Sisustus

Maalla-kolumni: Nettisisustus – uhka vai mahdollisuus?

Maalla-lehden kolumnisti Riitta Lehtimäki asustaa Kiljuskärjen mökkiään ja puu-Käpylän kotiaan. Nyt hän pohtii netistä ostamisen helppoutta ja vaikeutta. 

Maailma muuttuu, maalaiseni. Silloin kun hankimme puu-Käpylän kotiamme vuonna 1993, internet oli alkutekijöissään.

Kun ostimme Kiljuskärjen mökin vuonna 2001, käytettiin viimeistä vuotta markkoja eikä Facebookia ollut olemassakaan.

Tänä vuonna, kun puu-Käpylän asunto-osuuskuntamme täyttää muun Käpylän kanssa sata vuotta, surffailen netissä ja erityisesti sen markkinailmoituksissa lähes päivittäin.

Pidän kovasti oman kaupunginosan digitaalisesta markkinapaikasta, mutta toimin myös alueellisesti.

Lue myös: Näin teet parhaat kirpputorilöydöt – opi erottamaan aarteet

Loistavia nettilöytyjä

Olen saanut puutarhapöydän Nurmijärveltä kahvipaketilla, hyväkuntoisen rautapadan Espoosta kympillä ja kokonaisen pihapöytäryhmän puoleen hintaan.

Viimeksi hankin hienon ruotsalaisen, tiikistä valmistetun Brafabin aurinkotuolin Vantaalta 40 eurolla. Uusi maksaa 400 euroa.

Jollekin toiselle käsinojien tummentuma on olennainen virhe, meikäläistä moinen ei haittaa – ja jos ei tuoli myöhemmin kelpaisikaan, aina voin ryhtyä hinkuroimaan ja öljyämään tiikkiä uudenveroiseksi.

Lue myös: Maalla-kolumni: Nyt on harjalla töitä

Lahjaksi käytettyä

Tartuin nettisisustamisen ohella saman tien toiseen uuteen ilmiöön: viime jouluna valtakunnassa havaittiin, että nyt voi antaa hyvällä omallatunnolla käytettyjä tavaroita lahjaksi.

Niinpä minä ja Meirän mies annoimme hienon Brafabin tiikkituolin syntymäpäivälahjaksi pojan parvekkeelle. Tuolista tuli lahja, koska kaunis ja kestävärakenteinen tuoli oli liian matala pitkille säärillemme.

Iällä tai kankeudella ei tietenkään ollut osaa eikä arpaa asiaan.

Lue myös: Maalla kolumni: Postia jakamassa

Myyminen ei ole vahvuuteni

Valitettavasti osaan olla vain ostolaidalla. Myymisen olen delegoinut tyttärelle.

Ympäristötietoinen nuori on myynyt upouuden höyrypesurini ja 40-luvun keittolautaseni kädenkäänteessä sekä lahjoittanut käyttämättömän television salamannopeasti pois suursiivouksen alta, kun uhkasin heittää rakkineen roskiin.

Kaiken tämän menevän ja tulevan tavaran rahtaamisen hoitaa Meirän mies nurkumatta. Milloin hän lainaa peräkärryjä tai kaataa autonpenkkejä ja suunnistaa ehtimiseen tuntemattomiin osoitteisiin.

Tosin tällä viikolla jälleen yhden puutarhapenkin hakureissu ei ollut niin onnekas.

Lue myös Annasta: Maryam Razavin kierrätysvinkit – nämä vaatteet ja asusteet kannattaa ehdottomasti ostaa käytettyinä

Kuinka monta puutarhahuonekalua mahtuu pieneen kaupunkipihaan ja yhdelle mökille, saattaa moni ihmetellä. No, oli miten oli, auton vaihdelaatikko kosahti ja kärry jäi liikennevaloihin.

Oli pikimusta, sateinen ilta ja aviomies umpiväsyksissä 12 tunnin työpäivän jälkeen. Mutta neuvokkaalle Meirän miehelle esteet ovat vain hidasteita, uhat mahdollisuuksia.

Hän hankki verkostostaan vetokoukullisen auton ja nouti puusohvan lähes ajoissa.

Kyllä nettiostaminen on kätevää!

Kolumni on julkaistu Maalla-lehdessä 3/2020.

.

Kommentoi

Kommentoi juttua: Maalla-kolumni: Nettisisustus – uhka vai mahdollisuus?

Sinun täytyy kommentoidaksesi.