Tunnetko jo villinä kasvavan ruohosipulin? Tee ruohosipulin nupuista herkullisia Suomi-kapriksia  

Luonnonvarainen ruohosipuli kasvaa aurinkoisissa kallionkoloissa. Monikäyttäinen villiruohosipuli sopii niin kananmunakastikkeen mausteeksi kuin sipulin tapaan käytettäviksi Suomi-kapriksiksikin.

Suomessa kasvaa luonnonvaraisena auringonvalosta ja lämmöstä nauttiva ruohosipuli. Villiruohosipuli kasvaa koko maassa, myös Lapissa. Sen satokausi alkaa toukokuussa ja jatkuu jopa lokakuuhun saakka. Kallion koloissa viihtyvän ruohosipulin nupuista valmistuu herkullisia Suomi-kapriksia, jotka kruunaavat monet ruoat, kuten pizzan.

Villiruohosipuli kasvaa aurinkoisilla paikoilla

Kotilieden ruokatoimittaja Sanna Mansikkamäki neuvoo etsimään villiruohosipulia aurinkoisilta ja kallioisilta paikoilta niin saaristosta kuin kaupunkialueiltakin.

Luonnonvarainen ruohosipuli on helppo tunnistaa, sillä se muistuttaa ulkonäöltään puutarhassa kasvavaa serkkuaan. Kooltaan se jää kaupasta ja kotipuutarhasta löytyvää ruohosipulia matalammaksi. Auringosta valonsa ja kesäsateista kasteluvetensä saava villiyrtti on maultaan tavallista ruohosipulia makeampi ja voimakkaampi.

Vaikka villiyrttien poimiminen kuuluukin jokamiehenoikeuksiin, kehottaa Mansikkamäki huomaavaisuuteen.

”Luononvaraista rruohosipulia poimiessa on tärkeää, että kasvin joko leikkaa saksilla tai taittaa kauniisti. Villiruohosipuli kasvaa usein sammaleisessa kohdassa, eikä sammalta saa vaurioittaa. Yhdestä mättäästä ei saa kerätä kaikkea, jotta hyönteisille jää pölytyspaikkoja.”

Lue myös: Ruohosipuli kuuluu kesäkeittiöön

Villiruohosipuli viihtyy kallioisilla ja aurinkoisilla paikoilla.

Villiruohosipuli viihtyy kallioisilla ja aurinkoisilla paikoilla.

Suomi-kaprikset valmistuvat ruohosipulin nupuista

Villiruohosipulia kannattaa poimia varsineen jo silloin, kun kasvi on nupullaan. Nupuista on helppo valmistaa maistuvia Suomi-kapriksia, jotka muistuttavat ulkonäöltään italialaisia verrokkejaan.

Kotimaiset ”kaprikset” valmistuvat joko fermentoimalla eli suolassa säilömällä tai pikkeliliemessä. Myös viinietikkaliemenä tunnettu pikkeliliemi syntyy sekoittamalla viinietikkaa, hieman sokeria ja suolaa.

Suomi-kaprikset sopivat loistavasti kesäiseen kalapizzaan. Ne muistuttavat maultaan perinteisen kapriksen sijaan sipulia, ja siksi niitä voi käyttää keittiössä sipulin tapaan.

Idea Suomi-kapristen reseptiin syntyi Mansikkamäen päässä hänen matkustaessaan Italiassa ja nähdessään, kuinka villikapriksia valmistetaan.

”Italiassa Pantellerian saarella kapris kasvaa melko samanlaisissa olosuhteissa kuin luonnonvarainen ruohosipuli Suomessa. Kukan nuput kerätään talteen, säilötään suolaan ja fermentoidaan usean viikon ajan suolassa. Sitten kaprikset purkitetaan ja käytetään pizzassa tai italialaisessa pastakastikkeessa.”

Villiruohosipulin nupuista valmistuu fermentoituna tai pikkeliliemessä sipulin tapaan käytettäviä Suomi-kapriksia. 

Villiruohosipulin nupuista valmistuu fermentoituna tai pikkeliliemessä sipulin tapaan käytettäviä Suomi-kapriksia.

Hyödynnä villiruohosipulin varret ja kukat

Nuppujen lisäksi ruohosipulista voi hyödyntää myös varret ja jo puhjenneet kukat. Varret sopivat sellaisinaan saksittuna runsaalla voinokareella kruunatun ruisleipäviipaleen päälle, perunan ja kalan makupariksi tai maustamaan vanhanajan kananmunakastiketta.

Kuivattuina varret sopivat herkulliseen ranskalaiseen fines herbes -maustesekoitukseen, joka koostuu ruohosipulin lisäksi kirvelistä, persiljasta ja rakuunasta. Suomityyliin yrttisekoitus syntyy villiruohosipulista, litulaukasta ja isomaksaruohosta.

Villiruohosipulin violetit kukat sopivat koristamaan monia leivonnaisia ja ruokia, kuten savukala-annosta. Kukat ovat nuppujen tapaan syömäkelpoisia.

Lue myös Anna.fi: Yrtit sisältävät luonnollisia superaineita – 5 yrttien terveysvaikutusta

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tunnetko jo villinä kasvavan ruohosipulin? Tee ruohosipulin nupuista herkullisia Suomi-kapriksia  

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X