Liikunta

Aktiivisuusranneke tuuppaa sohvalta lenkkipolulle – tällaiset ihmiset hyötyvät liikkujan älylaitteista eniten

Aktiivisuusrannekkeet ja muut aktiivisuusmittarit voivat kannustaa kuntoilemaan fiksummin ja liikkumaan enemmän. Selvitimme, mitä hyötyä kehon mittaamisesta on niin liikuntaa aloittelevalle kuin aktiiviliikkujallekin.

Aktiivisuusranneke, aktiivisuusmittari tai muu kehon toimintaa mittaava älylaite tuntuu olevan nykyään lähes jokaisella. Aktiivisuusrannekkeiden lisäksi viime aikoina ovat yleistyneet varsinkin aktiivisuussormukset, kuten Oura-sormus.

Lue myös: Tavoitteena 10 kilon painonpudotus? Näin onnistut vihdoin

Aktivisuusranneke, kuka siitä hyötyy?

Aktiivisuusmittareista, jotka seuraavat kehon toimintaa on hyötyä, jos ne tuuppaavat ihmisen liikkeelle. Osalle siihen riittää koira, luonto tai lenkkikaveri.

Aktiivisuusrannekkeesta voi olla iloa sekä aloittelijalle että pidempään harrastaneelle tavoitteelliselle liikkujalle. Se ohjaa käyttäjäänsä liikkumaan tavalla, jolla hän saavuttaa tavoitteensa – vaikka painonpudotuksen.

Mittari voi auttaa esimerkiksi hälytysten avulla vähentämään runsaan paikallaolon haittoja. Jatkuva istuminen muuttaa haitallisesti elimistön rasva- ja hiilihydraattiaineenvaihduntaa, verenpainetta ja vyötärön ympärysmittaa. Näiden haittojen torjumiseen pelkkä kuntoliikunta ei riitä.

Laite voi myös seurata nukkumista ja muistutella riittävästä levosta.

Lue myös: Tarvitsetko apua nukahtamiseen? Testasimme nukahtamista helpottavat tuotteet – tulokset yllättivät toimituksen!

Aktiivisuusranneke, aktiivisuussormus vai urheilukello: millaisia laitteita on tarjolla?

Markkinoilla on älysormuksia ja ranteeseen kiinnitettäviä aktiivisuusmittareita: urheilukelloja ja aktiivisuusrannekkeita. Osa niistä mittaa liikettä kiihtyvyysanturin, osa GPS:n avulla. Ne reagoivat eteenpäin vievän liikkeen lisäksi ylös-alas -liikkeeseen, eli näyttävät kuljetun matkan lisäksi myös paikalta nousut, jotkut jopa sängyssä pyöriskelyn.

Lähes kaikki aktiivisuusmittarit sisältävät sykemittarin, joka kertoo liikunnan tehosta. Se auttaa laskemaan liikuntaan sopivat sykkeet ja ohjaa liikkumaan tavalla, jolla kunto kehittyy. Jotta kunto kehittyisi, tulee liikkua eri tehoilla.

Aktiivisuusranneke vai puhelimen oma terveyssovellus?

Harva viitsii kantaa puhelinta joka paikassa mukanaan. Toisin kuin puhelin, rannemittarit ovat yleensä vesitiiviitä. Ne eivät pahastu vesisateesta tai uimahallireissusta.

Puhelimissakin on sovelluksia, jotka mittaavat unenlaatua seuraamalla unenaikaisia liikkeitä ja hengitysääniä. Yöpöydällä lojuva puhelin saattaa kuitenkin häiritä unta.

Lue myös: Kotiliesi suosittelee: nämä sovellukset kannattaa ladata

Millainen aktiivisuusmittari on hyvä, jos haluaa lisätä liikkumista?

Tähän riittää, että aktiivisuusmittari seuraa aktiivisuutta ja sykettä. On turha maksaa sellaisista ominaisuuksista, joita ei käytä, kuten veren happisaturaation mittauksesta.

Ennen ostopäätöstä kannattaa miettiä, missä käyttää aktiivisuusmittaria. Kiihtyvyysanturilla varustettu mittari mittaa esimerkiksi kävelyä ja juoksua, mutta ei pyöräilyä, johon tarvitaan GPS. Jos harrastaa vesiliikuntaa, mittarin pitää olla vesitiivis.

Jos ryhmätsemppi innostaa liikkumaan, kannattaa hankkia samanlainen mittari kuin ystävillä. Näin voi vertailla mittariin tallentuneita tietoja heidän kanssaan.

Onko aktiivisuusmittaria vaikea käyttää?

Ennen kuin ottaa aktiivisuusmittarin käyttöön, sinne pitää tallentaa käyttäjän tiedot: ikä, sukupuoli, paino, pituus ja tavoiteltu päivittäisten askelten määrä. Niiden perusteella mittari kertoo, koska päivittäinen liikuntatavoite on saavutettu. Taustatietoja kannattaa päivittää muutaman kuukauden välein.

Osa aktiivisuusmittareista pystyy erottamaan teholtaan erilaiset liikkeet nukkumisesta reippaaseen juoksuun. Kun tällaiseen aktiivisuusmittariin talletetaan käyttäjän työn aktiivisuus, mittari muokkaa liikuntatavoitteen sen mukaisesti.

Aktiivisuusmittariin tallentuneet tiedot siirtyvät yleensä verkkopalveluun, jonne tulee luoda tunnus.

Mitä iloa aktiivisuusrannekkeesta on, jos se ei paljasta mitään uutta?

Itse mittaisin aktiivisuuslaitteilla vain sellaisia asioita, joihin voin itse vaikuttaa ja jotka ovat hyvinvointini kannalta tärkeitä. Aktiivisuusmittari ei saa ketään nukkumaan paremmin, mutta sen avulla voi testata, millaiset muutokset vaikuttavat nukkumiseen.

Voi vaikka kokeilla, mitä tapahtuu, jos liikkuu vähän totuttua aiemmin ja rauhoittaa muutaman nukkumaan menoa edeltävän tunnin television katselulta.

Sen avulla voi myös havaita, kuinka jo yksi alkoholiannos saattaa haitata unen laatua.

Lue myös: Vuoteessa olon rajoittaminen on tehokkain keino hoitaa unettomuutta – näin menetelmä toimii

Kuinka luotettavia aktiivisuusmittarit ovat?

Pelkkä käsien heiluttelu keräsi aiempiin aktiivisuusmittareihin askelia, mutta nykyisissä mittareissa tämä ei onnistu.

Aktiivisuusrannekkeet eivät ole kaikkivoipia. Niiden tekniikka ei riitä esimerkiksi hankalien uniongelmien selvittelyyn. Siihen tarvitaan ammattilaisen tekemää unirekisteröintiä.

Eikö itsensä mittaamisesta tule vain stressiä?

Aktiivisuusmittarit ovat hyviä renkejä, mutta huonoja isäntiä. Niitä voi seurata, mutta ihan jokaiseen mittarin antamaan tietoon ei kannata reagoida, ei ainakaan heti.

Liikuntatavoitteiden täyttymistä kannattaa seurata viikko- eikä päivätasolla. Jos esimerkiksi nukkumaan mennessä huomaa, että päivän liikuntatavoite on saavuttamatta, hyvinvoinnin kannalta on parempi mennä nukkumaan kuin kipaista hakemaan puuttuvat askeleet. Tai jos mittari kehottaa lenkille, mutta puoliso kaipaa kaveria, kannattaa miettiä, kumpaa kannattaa seurata.

Mitä iloa aktiivisuusmittarista on sitten, kun alku­innostus on ohi?

Ellei aktiivisuusmittarista ole iloa alkuhuuman jälkeen, on hankittu ominaisuuksiltaan väärä laite. Mittarista ei ole mitään hyötyä, jos sen keräämä tieto tulee ulos muodossa, jota käyttäjä ei ymmärrä.

Jos tavoitteena on ollut omaksua aktiivinen elämäntapa ja siinä on onnistuttu, jatkossa aktiivisuuslaite voi auttaa seuraamaan harjoittelumääriä ja riittävää palautumista. Kovatehoisesta liikkumisesta palautuminen vaatii aikaa, ja palautuminen hidastuu iän myötä.

Ellei aikaa ole tarpeeksi, kunnon kehitys pysähtyy, tai voi jopa kääntyä laskuun.

Aktiivisuusmittareiden käyttäjillä on sosiaalisessa mediassa monia ryhmiä. Ne tarjoavat vertaistukea ja kannustavat jakamaan kokemuksia. Muilta käyttäjiltä voi saada vinkkejä, miten aktiivisuusmittareista saa parhaan hyödyn.

Tekeekö aktiivisuuslaite liikkumisesta turvallisempaa?

Omat tuntemukset liikunnan tehosta eivät välttämättä ole luotettavia. Moni ei esimerkiksi pidä kävelyä tehokkaana liikuntana ja liikkuu omaan kuntotasoonsa nähden turhan rivakasti. Tällöin palautuminen heikkenee eikä kunto nouse.

Jotta kunto kehittyy, pitää liikkua myös reippaammin. Tämä voi olla sydänsairaalle kohtalokasta. Mutta jos hänelle turvalliset sykerajat on selvitetty rasituskokeella, aktiivisuusmittarin avulla hän voi huolehtia, etteivät ne ylity.

Mittari ei kuitenkaan ole henkivartija. Se ei esimerkiksi tunnista kaikenlaisia rytmihäiriöitä.

Katoaako aktiivisuusmittarin käyttäjältä taito kuunnella omaa kehoa?

Aktiivisuusmittari pikemminkin helpottaa kuin häiritsee kehon kuuntelua. Se voi auttaa suhteuttamaan omat tuntemukset siihen, mitä kehossa oikeasti tapahtuu.

Väsynyt ei välttämättä tiedä, kaipaako keho lepoa vai liikettä ja millaista liikettä. Jos töissä tai ihmissuhteissa on liikaa kuormitusta, tai unet ovat jääneet vähiin, ne yhdessä rankan liikunnan kanssa voivat johtaa ylikuormitukseen. Kevyt liikunta sen sijaan palauttaa kuormituksesta.

­Asiantuntijana liikuntatieteiden maisteri, liikuntafysiologi Elias Lehtonen, Helsingin urheilulääkäri­asema.