Terveys

Apua, punkki puri! Voiko kotona tehtävän punkkitestin avulla selvittää, sairastunko nyt borrelioosiin?

Kotona tehtävät punkkitestit kuulostavat näppäriltä, mutta lääkäri ei suosittele niiden käyttöä.

Korona-aikana ihmiset tottuivat tutkimaan oireitaan kotitestien avulla. Testit antoivat hyvää osviittaa siitä, onko sairastunut tavalliseen flunssaan vai koronaan, sillä kotitestien tuloksia pidettiin melko tarkkoina ja luotettavina. Kesällä puutiaiset eli punkit hyppelevät heinikossa. Herää kysymys, voiko myös punkkien levittämää borrelioositartuntaa selvittää kotitestin avulla. 

Joidenkin apteekkien myymät, kotona tehtävät punkkitestit toimivat pääasiassa siten, että testi otetaan itse punkista eikä ihmisestä. Testi lupaa kertoa, kantaako punkki borrelioosia aiheuttavaa borreliabakteeria. Testejä markkinoidaan luotettavina ja helppona, mutta ovatko ne sitä?

Terveystalon yleislääketieteen erikoislääkäri Kaisa Sotamaa suosittelee välttämään kotona tehtäviä punkkitestejä. Hän pohtii, että mitä hyötyä testeistä on.

“Eivät kaikki punkit, jotka kantavat borrelioosia, tartuta sitä ihmisiin. Tartunta vaatii tietyn kiinnittymisajan. Borreliabakteeria kantavien punkkien puremista vain alle 10 prosenttia aiheuttaa tartunnan ihmiselle”, hän sanoo. 

Kestää 1–2 päivää, että borrelioosi tarttuu punkista ihmiseen. Punkin pitää siis olla kiinnittyneenä ihmiseen melko pitkä aika, jotta borrelioosi uhkaa. Vaikka punkki kantaisi borreliabakteeria, se ei välttämättä ehdi tarttua ihmiseen, jos punkki poistetaan nopeasti ihmisen iholta. 

Kotona tehty punkkitesti voi luoda virheellisen turvallisuuden tunteen

Punkkitestien toimivuutta on tutkinut Euroopan kliinisen mikrobiologian ja infektiotautien yhdistyksen (ESCMID) puutiaisvälitteisiin infektioihin keskittynyt työryhmä. Kaisa Sotamaan tavoin myös työryhmä suosittelee välttämään kotona tehtäviä testejä.

Työryhmä toteaa, että kotona tehtävistä borreliatesteistä ei ole tarpeeksi näyttöä niiden toimivuudesta. Lisäksi niiden tekeminen voi saada aikaan virheellisen turvallisuuden tunteen. 

Työryhmän mukaan tarvittaisiin myös parempia ohjeistuksia, kuinka toimia testituloksen ollessa positiivinen tai negatiivinen.

Osittain myös suomalainen ruotsalaistutkimus osoitti testien harhaanjohtavuuden. Tutkimukseen osallistui 1546 henkilöä, joita punkki oli purrut. Heistä 482 oli henkilöitä, joita oli purrut punkki, joka kantoi borreliabakteeria ja 1118 ihmisellä testi oli negatiivinen.

Borreliabakteeria kantaneet punkit tartuttivat 35 ihmistä ja negatiivisen testituloksen saaneet punkit tartuttivat 43 ihmistä. Syynä infektoitumiselle oli luultavasti kuitenkin toisen punkin purema, sillä osallistujat kertoivat myös aikaisemmista punkkikontakteistaan.

Miten estää borrelioosin tarttuminen? 

Jos kotona tehtäviin borrelioositesteihin ei kannata tuhlata rahojaan, miten sitten kannattaa toimia, jos punkki puree?

Ensinnäkin paras ehkäisy borrelioosia vastaan on peittävä vaatetus ja punkkitarkastukset ulkona liikkumisen jälkeen. Jos punkki pääsee puremaan, se pitää poistaa iholta välittömästi pinseteillä tai apteekista saatavilla välineillä, kertoo Kaisa Sotamaa.

Punkin puremaa kannattaa seurata noin neljän viikon ajan ihomuutoksien varalta ja hakeutua tarvittaessa lääkäriin.

Sotamaa huomauttaa, että vaikka olisi tehnyt punkille borrelioositestin ja se olisi ollut negatiivinen, puremakohtaa on silti seurattava neljä viikkoa. 

Jos puremakohdan ympärille muodostuu laajeneva yli 5 senttiä halkaisijaltaan oleva punoitus, on syytä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Pienempikin alati laajeneva ihomuutos voi olla borrelioosin merkki, jolloin lääkärin arvio on tarpeen.

Kannattaa muistaa, että punkit levittävät myös toista sairautta, puutiaisaivokuumetta. Siltä voi suojautua rokotteen avulla. 

Tietoja juttua varten antoi myös FT, erikoistuva sairaalamikrobiologi Annukka Pietikäinen. 

Lue myös: Punkeilta pitää suojautua, vaikka olisi saanut rokotteen – asiantuntija vastaa 10+1 kysymykseen punkkikarkotteista