Nettikiusaaminen on muuttunut julmemmaksi: Joka viides suomalainen on kokenut kiusaamista – miten pitää toimia, jos nettikiusaajat piinaavat?

Nettikiusaamisen uhreiksi joutuneista suomalaisista jopa 14 % kokee, että nettikiusaamiselle ei voi tehdä mitään. Keinoja kiusaamiseen puuttumiseen kuitenkin on. 

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan viidesosaa suomalaisista on kiusattu netissä. Nettikiusaaminen on tarkoituksellista, toistuvaa loukkaamista ja pahan mielen aiheuttamista verkossa. Esimerkiksi uhkailu, pilkkaaminen ja nöyryyttäminen ovat nettikiusaamista.

Kolmasosa tutkimukseen vastanneista ajattelee, että nettikiusaaminen on raaistunut viime vuosina. Syiksi ilmiön taustalla nähtiin se, että netissä voi toimia anonyymisti, se, että kiusaaja ei näe kiusatun reaktioita ja se, ettei kiusattu pysty puolustautumaan verkossa samalla tavalla kuin kasvokkain kommunikoidessa.

Millainen tutkimus on kyseessä?

Nettikiusaaminen Suomessa -tutkimuksen toteutti IRO Research kesällä 2020. Kyselytutkimukseen vastasi 1100 henkilöä, jotka olivat iältään yli 10-vuotiaita. Otos vastasi Suomen väestö- ja maantieteellistä jakaumaa. Osana tutkimusta IRO Research myös syvähaastatteli kahdeksaa henkilöä, joita on nettikiusattu tai jotka ovat seuranneet nettikiusaamista läheltä.

Tutkimuksen teetti nettirikosten ehkäisyyn ja seurausten minimoimiseen erikoistunut vakuutuspalveluyhtiö mySafety.

Tutkimuksen mukaan nettikiusaajat rellestävät pahimmin Facebookissa. Jopa 43 prosenttia nettikiusaamista kokeneista suomalaisista kertoi, että heitä oli loukattu nimenomaan Facebookissa.

Alle 18-vuotiaita taas kiusataan eniten Whatsapissa, Snapchatissa ja Instagramissa. Facebookissa lapsia ja nuoria puolestaan kiusataan huomattavasti vähemmän kuin muunikäisiä suomalaisia, mikä saattaa johtua siitä, että sivusto ei ole lasten ja nuorten suosima.

Se on sitä samaa perusmenoa kuin koulukiusatun elämässä: haukutaan, eristetään… Se on vaan helpompaa netissä, kun kaikki on nimettöminä eikä siitä jää kiinni.

Nettikiusaaminen tapahtuu eriävien mielipiteiden, ulkonäön ja politiikan takia

Yleisin syy nettikiusaamiseen ovat eriävät mielipiteet ja ajatukset. Jopa 54 prosenttia heistä, jotka tutkimuksessa kertoivat tulleensa kiusatuiksi, oli tullut kiusatuksi nimenomaan tästä syystä.

Seuraavaksi eniten verkossa kiusataan ulkonäöstä. Kiusatuista 29 prosenttia kertoi, että heitä oli kiusattu ulkonäön takia. Naisten kohdalla ulkonäön takia kiusaaminen korostuu. Jopa 41 % kiusatuista naisista olivat kokeneet netissä kiusaamista ulkonäöstään. Miehistä vain 20 % oli kiusattu ulkonäköön liittyvistä syistä.

Verkossa kiusataan myös poliittisten mielipiteiden (24 %), harrastusten (17 %), ammatin (13 %), seksuaalisen suuntautumisen (10 %), uskonnon (7 %) ja etnisen alkuperän (2 %) takia.

Nettikiusaaja on monesti kiusatulle ennestään tuttu. 54 prosenttia nettikiusatuista tuntee kiusaajansa myös jostakin muusta yhteydestä.

Lue myös: Tästä syystä ihmiset levittävät vihaa ympärilleen – onko netissä ilkeilevä ihminen persoonallisuushäiriöinen?

Instagrammissa kommentoidaan kuviin ulkonäköä. Se on sitä vähättelyä. Se laskee itsetuntoakin.

nettikiusaaminen

Alle 18-vuotiaita kiusataan eniten Whatsapissa, Snapchatissa ja Instagramissa. Kuva: iStockphoto

Minkä ikäinen tahansa voi tulla netissä kiusatuksi

Nettikiusaaminen on yleisintä nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Yli kolmasosaa 18–29-vuotiaista on kiusattu verkossa. Myös 10–17-vuotiasita melkein kolmaosaa on kiusattu netissä. Kahdeksan prosenttia lapsista kertoo, että kiusaaminen on netissä äitynyt niin pahaksi, että se on johtanut toimenpiteisiin vanhempien tai koulun avustuksella.

Nettikiusaamisen uhriksi voi kuitenkin joutua minkä ikäinen tahansa, vaikka iäkkäämmät ihmiset ovat kokeneetkin kiusaamista verkossa vähemmän kuin nuoret. Esimerkiksi 50–59-vuotiaista 16 prosenttia oli kiusattu netissä. Yli 59-vuotiaista nettikiusaamisen uhreiksi oli joutunut 6 prosenttia vastanneista.

Lue myös Anna.fi: Sara Sieppi avautuu blogissaan nettikiusaamisesta: ”Aikuiset nettikiusaajina, really? Oi kyllä”

Yksi tyyppi haukkui mua ja meidän perheenjäseniä. Sitten se yritti jonkinnäköistä nettikampanjaakin saada aikaseksi. Mä en ole ihan varma, mitä me tehtiin väärin.

Nettikiusaaminen: mitä sille voi tehdä?

Nettikiusaamisen uhreiksi joutuneista suomalaisista jopa 14 % kokee, että nettikiusaamiselle ei voi tehdä mitään.

Moni suomalainen kuitenkin ajattelee, että keinoja nettikiusaamiseen puuttumiseen on. Suomalaisen mielestä paras tapa puuttua nettikiusaamiseen on ilmoittaa siitä sivuston tai somekanavan palveluntarjoajalle (67 %) tai tehdä kiusaamisesta ilmoitus viranomaisille (52 %). Kolmasosa naisista ja viidesosa miehistä ajattelee, että kiusaamisesta kannattaisi antaa palautetta kiusaajalle. Viidesosa oli myös sitä mieltä, että kiusaamisesta pitäisi vain olla välittämättä.

Tutkimuksessa selvisi, että jopa 40 prosenttia heistä, joita on loukattu verkossa, loukkaantui, muttei tehnyt kiusaamiselle mitään. Viidennes kiusatuista kertoi, että kiusaaminen satutti paljon ja kymmenesosa kertoi kiusaamisen aiheuttavan yksinäisyyden tai häpeän tunteita. Kiusaaminen herätti myös kostonhalua, tarvetta puolustautua, sääliä kiusaajaa kohtaan, huvittuneisuutta, ärtymystä ja tarvetta korjata se vika, josta kiusaaja kiusasi.

Jos edes yks puolustaisi siellä netissä, niin kyllä musta tuntuu, että se ois avuks. Antais vähän buustia itsetuntoon et ei oo sitä, mitä ne muut sanoo.

Miten kannattaa toimia, jos tulee kiusatuksi netissä?

  • Kaikkia kiusaamisviestejä ei kannata lukea. Niistä on kuitenkin hyvä ottaa kuvakaappaukset tai ne voi tulostaa itselleen talteen. Muistiin kannattaa kirjata myös, milloin viesti on lähetetty ja kuka viestin on lähettänyt. Jos kiusaajan profiilista löytyy sähköpostiosoite, sekin kannattaa ottaa ylös. Kun kiusaajasta on kerätty paljon tietoa, hänen kiinni saamisensa helpottuu.
  • Yksi keino suojautua kiusaamiselta verkossa on blokata käyttäjät, jotka lähettelevät ilkeitä tai häiritseviä viestejä. Monessa sosiaalisen median palvelussa on mahdollista estää tiettyjä käyttäjiä kommentoimasta omiin julkaisuihin.
  • Voi olla viisasta jättää vastaamatta kiusaajien viesteihin. Joskus vastaaminen saattaa lietsoa kiusaajaa.
  • Kiusaamisviestit on hyvä ilmoittaa sovelluksen tai sivuston ylläpitäjälle. Monissa sovelluksissa ja nettisivustoilla vihamieliset, uhkaavat, loukkaavat ja väkivaltaiset viestit rikkovat sääntöjä ja ne voi ilmiantaa.
  • Vakavat ja pitkään jatkuneet kiusaamistapaukset ovat rikos myös netissä. Niistä kannattaa ilmoittaa poliisille. Uhkailu, halventaminen tai loukkaaminen voivat olla rikoksia, joista rangaistukseksi voi saada sakkoja tai jopa vankeutta.
  • Lapset ja nuoret voivat ottaa yhteyttä MLL:n maksuttomaan Lasten ja nuorten puhelimeen p. 116 111 tai laittaa viestiä chatissa. Yhteyttä voi ottaa, jos on itse tullut kiusatuksi tai jos kaveria kiusataan netissä.

Lähde: MLL

Onko sinua kiusattu netissä?

Kirjoitamme juttua lukijoiden kiusaamiskokemuksista. Jos haluat jakaa kokemuksesi, voit tehdä sen alla olevalla lomakkeella. Jakamalla kokemuksesi annat luvan siihen, että se voidaan julkaista osana Kotilieden juttua.

Mikäli sinua saa haastatella aiheesta, jätä yhteystietosi lomakkeen loppuun.

Miten sinua on kiusattu netissä?

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.

Jutun sitaatit on poimittu Nettikiusaaminen Suomessa -tutkimusraportista. 

Avainsanat

Keskustelu

Yleisesti ajatellen tämän lehden sisältöä on enemmän ahdistavaa lukea kuin voimia antava. Niin paljon on ihmisillä ongelmia ja oireita että joskus miettii miten ihmeessä tämä kansa voi selvitä kaikesta jos ihmeitä ei tapahdu.

Kommentoi juttua: Nettikiusaaminen on muuttunut julmemmaksi: Joka viides suomalainen on kokenut kiusaamista – miten pitää toimia, jos nettikiusaajat piinaavat?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X