Liikunta

5 asiaa, joita fysioterapeutti ei koskaan tekisi itse – nämä asiat kannattaa ottaa huomioon myös omassa arjessa

Yksipuolinen liikkuminen ja tupakointi voivat ajaa fysioterapeutin pakeille. OMT-fysioterapeutti Nikolai Kähkönen paljastaa, mitä asioita hän ei itse koskaan tekisi.

Fysioterapeutti kohtaa työssään monenlaisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen sekä lihas- ja nivelkipujen kanssa kamppailevia ihmisiä. Ammattilainen tietääkin, mistä tavoista kannattaa luopua, jos ei halua päätyä fysioterapeutin vastaanotolle. 

Kysyimme OMT-fysioterapeutti Nikolai Kähköseltä, mitä asioita hän ei fysioterapeuttina koskaan tekisi itse. 

1. Voimaharjoittelun unohtaminen

Voimaharjoittelu eli lihaskuntoharjoittelu on tärkeä osa vammojen ennaltaehkäisyä ja sitä, että ihmisellä säilyy itsemääräämisoikeus omaan kroppaansa.

Esimerkiksi ikääntyvillä ihmisillä tuolilta nouseminen vaatii noin 80 prosenttia maksimivoimasta ja nuorella sama toiminta vaatii noin 10–15 prosenttia. Jotta toimintakyky säilyisi mahdollisimman pitkään hyvänä, lihaksista on erityisen tärkeä pitää huolta koko ikänsä.

Yleensä ihmiset syyttävät huonoa työergonomiaa kehon kiputiloista, vaikka syy olisikin lihasten vajaakäytössä eli siinä, että ihminen ei ole käyttänyt tai harjoittanut lihaksiaan tarpeeksi.

”Nykyään fysioterapiassa huomataan nopeasti lihasten vajaakäyttöön liittyviä ongelmia”, Kähkönen kertoo.

Voimaharjoitteluun liittyy paljon terveyshyötyjä. Kun lihaksia on treenannut, sisäelinten ympärillä olevat rasvat ja lihassolut polttavat enemmän energiaa. Harjoittelu myös vahvistaa luita ja niveliä.

Voimaharjoittelua pitäisi tehdä liikuntasuosituksien mukaan vähintään kaksi kertaa viikossa, jotta siitä saa parhaan mahdollisen hyödyn.

Lue myös: Tiesitkö, että kuntosalilla treenaaminen tekee hyvää paitsi lihaksille myös aivoille? Listasimme kuntosalilla käymisen 8 terveyshyötyä

2. Samassa asennossa pitkään työskenteleminen

Ihmiselle ei ole yhtä oikeaa tapaa istua tai seistä. Istumatyössä yleensä pyritään hakemaan optimaalista asentoa. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että ihmiset, jotka yrittävät päivät kannatella ryhtiänsä, kärsivät enemmän lihasten kivusta ja ärsytyksistä.

”Paras työasento on aina seuraava asento”, Kähkönen muistuttaa.

Asennon vaihteleminen on siis tärkeämpää kuin se, että yrittäisi metsästää yhtä täydellistä asentoa.

Pitkään paikoillaan istuminen on yleensä tuki- ja liikuntaelinvaivojen taustalla. Paljon istuvan ihmisen selkävaivat eivät parane hoitamalla vaan tapoja muuttamalla. Liikunnan lisääminen ja kropan kuormittaminen esimerkiksi voimaharjoittelulla auttavat.

Tämä vaatii usein pitkäjänteistä työtä ja vastuu jää ihmiselle, joka hakeutuu vaivojen takia hoitoon. Fysioterapiassa ihmisiä kannustetaan omaehtoiseen tekemiseen. Jos mitään ei muuta omassa arjessaan, tuloksia ei voi syntyä.

3. Yksipuolinen tapa liikkua

Liikunta on hyvästä, mutta sitä ei saisi harrastaa liian yksipuolisesti. Kroppaa pitäisi haastaa monella eri tavalla. Ihmisten olisi hyvä voimaharjoittelun lisäksi harjoittaa kestävyysurheilua ja toisinpäin.

Yksipuolinen liikunta vahvistaa vain joitakin osia kehosta. Esimerkiksi pyöräilyn vastapainoksi olisi hyvä kehittää voimaharjoittelulla ylävartalon lihaksia.

Monipuolisesti liikkuvilla ihmisillä on enemmän kapasiteettia käyttää kroppaansa laajemmin.

”Yksipuolinen liikunta voi aiheuttaa erilaisia vammoja ylikuormituksen kautta. Yksipuolisen kuormituksen kautta paikat voivat alkaa kuormittua liikaa ja ne alkavat kipuilemaan.”

Lue myös: Mistä tietää, että liikkuu liian vähän? Kunnon heikkeneminen alkaa salakavalilla oireilla, joista yksi voi olla unettomuus

4. Liian lyhyiden yöunien nukkuminen

Uni vaikuttaa aivojen terveyteen. Aivoterveyden, unen laadun ja määrän vaikutus liikkujalle on merkittävä. Väsyneenä liikkuminen kaksinkertaistaa mahdollisuuden saada liikuntavammoja.

Hyvät yöunet vaikuttavat mielialaan, suorittamiseen, pirteyteen ja terveyteen. Riittävällä unella on iso vaikutus lajeissa, joissa vaaditaan erityistä taitoa ja vaativia liikeratoja sekä lajeissa, joissa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

”Väsyneenä ihmisen keskittyminen voi herpaantua ja virheitä tapahtua.”

5. Tupakoiminen

Tupakointi vaikuttaa merkittävästi selkärangassa olevien välilevyjen toimintaan. Välilevyjen aineenvaihdunta ja verenkierto heikkenevät säännöllisesti tupakoivilla ihmisillä.

”Tupakointi ja välilevyperäiset oireet kulkevat käsi kädessä.”

Välilevyt kuluvat ja rappeutuvat kaikilla ihmisillä iän myötä, mutta tupakointi kiihdyttää rappeutumisprosessia huomattavasti. Sama pätee myös nuuskan käyttöön.

Lue myös: Tumppaa tupakka – näin lopettaminen onnistuu!