Alzheimerin tauti etenee vaivihkaa – voi kehittyä piilevänä jopa kymmeniä vuosia, ennen kuin oireet ilmaantuvat

Alzheimerin tauti etenee salakavalasti. Se voi kehittyä piilevänä aivoissa jopa kymmenien vuosien ajan ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista. Näistä oireista tunnistat, että sinulla tai läheiselläsi saattaa olla Alzheimerin tauti.

Masennusta, apatiaa, heikentynyttä päättelykykyä. Sanat ovat kateissa, ja tunteiden hallitseminen on vaikeaa. Epämääräisten oireiden taustalla voi olla Alzheimerin tauti.

Monelle suomalaiselle tuttu Alzheimer on aivoja rappeuttava, etenevä muistisairaus. Sen yleisyys kasvaa voimakkaasti iän myötä.

Alzheimeriin sairastunut ei itse aina tunnista oireitaan, minkä takia jää usein läheisten tehtäväksi ohjata sairastunut lääkäriin.

”Alzheimerin taudin tyypillisiin oireisiin kuuluu vaikeus tuntea sairautta. Sen vuoksi sairastunut monesti vähättelee oireitaan. Yleensä sairastuneen lähipiiri saa tautia sairastavan lopulta hakeutumaan hoitoon”, kertoo yleislääkäri, julkisten palveluiden vastuulääkäri Lars Konttinen Terveystalosta.

Lue myös: Tuskastuttaako muistisairaan käytös? Opit sietämään sitä validaation avulla

Alzheimerin tauti on muistisairauksista yleisin, mutta sen tunnistaminen voi silti olla vaikeaa. Toisin kuin monissa muissa muistisairauksissa, Alzheimerin taudissa on vähemmän varhaisia fyysisiä ja neurologisia oireita, kuten vapinaa.

Alzheimerin tauti vaikuttaa ennen kaikkea tiedonkäsittely- ja päättelykykyyn.

”Kun nämä heikentyvät, aistimusten tulkitseminen vaikeutuu. Samalla ajan- ja paikantaju hämärtyvät. Siksi Alzheimeria sairastavat eksyvät helposti tutuillakin reiteillä. Sanojen löytämisestä ja muistamisesta tulee haastavampaa. Sairauden edetessä omia tunteita ja ajatuksia voi olla vaikea pidätellä.”

Lue myös: Milloin muistin heikkenemisestä on syytä huolestua? Näistä merkeistä tunnistat Alzheimerin varhaiset oireet

Missä iässä Alzheimerin tauti yleensä iskee?

Dementiasairaudet ovat suomalaisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpäsairauksien jälkeen. Yli 65-vuotiaista noin 6,5 prosentilla on sairaalloiseksi luokiteltava kognitiivisten kykyjen häiriö, ja noin 4,5 prosentilla muistisairauden aiheuttaja on Alzheimerin tauti.

Alzheimerin taudin todennäköisyys kasvaa iän myötä. 65-vuotiaista noin 1,5 prosenttia sairastaa Alzheimerin tautia. Yli 85-vuotiaista jo joka kolmannella on Alzheimer.

”Monen sosiaalinen asema muuttuu 65 ikävuoden jälkeen, kun jäädään pois työelämästä. Elämänmuutokseen voi liittyä oireilua, ja jopa kolmasosa yli 65-vuotiaista kokee kärsivänsä jonkinlaisista muistamisen vaikeuksista.”

Jos oireet vaikuttavat arjessa toimimiseen, on syytä hakeutua tarkempiin tutkimuksiin.

”Yleensä Alzheimerin tauti on ollut piilevänä jo useampia vuosia siinä vaiheessa, kun se diagnosoidaan”, Konttinen sanoo.

Lue myös: Pätkiikö muisti? Nämä kolme asiaa elintavoissasi voivat heikentää muistiasi

Miten Alzheimerin tauti etenee?

Jokaisen Alzheimer etenee omalla tavallaan. Jos tauti kehittyy nuoremmalla iällä, se monesti pahenee nopeammin.

Tauti alkaa usein unohtelulla. Hiljalleen oireet pahenevat ja tavalliset arkielämän askareet vaikeutuvat. Silloin sairastunut kaipaa ulkopuolista apua. Lopulta itsenäinen selviytyminen ei onnistu lainkaan.

”Sairauden vaikeassa vaiheessa nähdään toimintakyvyn ja taitojen kehityksessä samanlainen kehityskaari kuin elämän alkuvaiheessa. Järjestys on vain käänteinen. Vähitellen liikunta- ja puhekyky katoavat ja ympäristöön reagoiminen heikentyy.”

Tauti aiheuttaa loppuvaiheessa komplikaatioita, jotka johtavat kuolemaan. Yleisin kuolinsyy Alzheimeria sairastavilla on keuhkokuume.

”Alzheimerin tauti ei itsessään aiheuta keuhkokuumetta, mutta altistaa sille voimakkaasti”, Konttinen sanoo.

Lue myös: ”Yhtäkkiä päästäni katosi kaikki” – Alzheimeriin sairastunut kertoo, miltä se tuntuu

Mistä Alzheimerin tauti johtuu?

Syytä Alzheimerin taudin puhkeamiselle ei tarkkaan tiedetä. Taustalla on useampia perinnöllisiä sekä ympäristöön ja elämäntapoihin liittyviä tekijöitä, jotka aiheuttavat häiriöitä aivosolujen aineenvaihdunnassa, tulehdusta ja solujen rappeutumista.

”Lopulta seuraa näkyviä muutoksia aivoissa. Alzheimerin taudille ominaiset muutokset aivoissa – proteiinikertymät ja rakennepoikkeamat – olivat nähtävissä jo yli sata vuotta sitten, kun psykiatri Alois Alzheimer teki neuropatologisen tutkimuksen ensimmäiselle Alzheimerin taudin diagnoosin saaneelle”, Konttinen kertoo.

Alzheimerin taudin ensimmäiset muutokset, proteiinikertymät, ilmaantuvat aivoihin jopa 10-15 vuotta ennen oireiden alkamista.

”Tautimuutokset häiritsevät aivosolujen toimintaa ja yhteyksiä muihin aivosoluihin. Vähitellen aivosolut kuolevat ja aivot surkastuvat. Tauti etenee aivoissa varsin salakavalasti. Diagnoosin saamisen jälkeen elinajanodote on keskimäärin seitsemän vuotta.”

Voiko tautia estää tai hidastaa jotenkin?

Alzheimerin tauti on parantumaton ja etenevä sairaus. Taudin etenemistä voidaan kuitenkin hidastaa ja oireita helpottaa, varsinkin jos tauti löydetään tarpeeksi ajoissa.

Jos on ollut halki elämänsä fyysisesti aktiivinen ja elänyt terveellistä elämää, sairaus etenee yleensä hitaammin.

”Varhaisvaiheessa taudin kulkua pystytään silloin kenties jopa hidastamaan”, Konttinen kertoo.

Alzheimerin tautia hoidetaan erilaisilla välittäjäaineiden pilkkoutumista estävillä ja hermosoluja suojaavilla lääkkeillä.

”Lääkkeiden avulla toimivista aivosoluista voidaan saada enemmän irti. Silloin sairauden kanssa voi pärjätä helpommin.”

Kaikki eivät hyödy lääkityksestä yhtä paljon. Jotkut hyötyvät lääkkeistä selvästi enemmän kuin toiset.

Alzheimerin tauti

Jos tauti havaitaan riittävän varhain, myös ravintolisä saattaa voida hidastaa sairauden kulkua. Tunnetuin hidastajana käytetty ravintolisä on Souvenaid. Ravintolisä sisältää runsaasti energia- ja suojaravinteita, joiden ajatellaan suojaavan aivoja.

”Monipuolinen ja terveellinen ruokavalio ajaa periaatteessa saman asian, mutta ravintolisää kannattaa kokeilla etenkin silloin, jos ruoasta ei saada riittävästi ravintoaineita”, Konttinen kertoo.

Alzheimeriin sairastuneen on hyvä olla itselleen armollinen. Itseltään ei kannata vaatia liikaa. Saman neuvon Konttinen antaa myös sairastuneen läheisille.

”Kanssaihmisiltä vaaditaan pitkäjänteisyyttä siinä vaiheessa, kun ihminen alkaa kysellä samoja asioita yhä uudestaan tai hänellä on vaikeuksia löytää sanoja ja ilmaista itseään.”

Lue myös: Muistisairaan tytär neuvoo: Varaudu näihin 15 asiaan

Miten voin tietää, sairastunko minäkin Alzheimeriin?

Alzheimer on vahvasti perinnöllinen sairaus. Omaa riskiään sairastua voi arvioida käymällä läpi sukupuutaan. Jos esimerkiksi vanhemmilla tai sisaruksilla on Alzheimerin tauti, riski on kohonnut.

”Noin 25–65 prosentilla Alzheimerin tautia sairastavista on sairastumisriskiä lisäävä apolipoproteiini-geeni. Jos geenin on perinyt yhdeltä vanhemmalta, sairastumisriski kasvaa jonkin verran. Jos geenin sattuu perimään molemmilta vanhemmilta, riski kasvaa huomattavasti.”

Myös elämäntavat voivat altistaa taudille. Vähäinen fyysinen, henkinen ja sosiaalinen aktiivisuus, masennus, päihteiden käyttö ja aivovammat lisäävät Alzheimerin riskiä.

”Parhaiten Alzheimerin taudilta voi suojautua terveellisillä elämäntavoilla.”

Lähteenä myös: Terveyskirjasto

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Alzheimerin tauti etenee vaivihkaa – voi kehittyä piilevänä jopa kymmeniä vuosia, ennen kuin oireet ilmaantuvat

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X