Hyvinvointi

Kiusaako korvamato? 3 nerokasta vinkkiä, joilla pääset päässä raikaavasta renkutuksesta eroon

Mistä korvamato johtuu ja pitääkö liiallisesta päässä soimisesta huolestua? Kysyimme asiantuntijoilta, miten epätoivotut melodiat voi karkottaa päästä.

Puuhamaa on paras paikka, Puuhamaa on iloinen… Tuttu jingle on pyörinyt vuosien saatossa suomalaisen jos toisenkin päässä. Kansankielessä ilmiö on saanut nimen korvamato.

Lue myös: Miksi sormia turvottaa? Lääkäri listaa 8 syytä nakkisormille – ja paljastaa keinot, joilla sormien turvotusta voi helpottaa

Korvamato eli päässä soiminen on arkinen muisti-ilmiö, joka käynnistyy ilman tietoisia ponnisteluita sen aloittamiseksi tai ylläpitämiseksi.

”Noin 90 prosenttia suomalaisista kokee korvamatoja viikoittain”, kertoo aihetta tutkinut Aalto-yliopiston dosentti Lassi Liikkanen.

Mistä ilmiö johtuu ja pitääkö siitä huolestua? Entä miten ärsyttävästä korvamadosta pääsee eroon?

Neurologi kertoo, mitä aivoissa tapahtuu korvamadon aikana

Neurologian erikoislääkäri Aimo Karinen pitää korvamatoja kiinnostavana tutkimuskohteena.

Karinen kertoo, että korvamato syntyy, kun tärykalvon, vasaran, alasimen, sisäkorvan ja kuuloratojen välittämä ääniaaltojen värinä päätyy sähkönä aivojemme ohimolohkojen sisimmille yläpinnoille. Siellä se tiedostetaan, ja musiikki syttyy, elää ja rekisteröityy otsalohkoihin. Samalla se synnyttää muistijäljen, ketjuuntuu ja yhtyy tiedostamattomaamme. Melodia alkaa toistumaan aivoissamme uudelleen ja uudelleen.

Korvamato syntyy yleensä helpommin silloin, kun olemme toimettomia ja yleinen tarkkaavaisuutemme on alentunut.

”Kun keskitymme muihin ajatuksiin, yhteys päälakilohkoista otsalohkoihin ja päinvastoin on heikentynyt. Silloin korvamatoilmiö ei kykene ilmaantumaan”, Karinen selittää.

Lue myös Seura.fi: Musiikki aktivoi aivoja – Näin aivoverenkiertohäiriöstä toipuva ja muistisairas saavat apua musiikista

Miksi korvamato kiusaa toisia koko ajan?

Valtaosalla erilaiset kappaleet soivat päässä päivittäin. Osa ei kuitenkaan tunnista ilmiötä lainkaan. Mikä selittää tätä eroa?

”Yksilöllisiä eroja on monia. Erityisesti aktiivinen musiikin harrastaminen voi lisätä päässä soimisen tiheyttä. Korvamadot ovat myös jonkin verran yleisempää naisilla kuin miehillä, mutta sukupuolien väliset erot ovat pieniä”, Lassi Liikkanen kertoo.

Karisen mukaan alttiutta voi selittää myös aivojen rakenne.

”Erityisesti aivojemme oikean puolen kuulokeskus ja otsalohkojemme oikean puolen alapinta kykenevät estämään musikaalisia impulsseja. Nykykuvantamisilla on voitu osoittaa, että henkilöt, joilla noiden alueiden rakenne on ohuempi, ovat alttiimpia korvamadoille”, hän sanoo.

Keskeistä tarttuvimmille korvamadoille on muistettavuus. Mikä tahansa kappale voi kuitenkin muuttua korvamadoksi, jos sitä kuulee tarpeeksi paljon.

”Mutta jos ei harrasta minkäänlaista instrumentaalista musiikkia, niin päähän tuskin jää pyörimään sinfonia”, Liikkanen naurahtaa.

Miten korvamadosta pääsee eroon?

Korvamadot liittyvät musiikillisen muistin normaaliin toimintaan, eikä niistä siis kannata huolestua. Suurin osa suhtautuukin korvamatoihin positiivisesti. Siitä huolimatta joskus aivojen toistuva jammailu voi alkaa ärsyttää. Korvamadosta eroon pääseminen on usein helpommin sanottu kuin tehty.

”Se on vähän kuin sanoisi, että älä ajattele jääkarhua”, Liikkanen vertaa.

Konsteja kuitenkin on. Kokeile näitä korvamadon karkottamiseksi:

1. Vaihda kappaletta. Päässä jumittunutta levyä voi hämätä kuuntelemalla tai laulamalla jotain toista, itselle miellyttävämpää kappaletta.
2. Keskity tiiviisti johonkin muuhun. Tutkimusten mukaan suhteellisen intensiivistä keskittymistä vaativat tehtävät voivat vähentää korvamatokokemuksia. Kokeile esimerkiksi sudokua tai ristisanatehtäviä.
3. Nappaa suuhun purkka. Tuoreen tutkimuksen mukaan purukumin jauhaminen voi helpottaa korvamatoa.

Jos turhauttavat korvamadot piinaavat jatkuvasti, psykiatrin tai muun ammattilaisen puoleen kääntymällä voi löytää helpotusta pakko-oireiseen päässä soimiseen.