Ruoka

Mistä siskonmakkaran nimi on peräisin? Makkaroihin perehtynyt keittiömestari vastaa lukijan kysymykseen

Miksi siskonmakkara on juuri siskonmakkara? Selvitimme mistä tai kenen siskosta on kysymys suomalaisten rakastamassa makkarannimessä.

Siskonmakkara ja sen suomalaisen nimen alkuperä ja historia kiinnostaa Kotilieden lukijoita. Kysymyksen nosti esille Kotilieden TikTok-sivuston seuraaja, joka halusi tietää, mistä nimi mahtaa tulla. Kun te kysytte, me etsimme vastauksen.

Suomalaiset ovat makkarakansaa. Uunilenkki, siskonmakkarakeitto ja makkarakastike kuuluvat suomalaisiin lohturuokiin. Makkaraa ja makkararuokia rakastaa myös keittiömestari, ruoka- ja tietokirjailija Helena Lylyharju. Hän kirjoitti miehensä Kari Martialan kanssa vuonna 2018 kirjan makkarasta. Makkara – tee sitä, syö sitä (Gummerus 2018) on todellinen makkaraeepos, johon on koottu parhaat ideat erilaisten makkararuokien valmistukseen. 

Siskonmakkara sopii moneen muuhunkin kuin keittoon. Kokeile siskonmakkarapastaa, uunimunakasta tai kermaista siskonmakkarakastiketta. 

Siskonmakkaran nimen alkuperä

Helena vastaa Kotilieden kysymykseen siskonmakkaran nimen alkuperästä innoissaan.

Makkaran nimi ei todellisuudessa viittaa kenenkään siskoihin tai sisaruksiin.

”Nimi juurtaa pitkälle sanojen historiaan. Nimi tulee ruotsin sanasta siskonkorv, muinoin susiskon, joka taas tulee vanhan saksan sanan sausischen kautta ranskan sanasta saucisse. Ranskan kielen sana saucisse puolestaan tulee italian sanasta salsiccia, jonka pohjana on latinan suolaa tarkoittava sana sal.”

On puhdasta sattumaa, että sana siskon muistuttaa suomen sanaa sisarukselle. Sillä ei siis ole mitään tekemistä sisaren tai ruotsin syskon-sanan kanssa. Siskonmakkara on ollut Suomessa aina raakamakkaraa. Maailmalla saucisse-sana tarkoittaa yleisnimitystä ruokamakkaralle.

Monien ruokasanojen historiasta saattaa löytää kiinnostavia yksityiskohtia. Etenkin joidenkin ruokien alkuperä saattaa olla aivan toinen mitä luulisi.

”Monet ruoat ovat kulkeutuneet pitkiäkin matkoja. Euroopan hovien aateliston naiset veivät usein mukanaan omat keittäjät lähtiessään naimamatkalle toiseen maahan. Esimerkiksi ranskalainen sipulikeitto ei ole alun perin Ranskasta, vaan Italiasta. Italialaisen prinsessan kokki toi keiton ohjeen mukanaan naimamatkalla Ranskaan”, Helena kertoo.

Lisää kiinnostavia tarinoita gastronomiasta voi lukea Helenan ja Karin kirjasta Parasta pöytään –suomalaisen gastronomian historia (Gummerus 2017).

Nerokas tapa siskonmakkara pilkkomiseen

Helenalla on nerokas niksi siskonmakkaroiden käyttöön, joka helpottaa paloittelemista. Yleensä siskonmakkarat käsitellään tuoreina lypsämällä tai painamalla suolta ja pursottamalla tuoremakkaramassaa suoraan keittoon tai pannulle. Helena neuvoo käytännöllisen vinkin.  

”Pakastan makkarat. Näin minulla on aina siskonmakkaraa valmiina käyttöä varten. Otan ne pakkasesta vasta juuri ennen käyttöä. Huuhtelen makkaran kylmän juoksevan veden alla ja irrotan kuoren. Sen jälkeen siskonmakkara on helppo pilkkoa haluamaansa kokoisiin paloihin, koska makkaramassa on vielä jäinen.”