Terveys

Optikolle vai silmälääkärille? Lääkäri muistuttaa, mitä optikko ei voi silmistä tutkia

Optikko tutkii näkökykyä, ja silmälääkäri hoitaa silmäsairauksia. Riittääkö, että käy jommankumman vastaanotolla?

Kun näön kanssa on ongelmia, tuleeko suunnata optikolle vai silmälääkärille? Silm­ä­tautien erikoislääkäri, Lääkäri­liiton silmälääkärien puheen­johtaja Jussi Paterno kertoo, milloin mennään optikolle ja milloin silmälääkäriin.

1. Mihin terve ihminen ­tarvitsee silmälääkäriä?

Moni silmäsairaus voi edetä pitkään oireettomana. Jos jää odottamaan oireita, hoito viivästyy. Kun silmäsairaudet havaitaan varhain, sairaus ja sen hoito ovat yleensä lievempiä.

Optikko ei voi arvioida silmän terveydentilaa, vaan sairauksien poissulkemiseen ja toteamiseen tarvitaan silmälääkäriä. Esimerkiksi glaukooma ei paljastu näöntarkkuusmittauksissa, sillä sairastuneen näkö voi säilyä pitkään hyvänä. Glaukooma on näköhermon sairaus, joka supistaa näkökenttää ja voi sokeuttaa. Näkökenttäpuutoksia on vaikea havaita itse, sillä silmät toimivat parina.

Kohonnut silmänpaine on tärkein glaukooman riskitekijä, mutta normaali silmänpaine ei sulje pois sairautta. Silmänpaine voi olla koholla ilman glaukoomaa, ja puolella glaukoomapotilaista on glaukooma ilman kohonnutta silmänpainetta.

Vain diabetesta sairastavat kutsutaan silmätarkastuksiin. Muut vastaavat ajanvarauksesta itse.

Lue myös: Eveliina, 50, kärsi vuosia kaameista päänsäryistä – kipujen yllättävä syy paljastui silmälääkärissä

2. Mistä tietää, mennäkö optikolle vai silmälääkärille?

Optikko tutkii näkökykyä ja auttaa silmän taittovirheissä. Optikon vastaanotolle mennään, kun on vaikeuksia nähdä eri etäisyyksille ja tarvitaan silmälaseja tai piilolinssejä. Jos näkö ei korjaannu näillä keinoilla, optikko ohjaa asiakkaansa silmälääkärille.

Silmälääkäri tutkii, diagnosoi ja hoitaa silmäsairauksia. Silmälääkärin vastaanotolle varataan aika, jos näkee huonosti, silmät näyttävät oudoilta, ovat kipeät tai näkeminen on muuttunut.

Silmälääkärin vastaanotolle tulee mennä viikon sisällä, jos näkökentässä on uutena oireena tiivistymiä, roskia, samentumia tai langanpätkiä­ ja/tai salamointia tai valonvälkettä. ­Lääkäriin on suunnattava parissa päivässä, jos näkökentässä on nokisadetta tai lukematon määrä tummia pisteitä. Jos näkökenttään tulee läpinäkymätön varjo tai verho, silmälääkärille tulee lähteä vuorokauden ­sisällä.

3. Kuinka usein optikolla ja ­silmälääkärillä tulisi käydä?

Moni alkaa nähdä entistä huonommin lähelle noin 45-vuotiaana, jolloin tulee mennä optikolle. Jatkossa käyntiväli on yksilöllinen: optikkoa tarvitaan, kun käytössä olevien linssien ominaisuudet eivät enää riitä.

Silmälääkärin tarkastuksessa olisi hyvä käydä 40 ikävuoden jälkeen ainakin joka viides vuosi. Yli 60-vuotiailla käyntiväli lyhenee kolmeen vuoteen, sillä silmäsairauksien riski kasvaa merkittävästi iän myötä. Lääkäri kertoo sopivan käyntivälin, jos itsellä tai suvussa on silmäsairaus.

Poliisi voi määrätä kuljettajan optikon tai silmälääkärin näöntarkastukseen ajoluvan vuoksi.

4. Mitä silmien terveys­tarkastuksessa tapahtuu?

Terveystarkastuksessa arvioidaan oireettomien silmien terveyttä ja suljetaan pois sairaudet. Siinä voidaan havaita ikääntyessä yleistyviä silmäsairauksia, kuten glaukooma tai silmänpohjan ikärappeuma, joka vahingoittaa tarkkaa näköä.

Silmälääkäri mittaa silmänpaineen, selvittää taittovoimakkuuden ja näöntarkkuuden ja tutkii mikroskoopilla silmän pinnasta pohjaan saakka. Hän tekee silmätutkimuksia ja tutkii muun muassa silmien liikettä ja yhteistoimintaa.

Silmälääkäri vertaa tutkimuksen tuloksia potilaan aiempiin tuloksiin ja sairaustietoihin ja ohjaa tämän tarvittaessa lisätutkimuksiin.

Lue myös: Milloin näköhäiriöistä pitää huolestua? Listasimme yleisimmät syyt näköhäiriöille ja miten niitä hoidetaan

5. Voiko silmälääkäri­ ­määrätä silmälasit?

Ainoastaan silmälääkäri voi kirjoittaa silmälasireseptin alle kahdeksanvuotiaille, silmäsairaille tai silmäleikatuille. Hän voi antaa tähän myös optikolle luvan, jos silmien terveydentilanne sen sallii.

Silmälääkäri voi kirjoittaa silmälasireseptin terveystarkastuksen yhteydessä muillekin aikataulun sallimissa rajoissa. Osa potilaista kokee kätevänä sen, että voi jatkaa silmälääkäriltä suoraan optikolle silmälasien sovitukseen.

Optikolla on hyvä koulutus näöntutkimukseen ja sen pohjalta tehtävään silmälasien määrittämiseen ja sovittamiseen. Jos ei tarvitse lääkärin vastaanottoa, silmälasiasiat kannattaa hoitaa ensisijaisesti optikon vastaanotolla. Tulevaisuudessa tekoäly voi hoitaa silmälasimäärityksen.

6. Miten silmät ­pidetään terveinä?

­Yleisterveys vaikuttaa silmiin ja terveelliset elintavat edistävät silmäterveyttä. Tupakointi, korkea verenpaine tai verensokeri vahingoittavat silmien verisuonia.

Silmien suojaaminen vammoilta suojalaseilla on tärkeää: ilotulitevammat tai vierasesineen aiheuttamat vauriot johtavat herkästi näköongelmiin.

Potilaat kysyvät usein silmälääkäriltä, olisiko silmäsairaus ollut vältettävissä. Useimpia silmäsairauksia ei voi välttää omilla toimilla. Esimerkiksi runsas ruutuaika ja lukeminen voivat rasittaa silmälihaksia, mutta ne eivät aiheuta varsinaisia silmäsairauksia. Valtaosa silmäsairauksista liittyy ikääntymiseen ja perimään.

Lue myös Anna.fi: Silmä ei aina ole terve, vaikka näkö olisi hyvä – Lääkäri: On tietty ikä, jossa pitäisi aloittaa näköä pelastava seuranta

7. Miten silmätutkimuksissa voi säästää?

Silmien terveystarkastuksia tehdään julkisessa terveydenhuollossa vain diabeetikoille. Julkisen terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset ja ne ohjataan silmäsairauksien hoitoon. Diabeettisen verkkokalvosairauden seuranta ja ajoissa aloitettu hoito vähentävät tutkitusti näön menetyksen riskiä ja kalliita hoitoja.

Silmätutkimuksissa voi säästää vertailemalla yksityisellä toimivien silmälääkäreiden vastaanottohintoja. Kannattaa huomata, että lisätutkimukset on hinnoiteltu erikseen, ja ne voivat nostaa hintaa. Kela korvaa erikoislääkärikäynnistä 30 euroa. Kela ei enää maksa erilliskorvausta silmätutkimuksista.

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 8/2024.