Puutarha

Voiko kasvien perusteella päätellä millainen maaperä on? Ei, vastaa ammattipuutarhuri – mutta kasvien kunto paljastaa kyllä jotakin

Moni asia vaikuttaa kasvin viihtymiseen, ja maaperä on kokonaisuudesta vain yksi osa. Jotakin maaperästä voi kuitenkin päätellä kasvin kukoistuksen perusteella.

Mikään yksittäinen kasvi ei välttämättä kerro yhtään mitään maaperän laadusta sellaisenaan, huomauttaa ammattipuutarhuri Sari Ojala.

Oleellisempaa on tarkastella, missä kunnossa kasvi missäkin paikassa kasvaa.

Esimerkiksi nokkonen kasvaa kyllä monenlaisissa maaperissä, mutta viihtyäkseen se tarvitsee ravinteikkaan, typpipitoisen maan. Tuuheat, korkeat nokkoskasvustot siis kertovat, että maaperä on ravinteikasta.

Lue myös: Rikkaruohojen kitkeminen on helpompaa, kun torjut rikkaruohot etukäteen – poimi vinkit!

Maaperä on vain yksi asia, joka vaikuttaa kasvin kasvuun

Kasvuolosuhteet ovat aina monen asian kokonaisuus. Maaperän lisäksi kasvin viihtymiseen vaikuttavat niin valo-, vesi- kuin lämpöolosuhteet.

Valo-olosuhteet määrittelevät useimpien kasvien menestymistä.

Esimerkiksi savista maaperää ja kosteutta rakastava syreeni on mahdollista saada kasvamaan muunlaisessakin maaperässä, mutta kukkimiseen vaikuttaa oleellisesti valo. Mikäli valoa ei ole riittävästi koko pensaalle, syreeni kukkii vain siellä, minne valo yltää eli tavallisimmin yläoksilla.

Sama pätee omenapuuhun. Puu voi kasvaa varjossa, mutta aurinkoinen kasvupaikka on ehdottoman tärkeä, mikäli toiveena on runsas kukinta ja sato. Ilman riittävää valoa sato väistämättä kärsii, vaikka myös multava maa ja riittävä kastelu vaikuttavat omenapuun viihtymiseen ja sadon tuottamiseen.

Veden määrälläkin on väliä. Esimerkiksi monista metsistä ja kotipihoilta tuttu kotkansiipisaniainen kasvaa vähälläkin vedellä, mutta vasta kun se saa kasvaa kaipaamallaan kostealla maalla, se intoutuu todella kukoistamaan.

”Kauniaisissa Gättraskin äärellä saniainen voi kasvaa metrikkääksi, kun taas Nuuksion kuivilla kallioilla ne jäävät paljon pienemmiksi”, Ojala vertaa.

Kasvi voi kukoistaa, vaikkei maaperä ole otollisin tai olosuhteet muuttuvat

Hyvin juurtunut kasvi saattaa kukoistaa kasvupaikallaan erinomaisesti, vaikka maaperä ei olisi sille kaikkein otollisin.

Näin voi käydä esimerkiksi alppiruusun kohdalla. Yleensä se on varjoisan paikan ja happaman sekä hyvin läpäisevän, hiekkaisen maan eli ns. metsäpuutarhan kasvi. Tällaisissa olosuhteissa sen taimi lähtee kasvuun hyvällä todennäköisyydellä.

Hyvissä olosuhteissa varttunut ja juurensa kasvattanut alppiruusu voi jatkaa kukoistustaan, vaikka sitä varjostavat puut kaadettaisiin ja maaperää muokattaisiin vähemmän happamaksi.

Jos pihalla kasvaa koivuja tai muita runsaasti vettä imeviä kasveja, pihamaa on todennäköisesti kuiva. Toisaalta puut varjostavat aluskasvillisuutta ja vähentävät niiden haihduttamista. Jos koivut kaadetaan, maan vesitalous eli kosteuden ja haihtumisen suhde muuttuu.

Lue myös Anna.fi: Voikukan terveyshyödyt herättävät kiinnostusta – apua ihottuman, selluliitin ja syylien hoitoon?

Jotkut kasvit menestyvät kaikenlaisessa maaperässä

Tietyistä kasveista ei paljon maaperästä pysty päättelemään, ne kun kasvavat menestyksekkäästi ja kukoistaen monenlaisessa maaperässä.

”Monivuotiset rikkakasvit, kuten vuohenputki tai voikukka, kasvavat vaikka pyhällä hengellä missä vaan. Se johtuu siitä, että ne ovat sopeutuneet monenlaisiin maaperiin ja muista ominaisuuksista. Ne leviävät tehokkaasti syvien juuriensa avulla ja voikukka siementämälläkin tehokkaasti. Voikukka lisäksi valloittaa itselleen tilaa kasvutavallaan eli peittämällä lehtiensä alle muut kasvit.”

Sammal on tuttu monille nurmikon kasvattajille. Sitä pidetään happaman maan kasvina, jota se periaatteessa onkin, Ojala sanoo.

Kuitenkin sammal voi vallata tilaa nurmikolta, vaikka maaperä ei olisi erityisen hapanta. Tämä johtuu siitä, että eri sammallajit ovat sopeutuneet monenlaisiin maaperiin, myös tiivistyneeseen savimaahan, toisin kuin nurmiheinät.

Jalostettuna kasvina nurmiheinä jää kilpailussa kakkoseksi. Sama koskee monia jalostettuja kasveja tai viljelykasveja, sillä ne ovat heikompia kuin luonnonvaraiset kasvit.

”Sammalen kanssa taisteluun kalkin levitystä parempi kikka on poistaa se mekaanisesti tai ilmata nurmikkoa vertikaalileikkurilla eli nurmikon ilmaajalla, jotta nurmiheinien juuret saavat happea”, Ojala vinkkaa.