Hyvinvointi

Vierastatko rutiineja? Ei kannata, sillä samanlaisina toistuvat arkipuuhat vapauttavat energiaa luovuuteen

Rutiinit tuovat turvaa ja vapautta elämään. Ne vähentävät stressiä ja antava älylle tilaa toimia. 

Voivatko usein tylsiksi moititut rutiinit oikeasti tehdä arjesta helpompaa? Organisaatiopsykologi Annamari Heikkilä, 48, kertoo, mitä hyvää rutiineista on hänen arjessaan seurannut.

Maanantaisin pelaan tennistä

”Joka maanantai-ilta menen tutun naisporukan kanssa tennistunnille. Viikkoni on alkanut samanlaisena jo kuusi vuotta. En koskaan kyseenalaista maanantaitapaani, sillä se tekee minulle hyvää. Tennistunti tuttujen pelikavereiden seurassa on maailman paras tapa aloittaa työviikko.

Neljän lapsen äitinä olen opetellut pitämään kiinni hyvinvointia rakentavista rutiineistani. Minun on välillä syytä laittaa terveen itsekkäällä tavalla omia asioita kalenteriini, eikä aina ajatella, että lasten harrastukset tulevat ensin. Tällä tuen omaa ja samalla koko perheen jaksamista.

Puhun työssäni paljon arvojen mukaisesta elämästä. Mikä tekee minulle hyvää? Mitkä asiat ovat minulle kaikkein tärkeimpiä? Hyvinvointi on arvoasteikossani kärkipäässä.

Arkeen kannattaa mieluummin lisätä jotain sellaista hyvää, mitä siinä jo on, kuin laittaa koko elämää kerralla uusiksi. Muutokset toteutuvat todennäköisemmin silloin, kun lisää jotain, eikä aloita alusta. Tämä kannattaa muistaa etenkin liikunnan ja elämäntapamuutoksen kohdalla.”

Lue myös: Elämäntavat uusiksi – Mistä löytäisin sen motivaation?

Rutiineja myös ruoka-aikoihin

”En pidä itseäni kovin suurena rutiinien tai sääntöjen rakastajana. Kun aloin pohtia asiaa tarkemmin, huomasin, että päivissäni on lukuisia rutiineja.

Yksi niistä koskee ruokailua. Syön viisi kertaa päivässä: aamiaisen, lounaan, välipalan, päivällisen ja iltapalan. Tapa voi kuulostaa vähän tylsältä, mutta olen havainnut sen todella hyväksi.

Ruoka-ajoista kiinni pitäminen pitää verensokerini tasaisena ja nälkäkiukut loitolla. Myös tieteellinen tutkimus tarjoaa vakaata näyttöä sille, että säännöllinen syöminen ylläpitää terveyttä ja edistää painonhallintaa.

Rutiineissa on tärkeää psykologinen joustavuus. Se tarkoittaa sitä, että ihminen kykenee toimimaan tilanteen vaatimalla tavalla. Liiallisuuksiin mennessään rutiineista voi tulla pakkomielteitä ja addiktiivista käyttäytymistä. Jos ruoka-ajoista kiinni pitäminen alkaa haitata sosiaalista elämää tai nautinto katoaa, kyseessä ei ole enää hyvä toimintamalli, vaan psyykkistä kärsimystä aiheuttava kahle.

Mustavalkoinen ajattelu palvelee ihmistä harvoin. Rakastan psykoterapiakouluttajani Juhani Laakson neuvoa. Hänestä on hyvä pitää kiinni päivärytmistä – ja välillä bailata aamuneljään. Näin minäkin ajattelen. Kun elämässä on säännöllinen rytmi, poikkeukset eivät haittaa.”

Lue lisää Seura.fi: Elämäntaparemontti edessä? Etene askel kerrallaan

Räyhään töistä tullessani

”Kun palaan kotiin työpäivän jälkeen väsyneenä ja nälkäisenä, kotona odottaa useimmiten tuttu näky. Margariinipurkki on pöydällä, leivänmurut ovat pyyhkimättä ja reput lojuvat kenkien seassa lattialla. Melkein aina alan räyhätä lapsilleni. Se on minulle rutiininomaista käyttäytymistä, enkä ole siitä ylpeä.

Kun mietin rutiinejani, lapseni huomauttivat minulle, että räyhäämisestä voisin luopua. Se on aivan totta! Asetin tavoitteeksi miettiä kesälomani aikana minkälaisella toiminnalla voisin purkaa haitallista tapaani. Minun on ainakin huolehdittava siitä, että verensokerini ovat kohdillaan työpäivän päätteeksi. Lisäksi voisin päättää, että en puutu kotona tiettyihin asioihin ensimmäisen kymmenen minuutin aikana.

Meille ihmisille rakentuu myös huonoja rutiineja kuin huomaamatta. Joskus on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, teenkö jotain sellaista turhaa tai haitallista, josta voisin päästää irti.

Matkalla muutokseen on hyvä muistaa armollisuus. Pinttyneet tavat eivät yleensä kaikkoa hetkessä. En pyri siihen, etten koskaan enää räyhäisi töistä palatessani. Olisi jo huima parannus, jos saisin hillittyä itseni joka toinen kerta.”

Lue myös: Ammattilainen kertoo, missä järjestyksessä koti siivotaan – tätä rutiinia kannattaa noudattaa aina

Parhaita rutiineja on mennä nukkumaan ajoissa

”Arkeeni kuuluu olla sängyssä joka ilta kymmeneltä ja sammuttaa valot. Sitä ennen olen kuunnellut iltakirjaa kuopukseni kanssa.

Varhainen nukkumaan meneminen on tietoisesti rakennettu rutiini. Jouduin laittamaan itseni ruotuun, kun muutamia vuosia sitten unirytmini meni sekaisin. Suoratoistopalveluiden tullessa kotiimme, aloin lipsua sänkyyn menemisestä. Pienten lasten äitinä ajattelin, että katson vielä yhden jakson ja nautin omasta ajastani. Lopputulos oli se, että olin päivisin väsynyt.

Unettomuus ja univaikeudet ovat yksi yleistyvimmistä työkykyä haastavista tekijöistä. Riittävät yöunet ovat kaiken hyvinvoinnin, kuten oppimisen, luovuuden ja painonhallinnan, perusta. Omaa nukkumiskäyttäytymistä kannattaa siksi miettiä.

Meidän on paljon vaikeampi vaikuttaa ajatuksiimme tai tunteisiimme kuin siihen, monelta menemme sänkyyn tai mitä laitamme suuhumme. Rutiineja kannattaa lähteä luomaan perusasioista.”

Lue myös: Ethän petaa sänkyäsi heti herättyäsi? Asiantuntija kertoo, miksi monelle tuttu rutiini on itse asiassa huono tapa

Listaan tehdyt työt

”Aiemmin asiakastyö määritteli ajankäyttöäni työpäivien aikana. Kun vuodenvaihteessa siirryin organisaatiopsykologiksi, jouduin tarkastelemaan ajanhallintaani uudelleen.

Nykyisessä työssäni teen pitkiä prosesseja, joiden kesto ei välttämättä ole kovin tarkasti ennakoitavissa etukäteen. Olen kehittänyt hallinnan tunnetta pilkkomalla työpäiväni osiin. Olen suunnitellut, milloin luen viestejä ja milloin teen ajatustyötä.

Kokeilin hetken aikaa vastata sähköposteihin vain tiettyyn aikaan kerran päivässä. Ilmoitin asiasta allekirjoituksessani. Kokeiluni myötä saamani sähköpostin määrä väheni. Ihmisillä ei ollutkaan minulle enää niin paljon asiaa, kun he tiesivät, etteivät he saa salamana vastausta.

Monien meidän tietotyöläisten työ on niin abstraktia, että työn tuloksia voi olla vaikea nähdä. Ojankaivaja huomaa, että nyt olen kaivanut metrin ojaa. Minun on vaikeampi osoittaa itselleni, mitä olen saanut aikaiseksi. Siksi olen alkanut kirjoittaa päivän päätteeksi ylös, mitä kaikkea olen tehnyt. Se lisää onnistumisen ja hallinnan tunteita. Aivomme rakastavat konkretiaa.

Rutiinien tärkein tehtävä on automatisoida toimintoja, joihin ei tarvitse käyttää psyykkistä energiaa. Se vapauttaa kapasiteettia korkeimmille älyllisille tapahtumille ja luovuudelle.”

Juttu on ilmestynyt Kotiliedessä 17/2022.