Hyvinvointi

Toisten tunteet voivat uuvuttaa empaattisen ihmisen – näin suojaudut haitalliselta tunne­tartunnalta

Empaattinen ihminen imee muita herkemmin toisten raskaat tunteet itseensä. Vaaranpaikat kannattaa opetella tunnistamaan, koska pahimmillaan tunnetartunta uuvuttaa.

Psykologi ja psykoterapeutti Anna Peltola kertoo, miten haitallisilta tunnetartunnoilta voi suojautua. Häneltä on ilmestynyt hiljattain aiheesta kirja nimeltä Tunnetartunta (Tuuma-kustannus).

Tunteet tarttuvat, koska pyrimme yhteyteen

”Tunnetartunta tarkoittaa sitä, että nappaamme helposti toisten ihmisten tunteita itseemme. Jos toinen on kärttyinen, alamme tuntea itsemmekin kärttyiseksi. Toisaalta myös positiiviset tunteet, kuten ilo ja innostus, tarttuvat.

Jo pienillä vauvoilla on kyky aistia hoitajiensa tunnetiloja. Vauva voi reagoida vanhemman stressiin tulemalla rauhattomaksi ja levottomaksi. Kun ympärillä aikuiset ovat levollisia, vauvakin on tyyni.
Samoin me aikuiset reagoimme toisiimme. Aina, kun olemme vuorovaikutuksessa, aivomme alkavat peilata toisen tunnetilaa. Tunteiden tarttuminen voi ilmetä myös kehossa: sydämemme voivat alkaa lyödä samaan tahtiin.

Tunnetartunta perustuu evoluution kannalta tärkeään taipumukseemme pyrkiä sosiaalisissa tilanteissa yhteyteen toisten ihmisten kanssa. Laumaan kuuluminen on ollut keskeistä ihmisen selviämisen kannalta. Esimerkiksi pelon tarttuminen on ollut merkittävää, jotta olemme osanneet puolustautua tai paeta vaaran edessä.”

Lue myös: Oletko empaattinen vai myötätuntoinen? Toinen niistä uuvuttaa, toinen auttaa jaksamaan

Tunnetartunta on empatian merkki

”Tunteet tarttuvat kaikkiin, mutta osa ihmisistä on sille herkempiä. Tunnetartunta liittyy läheisesti empatiaan eli kykyyn ymmärtää, mitä toinen ihminen tuntee ja taitoon asettua toisen asemaan.
Hyvin empaattiset ihmiset ovat alttiimpia saamaan tunnetartuntoja, samoin temperamentiltaan tunneherkät. Siinä, missä yksi stressaantuu työpaikan hankalasta ilmapiiristä esimerkiksi muutosneuvotteluiden aikaan, toinen ei välttämättä kiinnitä asiaan edes huomiota.

Olemme alttiimpia kielteisille tunnetartunnoille. Tämä tarkoittaa sitä, että imemme itseemme helpommin toisen pahan tuulen kuin levollisuuden. Syytä selitetään sillä, että kielteisiin tunteisiin liittyy jonkinlainen koettu tai todellinen uhkaviesti, johon on ollut tärkeä oppia reagoimaan. Jos tämän tiedostaa, tunnetartuntoja ei pääse tapahtumaan niin automaattisesti.

Tunnetartunta voi ilmetä esimerkiksi siten, että työpäivän jälkeen olo on kuormittunut, väsynyt ja ärtynyt ilman varsinaista syytä. Negatiivisia tunnetartuntoja kannattaa opetella välttämään, sillä pahimmillaan ne voivat johtaa uupumukseen.”

Tunnista ja torju haitallinen tunnetartunta

”Yksi keino havaita tunnetartunta on oman kehon kuulostelu. Jos hetki sitten rento kehosi muuttuu jännittyneeksi, on täysin mahdollista, että toisen raskas tunnetila tarttui sinuun.

Automaattisesti tapahtuvaa peilaamista, jolla haemme tunneyhteyttä toiseen, voi säädellä esimerkiksi rajaamalla sitä, kuinka tiiviisti katsot toista silmiin. Usein tunnetartunnan saadessamme alamme peilata toisen eleitä ja asentoja. Jos toinen seisoo kädet puuskassa, saatamme tehdä samoin.
Jo pelkästään asennon vaihtaminen tai kehon liikuttelu estää toisen tunteeseen imeytymistä. Kehoa ravistelemalla voi purkaa peilaamisen kehollisia vaikutuksia. Tällöin ikään kuin ravistelee toisen tunteen pois itsestään.

Koska tunnetartunnat voivat vaikuttaa vireys­tilaamme, on tärkeää kiinnittää huomiota myös hengitykseen. Stressaavissa tilanteissa saatamme pidättää hengitystä huomaamattamme pitkiäkin aikoja. Hengityksen palauttaminen normaaliksi rauhoittaa kehoa ja suojelee siten kutsumattomilta tunnetartunnoilta.”

Jätä jälkeesi hyviä tunnetartuntoja

”Tunnetartuntoja tapahtuu aina ihmisten kohdatessa, sillä tunteet kulkevat mukanamme kaikkialle. Usein tartunnat ovat ohikiitäviä. Lähikaupan myyjän hymy voi tarttua pieneksi hetkeksi, jonka jälkeen mielemme suuntaa jo toisaalle.

Jotkut tunnetartunnoista taas ovat vaikutuksiltaan niin myönteisiä, että muistamme ne merkittävinä tapahtumina lopun elämäämme. Tunnetilat voivat myös vahvistua ihmisten kesken. Parhaimmillaan töissä innostus tarttuu yhdestä henkilöstä koko työyhteisöön.

Positiivisten tunteiden levittämistä meidän kannattaisi pyrkiä vahvistamaan. Se voi tapahtua esimerkiksi olemalla toiselle läsnä – kuuntelemalla ja suhtautumalla avoimesti toisen ajatuksiin ja ideoihin.

Ihminen voi vaikuttaa jättämiinsä tunnetartuntoihin hyvillä tunnetaidoilla. Ne tarkoittavat sitä, että ylipäätään tunnistaa, mitä tuntee. Sen jälkeen tunteita on mahdollista sanoittaa. Jos sanoo toiselle, että nyt olen kiukkuinen, tunne tulee näkyväksi, eikä enää läheskään yhtä herkästi tartu muihin. Toisen oloa voi helpottaa lisäämällä, että kiukkuni ei liity sinuun.

Minun sukupolveni lapsuudessa tunnetaidoista ei vielä paljon puhuttu, mutta nykyään tunnetaitoja opetetaan onneksi jo pienille lapsille.”

Lue myös: Miksi mies ei puhu tunteistaan? Syynä voi olla ”römpiöiden” pelko – näin tunnetaitoja voi opetella aikuisiälläkin

Rauhoita itsesi toisten tunteiden äärellä

”Olen työskennellyt psykologina yli 20 vuotta. Jotta pystyn auttamaan toisia, minun täytyy osata suojautua tunnetartunnoilta. Kun huomaan, että asia­kas on vaikkapa voimakkaan surun vallassa, keskityn tietoisesti rauhalliseen hengitykseen ja siihen, että pystyn olemaan mahdollisimman turvallinen ja levollinen, sillä nekin tunteet tarttuvat.

Tunnetartunta on ilmiönä tullut alun perin tutuksi juuri auttamistyössä, jossa asiakkaiden tunnekuormitukselle altistuminen on jatkuvaa. Traumatisoituneiden ihmisten kanssa työskentelevillä, kuten psykologeilla, lääkäreillä, poliiseilla ja pelastushenkilöstöllä, on todettu riski altistua itsekin trauma- ja stressioireille. Tämä on ääriesimerkki tunnetartuntojen haitallisista vaikutuksista.

Ammatillinen rooli antaa suojaa työtilanteissa. Yksityiselämässä alt­tius tunnetartunnoille kasvaa, sillä tutkimusten mukaan erityisen herkästi meihin tarttuvat meille läheisten ihmisten tunteet – onneksi myös positiiviset sellaiset.”

Lue myös Anna.fi: Tutkimus: myötätunto ei uuvutakaan vaan voi suojata uupumukselta – tällä harjoituksella vahvistat myötätuntoa

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 10/24.