Somevaikuttajat ostavat nyt vuoron perään 70-luvun taloja – Hanna Gullichsen ja Natalia Salmela kertovat, mikä parjatun vuosikymmenen talossa viehätti
Oletko suunnitellut 70-luvun omakotitalon ostamista? Et ole ainoa. Hanna Gullichsen ja Natalia Salmela kertovat, minkälaista on hankkia talo, jolla on aiemmin ollut huono maine asuntomarkkinoilla.
1970-luvulla rakennetut omakotitalot ovat jo jonkin aikaa tulleet tunnetuiksi asuntomarkkinoiden hylkiöinä. Rakenteelliset puutteet ja materiaalivalinnat ovat pitäneet ostajat loitolla, ja moni on pitänyt tasakattoisia taloja valesokkeleineen ja lyhyine räystäineen lähinnä pelottavina.
Viime aikoina 70-luvun talot ovat kuitenkin kasvattaneet suosiotaan. Nyt kyseisen vuosikymmenen omakotitalot houkuttelevat innokkaita remontoijia, joiden joukossa on useampi somessa suosittu vaikuttaja. Esimerkiksi bloggaaja Natalia Salmela, kokki Hanna Gullichsen ja bloggaaja Stella Harasek ovat hiljattain kertoneet kanavissaan ostaneensa 70-luvulla rakennetun kodin.
Mikä parjatuissa 70-luvun taloissa innostaa juuri nyt? Kysyimme Salmelalta, Gullichsenilta ja Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtaja Annukka Mickelssonilta.
Natalia Salmela: ”Ihmettelen, miten valesokkeli voi olla niin kiinnostava aihe jollekin”
Salmelan 1971 vuonna rakennettu paritalon puolikas sijaitsee merellisessä Itä-Helsingissä. Salmelan ja hänen perheensä uudessa kodissa on 191 neliötä ja vehreä piha. Tältä talon piha näyttää:
70-luvun talossa Salmelaa, 33, viehättivät ennen kaikkea huonejako sekä yhtenäinen keittiö ja olohuone. Intohimoiselle ruoanlaittajalle avokeittiö oli ehdoton uutta asuntoa valitessa. Toinen syy ostopäätökseen oli halu remontoida.
Uusiksi talossa laitetaan kaikki huonejaosta pintoihin. Kaksikerroksisen talon alakerrassa oleva uima-allasosasto remontoidaan kahdeksi erilliseksi huoneeksi ja nykyiset lattiapinnat sekä seinäpaneelit puretaan. Eniten Salmela odottaa keittiöremonttia.
”Vierastan uuden rakentamista, sillä olen remppaajaluonne. Tuntuisi hölmöltä laittaa asunto vaihtoon siksi, etteivät sen materiaalit tyydytä.”
Salmela kirjoittaa White Trash Disease -blogia, jossa kertoo myös uudesta kodistaan. Hän on saanut lukijoiltaan paljon huolestunutta palautetta liittyen vasta ostetun talon mahdollisiin riskirakenteisiin. Monet ovat hyvin tietoisia 70-luvun taloihin liittyvistä ongelmista.
”Ihmettelen, miten valesokkeli voi olla niin kiinnostava aihe jollekin”, Salmela nauraa ja kertoo remontoivansa taloa isänsä kanssa, jolla on vuosikymmenen kokemus kunnostustöistä.
Hän ajattelee, että jokaisella aikakaudella on omat puutteensa rakentamisessa. Siksi 70-luvun kodin ostaminen ei herättänyt hänessä huolta. Hän on aiemmin asunut niin 20-luvun kerrostaloissa kuin uudiskohteissakin.
Hanna Gullichsen: ”Talo ei pröystäile, mutta vaatii luonnetta asujaltaan”
Kauppakirjan 70-luvun omakotitalosta allekirjoitti hiljattain myös kokki ja ruokavaikuttaja Hanna Gullichsen, 42. Uusi koti on vuonna 1976 rakennettu bungalow-talo. Elokuun alussa Gullichsen ja hänen puolisonsa Joonas Laurila allekirjoittivat talon kauppakirjan.
”Suuret ikkunat ja pelkistetty, laatikkomainen ja eleetön muotokieli puhuttelivat heti, kun näimme myynti-ilmoituksen. Talossa on ollut vain kaksi omistajaa, ja sitä on pidetty hyvin”, Gullichsen kertoo.
Gullichsenin haaveissa oli ollut pitkään 50-luvun funkkistalo. Bungalowista hän ei osannut haaveilla, sillä vastaavia taloja oli tullut vastaan vain harvoin.
”Jotakin samaa tässä meidän talossamme kuitenkin on. Funktionaalisuutta, selkeitä linjoja ja yksinkertaisuutta. Talo ei pröystäile, mutta se vaatii luonnetta asujaltaan. Se on persoonallinen, ja siellä on hyvä henki.”
1970-luvun talojen riskeihin liittyen Gullichsen konsultoi ystävänsä miestä, joka on perehtynyt talojen rakenteisiin. Kuntotarkastusraportin nähtyään tämä totesi, että talolla on perinteiset, 70-luvulle tyypilliset ominaisuudet. Vioiksi hän ei niitä kutsunut. Apua tarjosi myös ystävä Stella Harasek, joka remontoi miehensä kanssa saman aikakauden kohdetta.
Gullichsen ei ole omistanut aiemmin taloa. Hän suunnittelee uuteen kotiin laajamittaista keittiöremonttia, sillä Gullichsenien perheelle keittiö on kodin tärkein paikka.
”Olen todella innoissani, koska saan suunnitella sinne keittiön, jonka pyrin saamaan toimivaksi ja henkeäsalpaavan kauniiksi. Vietän siellä paljon aikaa jo työni puolesta.”
Keittiön lisäksi asunnossa uudistetaan pinnat repimällä tapetit pois ja maalaamalla seinät. Gullichsen haaveilee katon rimoituksesta, mutta projekti saa odottaa, kunnes uudet omistajat ovat ensin tutkineet taloa riittävästi.
”Tulevaisuuden remontteja on jo suunniteltu, mutta annamme ajan hieman kulua ja asumme taloa, jotta pääsemme tutustumaan sen henkeen.”
70-luvun taloja on markkinoilla runsaasti
70-luvun omakotitalot kiinnostavat vaikuttajien lisäksi myös muuta ostajakuntaa. Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton toimitusjohtajan Annukka Mickelssonin mukaan syynä voi olla esimerkiksi se, että kyseisiä taloja on tällä hetkellä markkinoilla muina vuosikymmeninä rakennettuja taloja enemmän.
”70-luvulla talonsa rakennuttaneet alkavat siirtyä kohti eläkeikää, joten taloja vapautuu ja niistä käydään enemmän kauppaa”, Mickelsson kertoo.
Lisäksi ostajia houkuttavat asuntojen hyvä sijainti sekä pihat, jotka ovat jo ehtineet kasvaa täyteen loistoonsa.
70-luvulla rakentamisen tavat uudistuivat. Myöhemmin aikansa huippumenetelmät ja -materiaalit ovat osoittautuneet ongelmallisiksi ja vaarallisiksi. Käyttöön otettiin muiden uusien materiaalien ohella esimerkiksi asbesti, joka voi aiheuttaa syöpää.
Mickelssonin mukaan myös 70-luvun talosta saa viat ja puutteet korjattua remontoimalla. Remontti-innostusta voi ruokkia lisäksi se, että 70-luvun talojen hinnat ovat markkinoilla verrattain matalat, jolloin jää rahaa asunnon korjaamiseen ja entisöintiin.
Suin päin ja miettimättä 70-luvun taloa ei kannata ostaa. Mickelsson kehottaa 70-luvun talon ostamista harkitsevia tekemään taloon kuntotarkastuksen ja miettimään etukäteen tarkasti, mitä siellä täytyy remontoida. Lisäksi ennen ostopäätöstä on kartoitettava omat toiveet ja tavoitteet. Taipuuko kohde omiin tarpeisiin esimerkiksi huonejaon osalta?
Jos on valmis näkemään vaivaa, 70-luvun talosta saa itselleen hyvän kodin, Mickaelsson sanoo.
”Rakennukset ovat pitkään asuttuja ja hyvin pidettyjä. Ensimmäinen sukupolvi on lähtenyt pois, eikä montaa uutta omistajaa ole varmasti ollut.”
Kommentoi
Kommentoi juttua: Somevaikuttajat ostavat nyt vuoron perään 70-luvun taloja – Hanna Gullichsen ja Natalia Salmela kertovat, mikä parjatun vuosikymmenen talossa viehätti