Suhteet

Taas riidellään! Tarkoittaako se, että rakkaus on loppunut? Asiantuntija neuvoo, miten voi riidellä rakentavasti 

Mitä kannattaa tehdä, kun toinen alkaa ärsyttää? Saako vanhaan riitaan palata? Psykologi kertoo, miten riidellään hyvin – ja miten ei ainakaan kannata riidellä. 

Parempi laiha sopu kuin lihava riita, sanotaan. Oikeasti riitaa on turha pelätä. Se voi olla kasvun paikka. Asiantuntijapsykologi Tiina Tuominen, MIELI ry:stä kertoo, miten riitely parisuhteessa voi olla rakentavaa eikä rikkovaa. Entä miten sopu säilyy, kun suku kohtaa pitkästä aikaa?

Lue myös: Riitelettekö tekin rahasta? Katrin mies tienaa enemmän ja nokittelee asiasta joka käänteessä 

1. Miksi riidat kärjistyvät lomilla?

Arjessa meillä tahtoo olla kiire. Ihmissuhteita hiertävät asiat jäävät arjen jalkoihin. Kivenä kengässä olevat asiat eivät kuitenkaan katoa minnekään, ja lomalla niillä on usein tilaa nousta pintaan. Riita saattaa puhjeta pikkuasiasta, mutta todellisuudessa sen takana voi olla suuruusluokaltaan ihan erilaisia juttuja.

Lomien ja juhlapyhien viettoon liittyy monenlaisia traditioita ja odotuksia. Tapa, jolla vietämme niitä, kertoo meille tärkeistä asioista ja arvoista. Parisuhteessa puolisot usein olettavat, että tärkeät asiat ja arvot ovat yhteisiä. Voi tuntua uhkaavalta huomata, että oma rakas arvostaa eri asioita kuin itse.

2. Mistä tietää, mistä toinen on oikeasti suuttunut?

Toisen ajatuksia ei voi lukea, eikä niitä kannata mennä arvailemaan. Tunteiden sanoittaminen toisen puolesta vain työntää riitelijöitä kauemmas toisistaan. Mutta jos vaikka lattialla lojuva kenkäröykkiö nostattaa hirveän haloon, voi kysyä toiselta lempeästi, onko tässä takana jotain muuta. Oletko vihainen minulle jostain muusta syystä?

Meillä jokaisella on tarve olla turvassa ja tulla kuulluksi, nähdyksi ja hyväksytyksi. Saatamme riidellä likaisista sukista lattialla, vaikka oikeasti pelkäämme tarpeidemme puolesta. Parisuhderiidoissa on usein kyse siitä, kuka ja kenen tarpeet ovat tärkeitä.

3. Riitely parisuhteessa: kertooko riita, että rakkaus on loppu?

Ristiriidat kuuluvat läheisiin ihmissuhteisiin. Erään tutkimuksen mukaan pareilla on keskenään jonkinlaista sanaharkkaa jopa seitsemän kertaa päivässä. Rakkaus ei lopu riitoihin, jos osapuolilla on keinoja ratkaista ne rakentavasti. Pitkälti kyse on opeteltavista vuorovaikutustaidoista.

Hyvin läheisissä ihmissuhteissa rajat hämärtyvät. Tällöin voi puhua rakkaimmilleen tavalla, jota ei käyttäisi koskaan esimerkiksi työelämässä. Nimittelyn tai julmien sanavalintojen käytön taustalla saattaa olla se, että kunnioitus puolisoa kohtaan on alkanut rapistua.

Julmat sanat ja halveksunta eivät lupaa hyvää suhteelle. Niiden taustalla on asioi­ta, jotka kannattaa selvittää. Apua voi saada pariterapeutilla käynnistä joko yksin tai yhdessä.

4. Mitä hyvää riidoissa on?

Riita voi puhdistaa ilmaa ja syventää ihmissuhdetta silloin, kun päästään puhumaan riidan todellisista syistä: toteutumattomista tarpeista, omista arvoista ja tunteista. Riita on kasvunpaikka ja mahdollisuus opetella tuntemaan itseä ja toista ihmistä entistä paremmin. Se voi avata silmät katsomaan omia tekemisiä ja omaa osuutta riidassa uusin silmin.

Jos suhteessa vältellään riitaa viimeiseen asti, kumppanit eivät uskalla puhua vaikeista asioista rehellisesti. Se etäännyttää parin ennen pitkää toisistaan.

5. Millaiset sanat tekevät riidasta hyvän ja huonon?

Riitatilanteessa erilaiset näkemykset ja tarpeet ovat törmäyskurssilla. Minäpuhe auttaa toista ymmärtämään, miten puhuja kokee asian. Se ei syyttele eikä arvostele, eikä pakota toista puolustusasemiin. ”Minusta tuntuu”, ”minä koen asian näin” ja ”minun on vaikea puhua tästä” ovat minäpuhetta.

Sen sijaan esimerkiksi ”sinä olet aina”, ”sinä et ikinä” ja ”sinä olet itsekäs” -tyyppinen puhe ja solvaukset ylittävät henkilökohtaiset rajat. Kun riita menee henkilökohtaisuuksiin, se rikkoo ihmissuhdetta.

6. Mitä kannattaa tehdä, kun toinen alkaa ärsyttää?

Jos kiehumispiste on lähellä, kannattaa ottaa aikalisä. Voi lähteä kävelylle ja luvata toiselle, että palaa asiaan sovittuna hetkenä, kun on ensin rauhoittunut. Lupauksesta tulee myös pitää kiinni.

Meitä ärsyttää, kun koemme, etteivät tarpeemme tule nähdyiksi ja kuulluiksi. Ärtymyksen tunne kehottaa pysähtymään ja miettimään, mitä oikeasti kaipaa omalta arjelta tai toiselta. Tarvitsenko lisää aikaa, huomiota tai vaikka ­kosketusta?

Oma tarve on hyvä sanoittaa konkreettiseksi pyynnöksi, johon toinen voi myös vastata konkreettisesti. Toiselle voi sanoa esimerkiksi: ”Huomaan, että tarvitsen enemmän yhteistä aikaa. Lähtisitkö kanssani elokuviin?” Epämääräinen pyyntö, kuten ”tarvitsen huomiota”, ei välttämättä avaudu kumppanille.

7. Miten riitely parisuhteessa voi olla rakentavaa?

Riitatilanteessa luontainen uhkajärjestelmämme aktivoituu ja lähdemme puolustamaan uhatuksi kokemaamme tarvetta hyökkäämällä. Mitä voimakkaammin hyökkäämme, sitä heikommat mahdollisuudet tarpeellamme on toteutua. Samalla suhteeseen tulee säröjä.

Rakentava riitely on avointa ja asiallista. Kumpikin saa kertoa omista havainnoistaan ja tunteistaan toisen suivaantumatta. Samat riidanaiheet pukkaavat esille myöhemminkin, elleivät osapuolet kerro, miltä eripuraa aiheuttava asia itsestä tuntuu.

Jos tunnistaa tarpeen riidan takana, se kannattaa ottaa puheeksi. Lempeillä pyynnöillä pääsee pidemmälle kuin hyökkäämällä. Kun rohkaistuu paljastamaan oman haavoittuvuutensa, toinen kuulee paremmin ja on valmiimpi tulemaan vastaan.

Lue myös: Pelottaako tai hävettääkö anteeksipyyntö? Näin opit pyytämään kunnolla anteeksi

8. Saako vanhaan riitaan palata?

Miksi vanhaan riitaan pitäisi palata? Rakentavassa riitelyssä riidellään yhdestä asiasta kerrallaan ja haetaan siihen ratkaisu – jonkinlainen kompromissi. Kun riita on ohi, asia on paketissa, eikä siihen palata.

Aina aika ja voimat eivät riitä ratkaisemaan riitaa ihan sillä tavalla kuin itse toivoisi. Tällöin voidaan sopia, että palataan asiaan myöhemmin, kaikessa rauhassa. Vanhojen kähinöiden kaivelu loukkaamistarkoituksessa kannattaa unohtaa, sillä se vahingoittaa ihmissuhdetta.

9. Kannattaako loukkaavia sanoja perua?

Vilpitön anteeksipyyntö helpottaa kummankin osapuolen oloa, mutta puolihuolimaton ”sori” ei siihen riitä. Se vain mitätöi toisen tarpeet.

Anteeksi pyytämistä voi harjoitella. Voi miettiä, mitkä asiat omassa toiminnassa riidan aikana satuttivat toista tai aiheuttivat katkoksia suhteeseen. Tämä lisää parhaimmillaan itsetuntemusta, auttaa kasvamaan sekä lähentää kohti toista ihmistä. Tutkimusten mukaan parisuhteiden onnellisuutta ja kestoa ennakoi pariskunnan kyky ratkaista erimielisyyksiä. Tässäkin mielessä anteeksipyynnön harjoittelu on hyödyllistä.

10. Miten sopu säilyy lomalla?

Sopu säilyy, kun yhdessä lomaa viettävät ihmiset ottavat huomioon toistensa tarpeet ja kunnioittavat niitä.

Isomman porukan juhlissa ja lomilla voi aina olla ihmisiä, jotka eivät tule keskenään toimeen. Emme voi estää riitoja, mutta voimme ennakkoon miettiä, miten pysymme itse tilanteessa rauhallisena. Voimme jokaisessa tilanteessa toimia omien arvojemme mukaisesti, vaikka emme pystykään kontrolloimaan toisten käytöstä.

Lue myös Anna.fi: Mistä jatkuvat riidat parisuhteesta kertovat? Asiantuntijan mukaan ne voivat olla merkki luottamuksesta, kunhan nämä tietyt asiat eivät ole riidoissa mukana

Juttu on julkaistu Kotiliedessä 26/2021.