Suomen luonto täynnä ilmaista lääkettä: Tunnetko lääkeyrtit ja niiden vaikutukset?

Suomen luonnossa on monia hoitavia ja parantavia rohtokasveja. Kasvitieteilijä Sinikka Piippo kertoo, mihin luonnon rohdoista on apua ja miten niitä voi hyödyntää.

Muistatko, miten lapsena haavan päälle painettiin piharatamon lehti verenvuotoa tyrehdyttämään? Ratamon parantava vaikutus saattoi monelle jäädä epäselväksi, vaikka viileä lehti tuntui lohduttavalta haavaisella polvella. Vanha kansa tunsi lääkeyrtit: Piharatamossa on tulehdusta ehkäiseviä aineita ja solukkoa parantavia ominaisuuksia, kasvitieteilijä Sinikka Piippo kertoo.

Lue myös: Sami Tallberg neuvoo villiyrttien alkeet aloittelijoille: ”Kuka tahansa voi hakea luonnosta ilmaista ruokaa”

Kaikki lääkeyrtit eivät sovi syötäviksi

Ratamon lisäksi Suomen luonnossa on runsaasti muitakin yrttilääkintään sopivia rohtokasveja, joita voidaan käyttää syötävinä villivihanneksina ja lääkekasveina.

Maitohorsma ja nokkonen ovat hyviä esimerkkejä ruoka- ja rohtokasveista. Maitohorsma on oivallinen ruoka- ja teekasvi, mutta samalla se tekee hyvää immuunipuolustukselle, ruoansulatukselle ja ylipäätään koko suolistolle. Nokkonen on monikäyttöinen ruoka- ja lääkekasvi. Veriarvoja parantavasta luonnon herkusta voi leipoa esimerkiksi leipää”, kasvitieteilijä Sinikka Piippo kertoo.

maitohorsma, lääkeyrtit

Maitohorsma

Luonnossa on myös paljon kasveja, jotka sopivat rohdoiksi mutta eivät ruokapöytään. Kyläkellukka maistuu harvalle, mutta on ripulirohtona oivallinen. Puolivahvoja rohtokasveja, kuten katajanmarjaa, rohtoraunioyrttiä ja valeriaanaa, on käytettävä varoen. Sen sijaan voimakkaasti vaikuttavia kasveja ei pidä käyttää itse niiden sisältämien voimakkaiden ainesosien, kuten esimerkiksi sydänglykosidien takia.

Lääkeyrteissä on hyviä rasvahappoja, vitamiineja ja kuituja

Lääkeyrtit sisältävät monenlaisia hyvää tekeviä ainesosia. Kasvien vihreissä osissa on hyviä rasvahappoja, kuten omega-3:a, sekä orgaanisia happoja, jotka edistävät kivennäisaineiden imeytymistä ja vaikuttavat koko elimistön terveyteen.

Lääkekasveissa on myös runsaasti fenolisia aineosia, joten ne ovat hyviä antioksidantteja.

”Kasveissa on haihtuvia öljyjä, jotka vaikuttavat mieleen virkistävästi tai rauhoittavasti. Samalla ne voivat parantaa muistia.”

Havupuiden hartsit voivat poistaa tulehduksia. Monien puiden lehdissä on ruoansulatusta parantavia karvasaineita ja parkkiaineita, jotka auttavat vatsavaivoihin. Esimerkiksi lepän lehdistä voi valmistaa teetä, joka auttaa ripuliin. Lääkeyrtit sisältävät myös runsaasti kuituja, jotka tekevät hyvää suolistolle, sekä vitamiineja ja kivennäisaineita.

Lääkeyrtit voivat helpottaa flunssan oireita

Lääkekasveja voidaan käyttää monin tavoin. Rohtokasvin kuivatuista lehdistä valmistetaan yrttiteetä sekä siirappi- ja hunajauutetta, kuten hengitystierohdoksi sopivaa kuusenkerkkäsiirappia. Tinktuuraa eli alkoholiuutetta kannattaa mieluummin tehdä tuoreista lehdistä.

Lääkekasveja voidaan käyttää myös ulkoisesti.

”Niistä voidaan tehdä voiteita ja salvoja sekä kääreitä, joilla hoidetaan rohtumia tai haavoja. Kylpyveteen laitettuna ne rauhoittavat mieltä ja auttavat reumaattiseen särkyyn ja lihaskipuihin. Männynhavut sopivat mainiosti kylpyveteen. Mesiangervosta voi valmistaa hengitystievaivoja lievittävän höyryhengityksen”, Sinikka Piippo sanoo.

mesiangervo, lääkeyrtit

Mesiangervo

Lääkekasveilla voidaan hoitaa esimerkiksi erilaisia tulehduksia, kuten hengitystietulehduksia, vilustumista ja kuumetta sekä kohentaa vastustuskykyä.

Piipon mukaan kuusenkerkät ja runsaasti salisylaatteja sisältävä mesiangervo voivat auttaa flunssassa. Ratamouutteita on perinteisesti käytetty korvatulehduksiin, ja piharatamon lehdistä valmistettu tee voi helpottaa astmaattista yskää.

Marjat alentavat kolesterolia ja parantavat veri- ja sokeriarvoja sekä auttavat painonhallinnassa. Myös hemoglobiinia voi koittaa parantaa monilla marjoilla ja kasveilla, kuten nokkosella, jossa on runsaasti folaattia ja rautaa, tai ahomansikalla.

Ruoansulatusvaivoihin, ripuliin ja ummetukseen sopivat parkki- ja karvasaineita sisältävät lääkekasvit, kuten marjat, kamomilla, kumina ja voikukka. Myös nokkonen tasapainottaa suoliston toimintaa.

Virtsatievaivoihin puolestaan auttavat karpalo, puolukka, siankärsämö, voikukka, koivunlehdet ja peltokorte. Karpalo ja puolukka ennaltaehkäisevät hiivasienitulehdusta tehokkaasti. Puolukka helpottaa vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja.

Voiko yrttilääkinnällä korvata oikean lääkkeen?

Kasvien yrttilääkinnässä on yleensä kyse ennaltaehkäisevästä hoidosta. Lääkekasveja käytetään usein myös rinnakkain varsinaisen lääkityksen kanssa.

”Silloin on kuitenkin huolehdittava, etteivät kasvit vaikuta lääkeaineisiin lisäämällä niiden vaikutusta tai estämällä varsinaisten lääkkeiden vaikutuksia.”

Saako lääkekasveja kerätä kaikkialta luonnosta?

Puiden lehtien tai muiden lääkekasvien keräämiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa. Ruohokasveja ei saa kerätä näköetäisyydellä toisen talosta, luonnonsuojelualueilta, vilkkaasti liikennöidyiltä alueilta, joissa on saastetta tai lannoitusaineita tai kompostien, kaatopaikkojen, eläinsuojien tai eläinten ulkoilureittien läheisyydestä. Myöskään omalta pihalta ei pidä kerätä, mikäli ruoho on leikattu bensiinikäyttöisellä ruohonleikkurilla.

”Kasvien keräämisessä kannattaa aina käyttää omaa harkintaa. Harvinaisempia kasveja ei saa riipiä holtittomasti, muuten ne eivät pysty uusiutumaan”, Piippo muistuttaa.

Keskustelu

Kommentoi juttua: Suomen luonto täynnä ilmaista lääkettä: Tunnetko lääkeyrtit ja niiden vaikutukset?

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X