Iskikö aivoinfarkti? Miehen tasapaino on kateissa ja hän pitelee otsaansa

Tavallisimmin aivoinfarkti iskee noin 70-vuotiaaseen, mutta yhä useampi saa sen jo työikäisenä – katso, kuulutko riskiryhmään

Noin neljäsosa aivoinfarktipotilaista toipuu kuntoutuksen avulla täysin oireettomaksi. Tärkeää on, että hoito aloitetaan ajoissa ja että se on mielekästä.

Jopa noin 18 000 suomalaista saa vuosittain aivoinfarktin eli aivohalvauksen. Kun aivoinfarkti iskee, osa aivokudoksesta jää tukkeuman takia ilman happea ja tuhoutuu. Tavallisimmin aivoinfarkti aiheutuu aivovaltimon tukoksesta ja siitä seuranneesta puutteellisesta verenvirtauksesta.

Tavallisin aivohalvauspotilas on noin 70-vuotias henkilö, jolla on hoitamaton tai hieman huonosti hoidettu verenpainetauti, kohonnut veren LDL-kolesteroli (dyslipidemia) ja mahdollisesti aikuistyypin diabetes tai huonontunut sokeritauti, kertoo HUS:n neurologian erikoislääkäri Petra Ijäs.

”Vanhemmissa ikäryhmissä kuolleisuus aivohalvaukseen on onneksi laskussa tehokkaan hoidon ja edellä mainittujen sairauksien parantuneen hoidon ansioista. Sen sijaan nuoremmissa ikäryhmissä ja työikäisillä aivohalvaukset ovat kasvussa ympäri maailman”, Ijäs kertoo.

Tätä selittää erityisesti vähäinen fyysinen aktiivisuus, ylipaino ja epäterveellisen ruokavalion yleistyminen. Sen myötä verenpainetauti, dyslipidemia ja diabetes puhkeavat yhä nuoremmille.

”Usein käy niin, että aivoinfarkti on ensimmäinen merkki näistä sairauksista. Potilas saa diagnoosit samalla sairaalareissulla, kun aivohalvausta hoidetaan”, Ijäs toteaa.

Ijäksen mukaan tyypillinen työikäinen aivoinfarktipotilas on henkilö, jolle on kertynyt hieman keskivartalopyöreyttä ja joka on ruuhkavuosinaan ehtinyt harrastaa liikuntaa liian vähän. Lisäksi tyypillisen potilaan koholla olevia verenpaine- ja kolesteroliarvoja on seurattu työterveyshuollossa jo muutamia vuosia, mutta lääkitystä ei ole pidetty tarpeellisena.

Myös tupakointi ja alkoholin käyttö lisäävät aivoinfarktin riskiä.

Aivoinfarkti – mikä sen laukaisee?

Raskaat elämäntapahtumat saattavat laukaista aivohalvauksen. Ijäksen mukaan elämäntapahtumat selittävät, miksi halvaus iskee juuri tiettynä hetkenä.

”Lähes kaikki ovat varmaan kuulleet vanhemmasta henkilöstä, joka on halvaantunut kuultuaan puolisonsa, lapsensa tai muun tärkeän henkilön menehtyneen.”

Aivojen suojelussa ja aivohalvauksen välttämisessä tärkeään rooliin nousee riittävä unensaanti.

”Liian vähäinen ja huonolaatuinen uni aiheuttaa hormonaalisia ja metabolisia häiriöitä ja altistaa ylipainolle ja metaboliselle oireyhtymälle. Myös uniapnean on melko vahvasti osoitettu lisäävän aivoinfarktin riskiä”, Ijäs huomauttaa.

Lue myös: Uniapnea voi aiheuttaa infarktin – 10 piilevästä apneasta varoittavaa oiretta

Kuntoutus aloitettava nopeasti

Aivoinfarktipotilaan kuntoutuksessa nopeus on valttia. Liian varhainen kuntoutus tosin ei ole hyväksi, eikä kuntoutusta pitäisi aloittaa ensimmäisen 24 tunnin sisällä infarktista. Ensimmäisen vuorokauden jälkeen kuntoutus olisi kuitenkin syytä aloittaa niin nopeasti kuin potilaalle on mahdollista.

”Tutkimustyössä on pystytty osoittamaan, että aivot ovat erityisen muovautuvat ja vastaanottavaiset harjoittelulle ensimmäisten 1-3 kuukauden ajan aivoinfarktin jälkeen. Niinpä tässä aikaikkunassa aloitettu kuntoutus on tehokkainta ja tulokset pitkäkestoisimpia”, kertoo HUS:n neurologian ja neurokirurgian johtava ylilääkäri Nina Forss.

Aivoliiton tietojen mukaan kaikista aivohalvauspotilaista noin joka neljäs toipuu täysin oireettomaksi, yli puolet omatoimiseksi ja joka seitsemäs tarvitsee laitoshoitoa.

Millainen kuntoutus on tehokasta aivoinfarktin jälkeen?

Aivohalvauksen seuraukset ovat yksilöllisiä. Kuntoutus on kuitenkin tehokasta ja toimintakykyä pystytään palauttamaan paljon, kunhan aivot saavat runsaasti mielekkäitä virikkeitä.

”Liikunta, sosiaalinen vuorovaikutus yhteisen tekemisen muodossa ja miltei mikä tahansa mielekäs ja mieluinen tekeminen, kuten musiikin kuuntelu tai piirtäminen, edistää aivojen uudelleen muovautumista ja potilaan kuntoutumista”, Forss sanoo.

Liikunta ja liikeharjoitteet muovaavat aivoja erityisen hyvin. Forss kertoo, että esimerkiksi siirtymiset pyörätuolista sänkyyn pyritään ohjaamaan siten, että jokainen kerta harjoittaa potilaan vartalon hallintaa ja aktivoi halvaantunutta puolta. Myös päivittäin käytettävät pöydät ja välineet sijoitetaan kuntoutujan halvaantuneelle puolelle.

Kävelykyvyn palauttamista kohentavat tätä nykyä myös kuntoutusrobotit ja virtuaalitodellisuus. Ne ovat kuntoutuksena vähintään yhtä vaikuttavia kuin muu kuntoutus, osoittaa Jyväskylän yliopiston liikuntalääketieteellisessä yksikön uusi tutkimus.

Esimerkiksi kajaanilainen CSE Entertainment on kehittänyt kuntoutuspelin, jossa pyörätuolissa istuva kuntoutuja muuttaa painopistettä oikealle tai vasemmalle. Liikkeet ohjautuvat näyttöruudun virtuaalihahmoon, joka liikkuu puistopolulla, poimii timantteja ja väistelee esteitä.

Digitaalisten ratkaisut kannustavat kuntoutujaa viettämään aikaa muuallakin kuin vain vuoteessa maaten, Forss kertoo. Kuntoutuksessa suositaan kotioloja, sillä ihmiset ovat siellä lähtökohtaisesti aktiivisempia kuin sairaaloissa.

Lue myös Anna.fi: Aivoinfarkti yllätti Lailan, 63: ”Kuvittelin, että tuntemukset johtuivat niska-hartiaseudun jäykkyydestä”

Avainsanat

Keskustelu

Kommentoi juttua: Tavallisimmin aivoinfarkti iskee noin 70-vuotiaaseen, mutta yhä useampi saa sen jo työikäisenä – katso, kuulutko riskiryhmään

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

X