Meänkieli on sekoitus suomea ja ruotsia – ymmärrätkö sitä? Tee testi!
Meänkieli on jännittävä sekoitus suomea ja ruotsia. Testaa, tunnistatko meänkieliset sanat! Pruuvaa ymmäräkkö meänkieltä!
Meänkieltä puhutaan Tornionlaaksossa Ruotsissa ja Suomessa, ja meänkieli yhdistääkin luovasti suomen ja ruotsin kieliä.
Lue myös: Maasika, sulane, appi… Arvaatko, mitä nämä vironkieliset sanat tarkoittavat? Tee testi!
Testaa, tunnetko tai osaatko päätellä meänkielisten sanojen suomenkieliset käännökset! Pruuvaappa tästä ymmäräkkö meänkieltä!
Meänkielen puhujia on noin 60 000
Meänkieli on muodostunut Lapin, Peräpohjolan ja Tornionlaakson murteesta, ja siinä on runsaasti vaikutteita ja lainasanoja ruotsin kielestä.
Meänkieli alkoi eriytyä suomen kielestä 1800-luvun alussa, kun Suomi siirtyi Ruotsin vallan alta osaksi Venäjää. Tornionjokilaakson läpi vedettiin raja, ja Ruotsin puolelle jäi paljon suomenpuhujia.
Meänkieltä, joka tunnetaan Suomessa myös nimellä Tornionlaakson murre tai tornionlaaksonsuomi, puhutaan Tornionlaaksossa. Tornionlaaksoa kutsutaan toisinaan myös Tornionjokilaaksoksi.
Tornionlaaksoon kuuluvat Tornion- ja Muonionjoen varressa sijaitsevat kunnat Suomen ja Ruotsin molemmilla puolilla. Meänkielen puhujia on Ruotsissa noin 30 000 ja Suomessa noin 30 000 ihmistä.
Lue myös: Buli, wörtti, cringe… Testaa, tunnistatko nuorisokielen
Meänkieli – kieli vai murre?
Meänkielen kohdalla murteen ja kielen rajaa on vaikea määrittää.
Ruotsissa meänkieli on saanut virallisen vähemmistökielen aseman. Haaparannalla, Kiirunassa, Jällivaarassa, Pajalassa ja Ylitorniolla voi käyttää sekä suomea että meänkieltä viranomaisten kanssa asioimiseen.
Näyte meänkielestä: lainaus Rosa Liksomin Everstinna-romaanista, joka on kirjoitettu täysin meänkielellä
”Minun silmitten eessä aukeni kauhean kaunis suoaava. Mie kirmasin ko peura rahkasammallautalta toisele ja kiljahtelin ko hihhuli. Se minun hyppiminen sekotti suon veet ja sieltä maan uumeista nousi semmoiset haijut ja kaasut, että mie jouvuin tarraahmaan käkkärämännyn oksasta kiini etten olis pökertynny. Erilaiset färit vilisit minun päässä, näin valoja ja varjoja, kaikenlaisia heijastuksia. Ruskeakylkiset männyt humisit, naavaset kuuset pauhasit, kalliot kaiijuit ja kurkiaura huuteli taihvaanlaela.”
Lähteet: Rosa Liksom: Everstinna (Like), (Kielikello, Meänkielen sanakirja, ylläpitäjä Hilkka Keränen Vistot nakut ja kolot knapsut -Facebook-ryhmästä
Myös nämä jutut saattaisivat kiinnostaa sinua:
Kommentoi
Kommentoi juttua: Meänkieli on sekoitus suomea ja ruotsia – ymmärrätkö sitä? Tee testi!
Ossanhan mie net kolme minuun ensimäisiä kieliä !Nekku mie opiin jo ennen kouluikkä jo kirjottamhanki , niin oli helppo oppiaa muitaki kieliä !
tuli vain 8/10 ko mie en ole syntyperänen
Eikös tuo toppaa tarkota vissin jotenki kaikkia nuita vaihtoehtoja?
Esim. ”Täyttää” eli topata täytheen joku asia. ”Estää” eli topata joku tekemästä jotain. ”Parsia” ja topata ei ole mulle niin tuttu.
Topata käytetään myös kun kastaa pullaa kahviin. Vieraalle voidaan sanoa ’Toppaa sie’ kun tarjotaan pullaa.
Ylitorniolla!!!! Ei -ssa.
“Ylitorniossa” särähti minunkin korvaan…
Meänkielen sana letestaakata on minulle täysi mysteeri.
Mistä sellainen sana voi olla peräisin?
Olisko tullu Ruottin sanasta ledsaga en ole muutakaan keksiny
Kyllä tämä on Ruotsin puhdasta kolonialismia. Mehän kieli on Suomen murre , aivan samoin kuin Rauman kieli .
Kyllä tämä on Ruotsin puhdasta kolonialismia. Mehän kieli on Suomen murre , aivan samoin kuin Rauman kieli .
Näin Porin murretta äidinkielenä puhuvalle meänkieli oli helppoa.
Hauskalta se kuulostaa.
Pleeki on kyllä kalpea, väritön.
Topata seisahtua tai enämpi käytetty merkityksessä topata nisua.
Jotoki sitä ymmärtääpi
Meänkiält osasi iha yht hyvi ko Turu murret, 7/10. En ol siälpäikä käyn misä meaänkiält puhuta, ja Turus ollu yli 50 vuat. Nii ett pöh vaa.
Kaikki mutta Topaata on niin monimerkitykselinen , Polisi tpoppaa ,Jokuu toppaa veen tulon ! Veren toppaja !
Rosa Liksom on muuttanut Ylitorniolta pois vuonna 1977, ainakaan häntä ei olisi kannattanut käyttää asiantuntijana tämän tehtävän kanssa kun seudulla asuvat meänkielen puhujatkaan eivät kaikkia noita sanoja tunnista.
”äi’inkielestästi”? Mikö tuo sana oikein on, ei ainakhaan meän murtheessa?! Kyllä se on äitinkieli. Tämä sama testi on täällä pyörinyt monta vuotta eikä viitsitä korjata virheellisiä sanoja! Semmoista ei ole kuin Ylitorniossa!