Tunnista masennuksen oireet – näitä merkkejä kannattaa tarkkailla!

Masennus eli depressio on yleinen mielenterveyshäiriö, joka diagnosoidaan pääasiassa oireiden perusteella. Epäiletkö itselläsi tai läheiselläsi masennusta? Näin tunnistat masennuksen oireet.

Masennus eli depressio on yleinen mielenterveyshäiriö. Lievistä masennustiloista kärsii noin 10–15 prosenttia, vakavista masennustiloista noin 5 prosenttia ja psykoottisista depressioista vajaa prosentti aikuisväestöstä.

Masennus on naisilla yleisempää kuin miehillä

Masennus ei riipu iästä, sukupuolesta tai sosiaalisesta taustasta, mutta masennustilat ovat naisilla noin 1,5–2 kertaa yleisempiä kuin miehillä.

Diagnosointi tapahtuu pääasiassa oireiden perusteella, sillä masennusta ei voi todeta verikokeella tai aivokuvantamisella.

Keskeinen oire on masentunut mieliala tai selvästi vähentynyt mielenkiinto tai mielihyvä. Pettymyksistä tai menetyksistä aiheutunut hetkellinen tai lyhytaikainen suru tai masentunut mieliala ei vielä tarkoita masennusta.

Masennuksen oireet voivat kestää yhtäjaksoisesti viikkoja, kuukausia tai vuosia. Masennustilan diagnosointi edellyttää myös muita samanaikaisia oireita.

Masennusoireisiin liittyy usein ahdistuneisuutta ja alkoholin lisääntynyttä käyttöä.

masentunut nainen

Tunnista tyypilliset masennuksen oireet:

Masentunut mieliala ja surullinen tai tyhjä olo

Mielen valtaa alakuloisuus, suru, turtuneisuus tai ärtyneisyys. Ihminen voi olla itkuinen ja tulevaisuus näyttää synkältä tai merkityksettömältä.

Mielihyvän menettäminen

Asiat, jotka aiemmin tuottivat iloa, eivät enää miellytä tai kiinnosta. Ihminen on välinpitämätön, ja ilo on kadonnut elämästä.

Päättämättömyyden tai keskittymiskyvyttömyyden tunne

On vaikea keskittyä tai tarttua toimeen sellaisissakin asioissa, jotka aiemmin tuntuivat vaivattomilta.

Uupumus

Energiaa ei tunnu riittävän pieniinkään asioihin. On voimaton ja väsynyt olo ja mielen valtaa aloitekyvyttömyyden ja saamattomuuden tunne.

Itsetunto laskee

Masentunut voi menettää itseluottamuksensa ja tuntea itsensä arvottomaksi. Usko omaan pärjäämiseen on alhainen, ja ajatukset omasta huonoudesta ja arvottomuudesta ovat yleisiä. Ihminen vatvoo asioita ja rypee itsesäälissä.

Kohtuuton itsekritiikki ja perusteeton syyllisyyden tunne

Syyllisyyden tunteet liittyvät usein sellaisiinkin asioihin, joihin ei ole itse voinut vaikuttaa tai joissa ei ole toiminut väärin. Ihminen voi tuntea myös häpeää ilman syytä.

Liikkeet ja mieli hidastuvat tai kiihtyvät

Ihminen voi olla rauhaton tai hidas. Olemus voi olla jähmettynyt tai ahdistuneen ylivireinen.

Ongelmat nukkumisessa ja muistamisessa

Unihäiriö voi olla vaikeutta nukahtaa, katkonaista unta, heräämistä aamuyöllä tai liiallista nukkumista. Muistiongelmia voi esiintyä.

Muutokset ruokahalussa ja syömisessä

Ruokahalu voi kadota tai kasvaa ja painoa laskea tai lisääntyä.

Itsestä huolehtiminen vähenee

Ihminen ei pidä ulkonäöstään, hygieniastaan tai terveydestään huolta. Seksuaalinen käyttäytyminen voi muuttua.

Kuolemaan tai itsensä vahingoittamiseen liittyvät ajatukset tai itsetuhoinen käytös

Masentuneella voi olla kuolemaan liittyviä ajatuksia, toiveita omasta kuolemasta ja itsemurha-ajatuksia. Käytös voi olla itsetuhoista.

Masennuksen oireet muuttavat tunteita ja toimintaa.

Masennuksen oireet voivat vaihdella eri ihmisillä paljon. Joskus masennuksen oireet ovat fyysisiä, kuten erilaisia kipuja.

HUSin Mielenterveystalon nettisivuilta löydät masennuskyselyn, jonka avulla voit arvioida mahdollisia masennusoireitasi.

 Apua masennukseen

  • Apua voi hakea työterveyshuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta, terveyskeskuksesta tai yksityiseltä lääkäriasemalta.
  • Mielenterveystalon nettisivuilta löydät tilanteeseesi parhaiten sopivien palveluiden yhteystiedot.
  • Valtakunnallinen kriisipuhelin päivystää numerossa 010 195 202 (arkisin klo 9.00–07.00 ja viikonloppuisin sekä juhlapyhinä klo 15.00–07.00)

Lähteet: Mielenterveysseura, Terveyskirjasto, E. Hiltunen & E. Hiltunen: Masennuksesta selviää (Docendo 2018), Mielenterveyden keskusliitto, HUSin Mielenterveystalo

Lue lisää Anna.fi:stä:

Mitä tehdä, jos kumppani ei suostu hakemaan apua masennukseen? Näin autat masentunutta läheistä

Dystymia eli pitkäaikainen lievä masennus on salakavala ja jäytävä kumppani

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tunnista masennuksen oireet – näitä merkkejä kannattaa tarkkailla!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X