset liikennevälineet, teatterit, museot, ravintolat ja monet sisäl­iikuntatilat. Niissä liikkuvan ihmisen ei tarvitse kieltäytyä kokonaan tuoksuista, mutta olisi hyvä muistaa noudattaa kohtuutta.

Oma nenä tottuu tuoksuihin, eikä ihmi­nen itse välttämättä huomaa, että on käyttänyt vaikka hajuvettä muiden mielestä turhan runsaasti. Moni lisää päivän mittaan tuoksua rutiininomaisesti, vaikkei sitä todellisuudessa tarvitsisikaan.

Parin viikon mittainen tuoksupaasto voi herkistää oman nenän uudelleen ja ohjata kohtuuteen tuoksujen käytössä.

+ Miten tuoksuherkkyys eroaa hajusteallergiasta?

Hajusteallergikko saa ­oireita ihonsa kanssa kosketuksissa olevista hajusteista. ­Esimerkiksi kosteusvoide tai vaatteissa olevat pyykinpesuai­neen jäämät voivat aiheuttaa hänelle oireita. Toisin kuin tuoksuherkälle, allergikolle muiden ihmisten käyttämät ­hajusteet eivät aiheuta ongelmia.

Hajuste-allergia selviää lappu­testinä tehtävässä allergiatestissä. Siinä testiaineita tipautetaan pieniin, sairaalateippiin kiinnitettyihin alumiinikupuihin, jotka kiinnitetään iholle. Allergisella testiaine aiheuttaa iholle muutoksia, esimerkiksi punoitusta ja paukamia.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 25/2020.

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tuoksuherkkyys voi pahentua, jos tuoksuja alkaa vältellä – lääkäri vastaa 10+1 kysymykseen tuoksuherkkyydestä

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X