Hyvinvointi

Pitääkö huolestua, jos koko ajan väsyttää? Lääkäri listaa 4 syytä, mistä pitkittynyt väsymys voi johtua

Jatkuva väsymys voi johtua monesta eri syystä. Jos väsymys ei helpota, on sen aiheuttaja hyvä selvittää lääkärin tutkimuksilla. Pitkittyessään jatkuva väsymys voi nimittäin haitata elämänlaatua ja toimintakykyä. Taustalta voi löytyä myös hoitoa vaativa pitkäaikaissairaus.

Yksi kierii yöt levottomana sängyssä. Toinen tuntee itsensä päivällä uneliaaksi, vaikka on nukkunut yöllä yhdeksän tuntia. Kolmas väsyy fyysisistä ponnisteluista. Neljäs ei jaksaisi nousta mennäkseen ruokakauppaan. Jatkuva väsymys voi oireilla monella tavalla. 

Noin puolet ihmisistä kärsii jossain kohtaa elämässä väsymyksestä. Joskus oireet linkittyvät hektiseen elämäntilanteeseen ja korjaantuvat, kun tilanne rauhoittuu.

Jos oireet jatkuvat viikkojen tai kuukausien ajan, eivätkä helpota omin voimin, voi kyseessä olla jatkuva väsymys, joka pitkittyessään heikentää elämänlaatua ja toimintakykyä.

”Jos väsymys on kestänyt kolme kuukautta, viimeistään silloin on hyvä lähteä selvittämään syytä”, sanoo yleislääkäri Eevert Partinen. Hän työskentelee Terveystalossa unihäiriöiden hoitoon keskittyvässä Fokus Unen erikoisyksikössä.

Partinen kertoo, mistä eri syistä jatkuva väsymys voi johtua ja miten sitä on mahdollista hoitaa.

Eevert Partinen
Yleislääkäri Eevert Partinen työskentelee Terveystalossa unihäiriöiden hoitoon keskittyvässä Fokus Unen erikoisyksikössä. © Terveystalo

1. Jatkuva väsymys johtuu useimmiten liian lyhyistä yöunista

Yleisin syy jatkuvaan väsymykseen on univaje eli liian lyhyet yöunet. Unen tarve on yksilöllistä, mutta keskimäärin aikuinen tarvitsee unta 7–9 tuntia yössä.

Nykyihminen tinkii unesta puolesta tunnista kahteen tuntiin yössä. Täyteen ahdettu kalenteri, sosiaalisen median selaaminen ja tv- ja suoratoistopalvelusarjojen tuijottaminen varastavat uniaikaa kuin huomaamatta.

Univajeesta kärsivää auttavat säännöllinen vuorokausirytmi ja riittävän unen priorisoiminen. Heräämisen ja nukkumaan menon olisi hyvä tapahtua joka päivä samaan aikaan. Jos yöpuulle vetäytyminen tuppaa viivästymään, kannattaa puhelimeen laittaa herätyskello soimaan noin tuntia ennen sänkyyn siirtymistä merkiksi siitä, että on aika sulkea laitteet.

Jos yöunen määrää on mahdotonta lisätä ajallisesti, on hyvä huomioida unenlaatu. Siihen vaikuttavat elämäntavat. Jo pieni määrä alkoholia heikentää unenlaatua. Myöskään kofeiinia ei pitäisi nauttia iltapäivän jälkeen. Säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto tukevat kehon hyvinvointia ja siten myös unta.

2. Väsymyksen taustalla voi olla unettomuus, uniapnea tai jokin muu unihäiriö

Toiseksi tyypillisin syy jatkuvaan väsymykseen ovat unihäiriöt. Jos uni ei tahdo tulla tai riittävistä nukutuista tunneista huolimatta olo on päivällä väsynyt, voi taustalla olla uniapnea, levottomat jalat, uni-valverytmin häiriö tai yöllinen periodinen raajaliikehäiriö.

Unihäiriöistä yleisin on unettomuus. Uneton valvoo, vaikka nukkumisolosuhteet olisivat otolliset. Ylivirittynyt keho tai päässä pyörivät ajatukset pitävät unen loitolla. Toisilla uneen pääsy vie aikaa, toiset heräävät aamuyöllä eivätkä saa enää unta. Nukahtamisviive on tavanomaista pidempi, jos uni ei tule vartissa.

Unettomuutta hoidetaan ensisijaisesti lääkkeettömästi. Kognitiivis-behavioraalisessa terapiassa kartoitetaan unta häiritsevät toiminta- ja käyttäytymismallit ja opetellaan keinoja mielen ja kehon rauhoittamiseen. Yksi keino on vuoteessa olon rajoittaminen valveilla ollessa.

Akuutti tai vaikea uni-valverytmin häiriö saattaa vaatia lääkehoitoa. Nykyään unettomuutta hoidetaan ensisijaisesti z-lääkkeillä ja enenevissä määrin pieniannoksisilla masennuslääkkeillä, joihin ei liity samanlaista vaaraa toleranssin kasvusta ja riippuvuusriskistä. Viivästyneessä univalvejaksossa tai jet lagissa eli aikaerorasituksessa avun voi tuoda melatoniini.

Toinen yleinen unihäiriö on yöllisiä hengityskatkoksia aiheuttava uniapnea. Toistuvat unenaikaiset hengityskatkokset tekevät unesta katkonaista ja tuottavat päiväväsymystä.

Uniapnean itsehoitokeinoja ovat painonhallinta ja asentohoito eli selinmakuulla nukkumisen välttäminen. Selälle kääntymistä estää t-paita, jonka selkään on ommeltu tasku sisään sujautettavalle tennispallolle. Pallo ohjaa nukkujaa kylkiasentoon, jolloin nielun alueen lihakset ja kielenkanta eivät aiheuta ylähengitysteiden ahtaumaa ja hengityskatkoksia.

Keskivaikea tai vaikea uniapnea vaativat CPAP- eli ylipainehengityshoitoa. Nukkumisen ajaksi kasvoille laitetaan nenämaski, jonka kautta hengitetään yläpaineella. Lievempää uniapneaa voi hoitaa myös uniapneakiskolla, joka laitetaan suuhun tuomaan alaleukaa ja kielenkantaa eteenpäin.

unettomuus saa pyörimään sängyssä
Joskus jatkuva väsymys johtuu unettomuudesta. © iStockphoto

3. Jatkuva väsymys voi joskus johtua hoitamattomasta pitkäaikaissairaudesta

Eikö liikunnan lisääminen, päihteiden käytön vähentäminen tai ravitsemuksen ja unen laadun parantaminen helpota väsymystä? Jos vastaus on ei ja väsymystä esiintyy erityisesti rasituksen aikana, saattaa väsymys olla oire sairaudesta.

Jatkuvaa väsymystä aiheuttavia somaattisia sairauksia ovat esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, anemia, sydän- ja verisuonisairaudet sekä keuhkosairaudet, kuten astma ja keuhkoahtaumatauti.

Somaattinen pitkäaikaissairaus vaatii useimmiten lääkehoitoa. Kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan kilpirauhashormonilla, astmaa inhaloitavilla suihkeilla ja ykköstyypin diabetesta insuliinihoidolla. Sairaudet saadaan usein poissuljettua lääkärin tutkimuksen, laboratoriokokeiden ja tarvittaessa kuvantamismenetelmien avulla.

Myös akuutit infektiosairaudet väsyttävät tilapäisesti, sillä keho taistelee taudinaiheuttajaa vastaan. Infektiosairaudesta johtuva väsymys helpottaa levolla tai tarvittaessa lääkekuurilla.

4. Myös masennus ja ahdistus aiheuttavat väsymystä

Jatkuva väsymys voi kieliä myös mielenterveyden häiriöstä, tyypillisesti masennuksesta tai ahdistuksesta. Niille ominaista on uupumustyyppinen väsymys, joka tuntuu voimattomuutena ja aloitekyvyttömyytenä. Joillain voi esiintyä myös unettomuutta.

Pitkäaikainen voimakas stressi saa kehon ja mielen ylikierroksille. Tällöin yöunetkaan eivät palauta. Alakulo lisääntyy ja mielihyvää tuottaviin kokemuksiin hakeutuminen vähentyy. Pitkittyessä tilanne muodostuu noidankehäksi, johon on hyvä hakea apua.

Mielenterveyden häiriöitä hoidetaan lääkkeettömin ja lääkehoidon keinoin. Hallinnantunne pienentää mielen sisäistä huolitaakkaa ja siten stressireaktiota. Siksi olisi tärkeää kiinnittää huomiota asioihin, joihin voi itse vaikuttaa. Liikunta, terveellinen ravinto ja riittävä uni tukevat mielen hyvinvointia. Töissä hallinnantunnetta voi lisätä juttelu esihenkilön kanssa ja työkuorman vähentäminen.

Aina kaikkeen ei voi vaikuttaa. Hallitsemattomien asioiden, kuten sodan tai pandemian, aiheuttamat pelot on kuitenkin käsiteltävä. Puhuminen läheisten tai ammattilaisen kanssa auttaa.

Lue myös Anna.fi: Tunnetko itsesi jatkuvasti väsyneeksi? Taustalla voi joskus olla sairaus, mutta usein syy löytyy muualta – univalmentaja kertoo

Kommentoi

Kommentoi juttua: Pitääkö huolestua, jos koko ajan väsyttää? Lääkäri listaa 4 syytä, mistä pitkittynyt väsymys voi johtua

Sinun täytyy kommentoidaksesi.