Yöhikoilu voi olla merkki vakavasta sairaudesta: Lääkäri kertoo, milloin pitää olla huolissaan

Heräät keskellä yötä vuodevaatteet, yöpaita ja otsa hiestä märkinä, muttet muista nähneesi kuumottavaa painajaista. Mistä yöllinen hikoilu oikein johtuu? Missä vaiheessa hikisistä öistä on syytä huolestua?

Kaikki meistä hikoilevat enemmän tai vähemmän. Joskus hikoilu on kuitenkin niin runsasta, että se saattaa aiheuttaa huolta ja häiritä jopa yöunia. Mistä tietää, hikoileeko öisin liikaa? Missä vaiheessa yöhikoilusta pitää olla huolissaan?

”Jos herää joka yö siihen, että tyynyliina, lakanat ja vaatteet ovat litimärkiä, voi olla kyse sairaalloisesta liikahikoilusta. Poikkeavasta liikahikoilusta on yleensä kyse silloin, jos muuten terve henkilö hikoilee joka yö vuodevaatteet likomäriksi”, kertoo yleislääkäri Toni Vänni Terveystalosta.

Aina runsas yöhikoilu ei ole huolestuttava oire. Joskus syy yölliseen hikoiluun voi löytyä olosuhteista.

”Mikäli ympäristö on kovin lämmin tai päällä on runsaasti vaatetta, saattaa hikoilla herkemmin. Myös erilaiset infektiot ja kuume aiheuttavat ympärivuorokautista hikoilua kehon lämpötilan vaihdellessa.”

Tiesitkö? Osa ei hikoile lainkaan

Hikoilu on osa ihon normaalia lämmönsäätelyä. Sen avulla elimistö pyrkii tasaamaan ruumiinlämpöä lisäämällä hikirauhasten kautta tapahtuvaa nesteen siirtymistä iholle.

On kuitenkin olemassa pieni joukko ihmisiä, jotka eivät hikoile lainkaan. Harvinaisessa geneettisessä sairaudessa hikeä tuottavat hikirauhaset voivat puuttua tai eivät toimi normaalisti.

Lue myös: Vaivaako sinua tissihiki? Vähennä rintojen hikoilua 5+1 keinon avulla

Mistä yöhikoilu johtuu? Taustalla voi olla sairaus

Yöllisen hikoilun taustalla voi olla monia syitä. Naisilla sitä aiheuttavat usein hormonaaliset vaivat, kuten vaihdevuodet, jolloin estrogeenin vähentyminen aiheuttaa kuumia aaltoja ja hikoilua. Miehetkin saattavat kärsiä hormonaalisesta hikoilusta ikääntyessään.

Myös ylipaino voi aiheuttaa yöhikoilua. Lihavuus lisää riskiä sairastua uniapneaan, joka sekin aiheuttaa yöllistä hikoilua.

”Uniapnea on yksi tavallisista yöllisen hikoilun aiheuttajista. Kun elimistön happipitoisuus laskee uniapneaan liittyvien hengityskatkosten vuoksi, se aiheuttaa stressireaktion autonomisessa eli tahdosta riippumattomassa hermostossa ja stressi nostaa hien pintaan”, toteaa Vänni.

Lue lisää: Uniapnea voi aiheuttaa infarktin – 10 piilevästä apneasta varoittavaa oiretta

Jotkut lääkkeet, esimerkiksi mielialalääkkeet, voivat lisätä yöllistä hikoilua. On myös olemassa lääkkeitä, jotka vähentävät hikoilua.

Runsas alkoholin käyttö aktivoi autonomisen hermoston ja saa hikoilemaan lisää. Myös jotkut huumausaineet, kuten amfetamiini, kokaiini ja ekstaasi, aiheuttavat voimakasta hikoilua.

Yöllisen hikoilun taustalla voi myös olla diabetes, kilpirauhasen liikatoiminta tai tulehduksellinen reumasairaus, kuten polymyalgia tai SLE, jotka voivat vaikuttaa elimistön lämmönsäätelyyn ja siten aiheuttaa yöllistä hikoilua.

Lue myös: Nivelreuma vei Railin sairauseläkkeelle viisikymppisenä – reumaa on hoidettu luuduttamalla niveliä

Missä vaiheessa yöllisen hikoilun takia kannattaa suunnata lääkäriin?

Joskus yöhikoilu voi olla merkki vakavammasta sairaudesta.

”Eräät syövät, kuten imukudossyöpä eli lymfooma, krooniset leukemiat ja verisyövät saattavat aiheuttaa yöllistä hikoilua. Hikoilun taustalla voi myös olla sydämen vajaatoiminta tai jokin sydäninfektio, kuten sydänlihastulehdus, jonka ainoa oire voi olla öinen hikoilu. Harvinaisemmista sairauksista hoitamaton HIV-infektio ja tuberkuloosi oireilevat yöllisenä hikoiluna.”

Aina hikoiluun ei kuitenkaan löydy syytä.

Useimmiten kyse on elimistön ominaisuudesta, sisäsyntyisestä liikahikoilusta, jossa kainalot, kämmenet, jalkapohjat tai otsa hikoilevat autonomisen hermoston säätelyhäiriön vuoksi.

”Hikoilun taustalla ei useinkaan ole merkittävää sairautta”, Vänni kertoo.

”Jos oire kuitenkin mietityttää, kannattaa hakeutua lääkäriin pohtimaan, mistä hikoilu voisi johtua. Jos hikoilu alkaa voimakkaana ja äkillisesti, kyseessä on alle 35-vuotias ja jos hikoilun lisäksi ilmenee muita selkeitä oireita, kuten laihtumista, kuumeilua, väsymystä, rytmihäiriöitä tai vatsakipua, kannattaa käydä lääkärissä.”

Hillitse yöhikoilua näillä vinkeillä

Yöllistä liikahikoilua voi helpottaa monin tavoin. Mikäli kyse on paikallisesta liikahikoilusta kainaloissa, helpotusta voi saada alumiinisuoloja sisältävästä spray tai roll-on antiperspirantista, joka hillitsee hikoilua.

Liiallista hikoilua helpottamaan on saatavilla erilaisia reseptilääkkeitä.

”Varsin tehokas aine on botuliini eli botox, joka auttaa vaikeaan kainaloiden, kämmenten ja jalkapohjien liikahikoiluun. Botox hillitsee hikoilua salpaamalla hikirauhasen lihasta, jolloin hikeä ei pääse erittymään yhtä runsaasti. Lisäksi systeemiset antikolinergiset lääkkeet, kuten oksibutiniini, saattavat vähentää hikoilua”, Vänni listaa.

Mikäli hikoilu johtuu jostain lääkityksestä, kuten mielialalääkityksestä, hikoilusta on mahdollista päästä eroon lääkettä vaihtamalla.

Jos taustalla on vaihdevuosiin liittyvä estrogeenivaje, hormonikorvaushoidosta voi olla apua hikoiluun ja kuumiin aaltoihin.

Jos hikoilu johtuu ahdistuksesta, stressistä, jännityksestä tai paniikkikohtauksesta, kannattaa näihin oireisiin hakea apua lääkäristä. Voimakasta kämmenien ja jalkapohjien liikahikoilua hoidetaan myös vesi-iontoforeesihoidolla. Erittäin hankalissa kainaloiden liikahikoilutapauksissa voidaan poistaa hikirauhasia.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Yöhikoilu voi olla merkki vakavasta sairaudesta: Lääkäri kertoo, milloin pitää olla huolissaan

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X