Hyvinvointi

Ilonasta, 43, tuli onnellisuustutkija, kun hän tajusi, ettei ollut nauranut viikkoon – nämä asiat tuovat hänelle nykyään iloa arjessa

Turvallisuutta, luonnossa liikkumista ja merkityksellisiä ihmissuhteita. Onni piilee usein arkisissa asioissa. Omat onnen lähteet eivät kuitenkaan ole välttämättä samoja kuin toisilla – siksi niitä kannattaa pohtia. Onnellisuustutkija listaa 5 asiaa, jotka hänet tekevät onnelliseksi.

Ilona Suojanen, 43, on onnellisuustutkija. Hänen uusin kirjansa Onnellinen turvallisuus: Turvallista arkea etsimässä julkaistiin elokuussa. Nyt Suojanen kertoo, mitkä asiat tekevät hänet onnelliseksi.

1. Arvostan terveyttä, vaikka sairaanakin voi olla onnellinen

”Minusta tuli onnellisuustutkija, kun havahduin omaan onnettomuuteeni. Pitkän työpäivän jälkeen Frendit-televisiosarja sai minut nauramaan. Tajusin, etten ollut nauranut koko viikon aikana. Olin työpaikassa, jossa vallitsi toksinen ilmapiiri. Kokemus ajoi minut tekemään pro gradu -tutkielmani onnellisuudesta työpaikalla. Sen jälkeen jatkoin samasta aihepiiristä väitöskirjaan.

Onnellisuus on niin laaja käsite, että sen määritteleminen on mahdotonta. Onnen lähteet ovat eri ihmisille erilaisia. Kannattaa pohtia, mikä tekee juuri minut onnelliseksi. Se ei välttämättä ole sama asia kuin naapurilla.

Toisaalta on olemassa myös asioita, jotka tyypillisesti vaikuttavat useiden ihmisten onnellisuuteen. Yksi niistä on terveys. Terveyden merkitys korostuu etenkin silloin, kun sen on vaarassa menettää ja kun se aiheuttaa huolta. Terveysongelmat tuovat mukanaan elämään usein myös epävarmuutta ja pelkoja. Toki sairaanakin ihminen voi olla onnellinen.”

Lue myös: Nämä 4 helppoa ilmastotekoa parantavat myös terveyttä

Onnellisuustutkija Ilona Suojanen kertoo, mitkä asiat tekevät hänet onnelliseksi.

2. Luotan yhteiskuntaan ja siihen, että rutiinit kannattelevat

”En ole erityisen turvallisuushakuinen ihminen. Olen ennemminkin tavoitellut vapautta: minulle vakituinen työpaikka ja omistusasunto eivät ole koskaan olleet kovin tärkeitä asioita. Iän myötä olen oivaltanut, että vapauden kaipuuni kertonee osittain myös siitä, että olen saanut kokea olevani turvassa. Olen kasvanut Suomessa turvallisessa kodissa.

Onnellisuus vaatii tutkimusten mukaan tiettyä perusturvallisuutta. Minulle turvan tunnetta luovat aviomieheni ja muut läheiseni. Voin luottaa siihen, että minulla on ihmisistä koostuva tukiverkko ympärilläni, jos kohtaan vaikeuksia. Luotan myös suomalaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan ja siihen, että arjen rutiinit kannattelevat.

Kun Suomi on rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi, yksi perusteluista on aina ollut turvallisuus. Turvallisuuden tunteeseen kuuluu luottamus yhteiskuntaan, poliisiin ja päättäjiin. Meillä luotto viranomaisiin on korkealla.

Koronapandemia, sodat ja muut myllerrykset vaikuttavat siihen, kuinka turvalliseksi koemme olomme. Toisaalta on hyvä muistaa, että maailma on tänään monin tavoin turvallisempi paikka kuin koskaan aiemmin.”

Lue myös Anna.fi: Psykologinen turvallisuus työpaikalla ja siihen vaikuttava neljän T:n lista

Piirroskuva puuta halaavasta naisesta.
© Tiina Kälkäinen

3. Halaan puolisoani aamuisin

”Japanilaisen onnellisuustutkijan mukaan olemme hakoteillä, kun kysymme, kuinka onnellisia olemme. Hänen mukaansa meidän tulisi tarkastella sitä, kuinka onnellisia ovat toiset ihmiset ympärillämme.

Muilla ihmisillä on suuri vaikutus onnellisuuteemme. Minunkin onnellisuuteni perusta rakentuu läheisistä ihmisistä ja hyvästä parisuhteesta. Yksi onnenhetkistäni on se, kun halaamme puolisoni kanssa aamulla.

Harvardin yliopistossa tehdyssä pitkittäistutkimuksessa kartoitettiin ihmisten onnellisuutta 80 vuoden ajalta. Läheisten ja aitojen ihmissuhteiden merkitys korostui vuosikymmenestä toiseen. Ne toivat paljon enemmän hyvinvointia kuin esimerkiksi raha tai maine.

Hyvät sosiaaliset suhteet lisäävät onnellisuutta joka puolella maailmaa. Esimerkiksi Väli-Amerikan maissa yleinen rikollisuus heikentää turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta onnellisuutta. Toisaalta taas maankolkalle tyypillinen yhteisöllisyys lisää onnea.

Yksinäisyys on yksi pahimmista onnen riskitekijöistä. Olemme laumaeläimiä. Tarvitsemme kokemuksen ryhmään kuulumisesta.”

Lue myös: Kosketus tekee hyvää, halipula voi jättää kipeät jäljet

4. Vaellan vuorilla, koska luontoyhteys on tärkeää

”Luonto on yksi tärkeimmistä onnen lähteistäni. Kun muutin Skotlantiin tekemään väitöskirjaa, aloin harrastaa vaellusta. Skotlannin ylämailla huoleni haihtuivat. Vuorilla tajuan oman pienuuteni: minä olen täällä ohikiitävän hetken, mutta luonto on ollut vuosi­tuhansia.

Suomalaisten onnea koskevissa tutkimuksissa luonnon merkitys korostuu. Luonto lisää onnellisuutta, rauhan tunnetta, kiitollisuutta ja merkityksellisyyden kokemusta.

Myös Britanniassa tehty tutkimus osoitti, että luontoyhteys on hyvinvoinnin kannalta tärkeää. Ihmiset kokevat enemmän onnellisuutta alueilla, joissa on luontoa – joko villiä luontoa tai puistoja ja viher- alueita. Kaupungeissa koetaan enemmän pelkoa, ahdistusta ja stressiä. Monet löysivät koronapandemian aikana uudelleen yhteyden luontoon.

Myös eläinten läsnäolo kasvattaa onnellisuutta. Lemmikin silittäminen lisää hyvän olon hormoniksi kutsutun oksitosiinin tuotantoa. Myös pelkkä eläinten katselu voi rauhoittaa. Kissa­videot ja pentulivet ovat suosittuja syystä.”

Lue myös: Luonnon terveysvaikutukset hämmästyttävät: Näin metsä hellii mieltä ja kehoa

Piirroskuva kissasta käpertyneenä nojatuoliin.
© Tiina Kälkäinen

5. Pidän luovuustreffejä sisäisen taiteilijani kanssa

”Onnellinen työntekijä on myös luovempi. Näin osoittavat työntekijän onnellisuutta koskevat tutkimukset. On tosin epäselvää, kumpi vaikuttaa kumpaan. Tekeekö luovuus onnelliseksi? Vai lisääkö onnellisuus luovuutta? Todennäköisesti asia toimii molempiin suuntiin.

Järjestän itselleni säännöllisesti luovuustreffejä sisäisen taiteilijani kanssa. Heittäydyn tekemään jotain sellaista, jossa saan toteuttaa itseäni ja olla leikkisä.

Kalenterista on hyvä varata viikoittain aikaa luovalle tekemiselle. Se voi ­olla mitä tahansa keramiikkakurssista taidenäyttelyyn tai musiikin kuuntelusta tanssimiseen. Luova puuhastelu auttaa pysähtymään hetkeen ja olemaan läsnä. Luovuudella voi myös pyrkiä vaikuttamaan asioihin, sillä taiteen avulla voi ottaa kantaa ja välittää viestiä. Toisaalta luovalla tekemisellä pystyy luomaan kauneutta, jolla taas on positiivinen vaikutus turvallisuuden tunteeseemme.

Erityisesti suomalaista kulttuuria koskeva kiinnostava näkökulma luovuuteen on nautinnollinen surullisuus. Taiteen kautta voimme vuodattaa sisältämme ulos tuskaa, pelkoja ja ahdistusta. Nautimme surullisista lauluista, sellaisista kuin Varpunen jouluaamuna. Myös hevi­musiikki on synkkää ja raskasta. Kaihokin voi lisätä onnen tunnetta.”

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 25/2022.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Ilonasta, 43, tuli onnellisuustutkija, kun hän tajusi, ettei ollut nauranut viikkoon – nämä asiat tuovat hänelle nykyään iloa arjessa

Sinun täytyy kommentoidaksesi.