Terveys

Kun nokkosihottuma iskee, kuudessa viikossa selviää, tuleeko siitä pysyvä riesa – näin hoidat kutiavaa ihoa

Nokkosihottuma eli urtikaria on yleinen vaiva, jonka syitä ei vielä täysin ymmärretä. Siksi sitä hoidetaan kaikilla samalla tavalla, vaikka ihottuman syyt vaihtelevat.

Nokkosihottuma eli nokkosrokko on tuttu riesa monelle. Suomessa sen yleisyyttä ei ole tutkittu, mutta kansainvälisten näyttöjen perusteella se puhkeaa meistä 10–20 prosentille jossain vaiheessa elämää.

Nokkosihottuman voi saada lähes mistä tahansa. Yksi saa sen auringosta, toinen pakkasesta ja kolmas esimerkiksi nuhakuumeen jälkitautina. Yhdellä ja samalla ihmisellä syyt ja oireiden voimakkuus ja kesto vaihtelevat.

Nokkosihottuma nostaa ihoon voimakkaasti kutisevia punaisia paukamia ja läiskiä. Samanlaisia läiskiä saa, jos koskettaa nokkosta. Tästä on peräisin sairauden latinankielinen nimikin, urtikaria. Nokkosen tieteellinen nimi on urtica dioica.

Oireet katoavat yleensä yhtä nopeasti kuin ilmaantuvatkin, mutta tauti voi myös kroonistua.

Mistä nokkosihottuma tulee, miten sitä hoidetaan kotikonstein, ja voiko se olla oire jostain vaarallisesta? Kysymyksiin vastaa Helsingin yliopiston ihotautien kliininen opettaja Alexander Salava.

Lue myös: ”Iho meni pahasti rikki, oli pakko raapia koko ajan” – Uusi vaate voi aiheuttaa ikävän yllätyksen – Mistä vaateallergia johtuu?

1. Millaisia ovat nokkosihottuman oireet? Miltä se näyttää?

Nokkosihottuma on helppo tunnistaa, sillä mikään muu ihosairaus ei oireile samalla tavalla. Nokkosrokko nostaa ihon pintaan kutisevia punaisia läiskiä tai paukamia, jotka ilmestyvät nopeasti ja vaihtavat paikkaa saman päivän aikana. Kutina on voimakkainta läiskien noustessa.

Ne katoavat yleensä muutamassa tunnissa tai korkeintaan vuorokaudessa.

2. Kuinka kauan nokkosihottuma kestää?

Tämä on erittäin yksilöllistä, mutta läiskät ilmestyvät ja katoavat yleensä hyvin nopeasti. Tavallisesti ne vaivaavat muutamasta tunnista vuorokauteen ja voivat vierailla ihossa muutamien päivien ajan.

Nokkosihottuma luokitellaan kestonsa perusteella kahteen ryhmään. Niin sanottu akuutti nokkosihottuma kestää alle kuusi viikkoa. Kroonisesta nokkosihottumasta puhutaan, kun oireilu ei häviä kuudessa viikossa.

Kroonisessa taudissa oireet kestävät siis pitkään ja vaivaavat päivittäin tai ainakin usein.

3. Mistä nokkosihottuma johtuu?

Nokkosihottumaan ei ole yhtä syytä. Yksi voi saada sen auringosta, toinen pakkasesta, kolmas jostakin ruoka-aineesta. Samalle ihmiselle ihottumaa saattavat aiheuttaa eri aikoina eri syyt. Taudin arvaamattomuutta kuvaa se, että yhdelle aurinko voi aiheuttaa ihottumaa, mutta toisella se helpottaa oireita.

Se tiedetään, että akuutin nokkosihottuman laukaisee usein virusinfektio. Se voi olla hengityselimissä tai suolistossa vaikuttava virus. Lapsilla sen voi laukaista esimerkiksi nuhakuume tai korvatulehdus.

Monelle ihottumaa voivat aiheuttaa lääkeaineet, kuten tulehduskipulääkkeet ja penisilliini. Myös ruoka-aineallergioista, esimerkiksi pähkinästä voi tulla nokkosihottumaa.

Krooninen nokkosihottuma on akuutteja tapauksia selkeästi harvinaisempi, eikä siihen useinkaan löydy selittävää syytä.

Kroonisessa ihottumassa kehon oma puolustusjärjestelmä ylläpitää ihottumaa, toimii siis tavallaan ihmistä itseään vastaan. Usein kroonisesta nokkosihottumasta kärsivillä ihmisillä on jokin autoimmuunisairaus, kuten diabetes tai keliakia.

4. Millaisia harhaluuloja nokkosihottumaan liittyy?

Usein ajatellaan, että kroonisen nokkosihottuman aiheuttaa jokin allergia, ja kun tämän allergian syy poistetaan, lakataan vaikkapa syömästä omenia, myös nokkosihottuma poistuu. Näin sairaus ei kuitenkaan toimii. Se elää omaa elämäänsä, eikä siihen useinkaan löydy mitään varsinaista tai sille altistavaa syytä.

5. Mitä tarkoittaa fysikaalinen urtikaria?

Kuten edellä todettiin, urtikaria voi johtua vaikkapa lääkeaineista, viruksesta tai syystä, jota ei tiedetä. Fysikaalinen nokkosihottuma johtuu jostain ihmiseen ulkoa päin tulevasta syystä eli esimerkiksi paineesta, kylmästä, auringosta tai fyysisestä rasituksesta. Esimerkiksi koirille allerginen ihminen voi saada nokkosihottuman, jos koira nuolaisee ihoa.

6. Monet nokkosihottumaa sairastavat ovat huomanneet, että stressi voi aiheuttaa sen. Pitääkö tämä paikkansa?

Stressiä on vaikea mitata, mutta sen on tosiaan huomattu ainakin pahentavan nokkosihottuman oireita. Tutkimustieto ei vielä kerro, voiko stressi itsessään laukaista tautia.

Stressin ohella oireita voivat pahentaa tulehduskipulääkkeet tai alkoholi, erityisesti krapula.

7. Onko iällä merkitystä siihen, kuka sairastuu?

Nokkosihottumaa esiintyy eniten lapsilla ja nuorilla aikuisilla, mutta se on kaikenikäisten vaiva.

8. Vaikuttaako ihotyyppi siihen, keneen nokkosrokko iskee?

Siitä on tutkimusnäyttöä, että oireita esiintyy jonkin verran enemmän atoopikoilla.

9. Miten nokkosihottuma hoidetaan?

Ensisijainen lääke on kaikissa tapauksissa antihistamiini. Nokkosihottumassa elimistö vapauttaa ihoon histamiinia, joka laajentaa verisuonia ja ärsyttää hermopäätteitä. Antihistamiinit vaimentavat tätä reaktiota.

Antihistamiini tepsii sekä akuuttiin että krooniseen ihottumaan. Ärhäkkää ihottumaa täytyy usein näyttää lääkärille, sillä tepsivä hoito vaatii kaksin- tai nelinkertaisenkin annostuksen reseptivapaiden lääkkeiden annostuksiin verrattuna.

Joissakin hyvin hankalissa nokkosihottumissa lääkäri voi määrätä suun kautta otettavan lyhyen kortisonikuurin.

10. Mitä voi tehdä kotikonstein?

Ihottuma voi rauhoittua jo tavallisilla antihistamiineilla, joita saa apteekista ilman reseptiä. Niitä kannattaa kokeilla ensimmäiseksi.

Kutinaa voi rauhoittaa myös mentolia sisältävällä voiteella tai kevyellä perusvoiteella. Niitä kannattaa säilyttää jääkaapissa ja levittää iholle kylmänä.

Kortisonivoiteista ei ole nokkosihottumassa hyötyä.

12. Mitä tehdä, jos antihistamiini ei auta?

Lähes kaikissa tapauksissa antihistamiini riittävällä annoksella tepsii oireisiin. Toisinaan tarvitaan myös muita lääkkeitä lääkärin konsultaatioon perustuen.

13. Mikä neuvoksi, jos antihistamiini väsyttää?

Antihistamiinit toimivat hyvin yksilöllisesti. Kokeilemalla jokainen voi löytää itselleen vaihtoehdon, joka tehoaa ihottumaan, mutta ei väsytä.

11. Miten nokkosihottuma tutkitaan?

Useimmiten lääkäri tutkii oireet silmämääräisesti. Kotona kannattaa ottaa ihostaan kännykkäkuvia, koska lääkäriin mennessä läiskät ovat saattaneet kadota tai vaihtaa paikkaa.

Jos lääkäri epäilee jotakin kroonista infektiota tai autoimmuunisairautta, voidaan ottaa laboratorionäytteitä. Niitä ei ole järkevää ottaa suinkaan kaikilta.

Yleisperiaate on, että nokkosihottuman hoidossa lääkitään oireita, ei niiden syitä.

14. Voiko nokkosihottuma olla merkki jostain vakavasta sairaudesta?

Yleensä urtikaria on itsestään ohimenevä oire. Se voi kyllä olla yksi merkki vakavasta allergisesta reaktiosta, niin sanotusta anafylaktisesta shokista. Silloin potilaalla on muitakin oireita, esimerkiksi merkittäviä hengitysvaikeuksia.

15. Mitä muita oireita nokkosihottuman kanssa voi ilmaantua?

Nokkosihottuman yhteydessä esiintyy ihonalaista turvotusta, jota kutsutaan angioedeemaksi. Se ilmenee limakalvoissa, usein huulessa, kielessä tai silmäkulmassa. Ihon alle muodostuu kova ja ehkä kivuliaskin patti, joka kestää pidempään kuin itse ihottuma, usein muutaman päivän. Joillakin potilailla on iho-ongelmien yhteydessä myös lieviä vatsavaivoja.

Lue myös Seura.fi: Atopia pakotti Anittan ammatinvaihtoon – Näin toimiva hoito atooppiseen ekseemaan lopulta löytyi.