Ihon kutina piinaa? Lääkäri kertoo, milloin se on oire sairaudesta ja neuvoo tehokkaat keinot kutinan hillitsemiseksi
Ihon kutina on yleensä vaaraton ja ohimenevä oire, mutta pitkittyessään se voi olla kiusallinen ja elämänlaatua heikentävä vaiva. Joissakin tapauksissa se voi olla myös vakavan sairauden merkki.
Ihon kutina on varsin yleinen oire. Luultavasti jokainen meistä kärsii lyhytkestoisesta kutinasta jossain vaiheessa elämäänsä. Ihotautilääkärin vastaanotolla kutina on arkipäivää.
Silti pitkäkestoinen, määrittelemätön kutina aiheuttaa lääkärillekin pään raapimista. Ihotautilääkäri Janne Räsänen Pihlajalinnasta kertoo, mistä ihon kutina johtuu ja miten sitä hoidetaan.
Mistä ihon kutina voi johtua?
Tavallisesti ihon kutina jaotellaan paikalliseen ja yleistyneeseen kutinaan. Kutinaa voidaan tarkastella myös sen aiheuttajan mukaan, eli onko kutinan taustalla jokin ihosairaus, yleissairaus tai esimerkiksi hermoston toimintahäiriö. Paikallista ja yleistynyttä kutinaa voi olla myös ilman näkyviä iho-oireita.
Usein ihon kutina johtuu ihan vain siitä, että iho on kuiva. Tällöin ihoa on helppo hoitaa rasvaamalla.
Moniin ihosairauksiin liittyy ihon kutina. Yleisimmät kutisevat ihosairaudet ovat atooppinen ihottuma, läiskäekseema, psoriasis, nokkosrokko eli urtikaria sekä syyhy.
Syyhy aiheuttaa hyvin voimakasta ihon kutinaa, erityisesti iltaisin ja öisin. Syyhyn ensimmäinen oire voi olla pelkkä yleistynyt kutina, ja vartalolla ja käsissä näkyvä ihottuma tulee esiin vasta myöhemmin.
”Myös atooppinen ja kuiva iho voi kutista esimerkiksi suihkun jälkeen, vaikka iho olisi muuten hyvässä kunnossa”, Räsänen kertoo.
Joskus kutinan taustalla voi olla vakavampikin syy, jos iho kutisee ilman näkyvää ihottumaa tai muita iho-oireita. Ihon kutina voi liittyä nimittäin myös joihinkin yleissairauksiin.
Kutina voi johtua munuaissairaudesta, maksasairaudesta, sappikivistä tai sappiteitä tukkivasta kasvaimesta. Myös joihinkin hematologisiin sairauksiin eli veritauteihin voi liittyä kutinaa, joka saattaa ilmetä esimerkiksi silloin, kun iho on ollut kosketuksissa veden kanssa.
Lymfoomat eli verisyövät aiheuttavat ihon kutinaa, mutta niihin liittyy muitakin yleisoireita, kuten lämpöilyä, laihtumista ja yöhikoilua. Muihinkin pahanlaatuisiin syöpäkasvaimiin voi liittyä yleistynyttä kutinaa ilman näkyviä iho-oireita.
”Erittäin yleinen vaiva on myös niin kutsuttu vanhuuden kutina. Ikääntymiseen liittyy hyvin usein ihon kutinaoiretta, jonka ajatellaan liittyvän ihon suojakerroksen heikentymiseen ja ihon kuivuuteen. Lisäksi mukana voi olla neuropaattista eli hermostoperäistä kutinaa”, Räsänen toteaa.
Myös vaihdevuosien yleisenä oireena on ihon kutina.
Kun iho kutisee, älä raavi!
Kutina voi aiheuttaa ihoon näkyviä raapimajälkiä, ihorikkoja, haavoja, rupia ja jopa paksuuntuneita kyhmyjä, jos ihoa raavitaan toistuvasti samasta kohdasta.
”Raapiminen helpottaa kutinaa hetkellisesti, mutta jos kutina on pitkäkestoista, raapiminen johtaa vähitellen ihon paksuuntumiseen, jäkälöitymiseen ja ihorikkoihin, jotka taas yleensä ylläpitävät kutinaa.”
Ihon raapimisesta voi pahimmillaan seurata paikallinen ihotulehdus tai ruusuinfektio eli kuumeinen ihon bakteeri-infektio, johon tarvitaan sairaalahoitoa. Jos ihon raapii toistuvasti rikki, se voi johtaa ihon arpeutumiseen.
Jos kutina on jatkuvaa ja voimakasta, se yleensä häiritsee yöunta. Vähitellen se voi johtaa noidankehään, jossa yöunien menetys pahentaa stressi- ja ahdistusoireita, jotka puolestaan voimistavat ihon kutinaa.
Milloin ihon kutina on kroonista? Milloin pitää mennä lääkäriin?
Kroonisen kutinan raja on kuusi viikkoa. Jos kutina kestää sitä pidempään, puhutaan pitkittyneestä, kroonisesta kutinasta.
”Pitkäkestoinen kutina on herkästi uusiutuva vaiva. Vaikka vaiva saataisiin aisoihin, kutina saattaa palata, kun hoidot myöhemmin lopetetaan. Voimakasta ihon raapimista kannattaa pyrkiä välttämään. Muuten ihoalue ei pääse parantumaan.”
Ihon kutinan vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin viimeistään silloin, jos kutina haittaa päivittäistä elämää ja yöunia ja heikentää elämänlaatua.
”Jos kutinaoire pitkittyy niin, että se on kestänyt useita viikkoja, eikä ole helpottanut ihon rasvaamisesta huolimatta, kannattaa lähteä lääkäriin. Sinne kannattaa lähteä myös, jos kutinan syy on epäselvä ja kutina on voimasta ja häiritsevää”, Räsänen kehottaa.
Lue myös Anna.fi: Kuinka usein vartalon ihoa pitäisi rasvata? Asiantuntija neuvoo kolme tehoainetta, joita voiteissa kannattaa suosia
Miten ihon kutinaa voi helpottaa? Onko ihon rasvaamisesta apua?
Monesti kutinan taustalla on ihon kuivuus. Silloin hoidoksi riittää useimmiten ihon perusvoide, jota käytetään säännöllisesti päivittäin ja aina suihkun jälkeen.
”Hyvä kikka on kokeilla geelimäistä tai kevyttä perusvoidetta jääkaapissa kylmennettynä. Ilman reseptiä saatavat kortisonivoiteet toimivat usein myös, kun niitä käytetään kuuriluonteisesti kutisevalle ihoalueelle.”
Allergialääke eli antihistamiini auttaa parhaiten histamiinivälitteiseen kutinaan eli nokkosrokkoon, mutta sitä voi kokeilla myös muihin kutinan alatyyppeihin.
”Jos nukkuminen on kutinan vuoksi hankalaa, kannattaa iltaisin ottaa väsyttävä ja rauhoittava antihistamiinitabletti, johon tarvitaan lääkärin resepti.”
Myös mentolipitoinen perusvoide voi olla tehokas apu kutinan hoitoon. Sitä kannattaa kokeilla omatoimisesti esimerkiksi levittämällä apteekista saatavaa kylmägeeliä perusvoiteen tavoin kutisevalle ihoalueelle. Kylmägeelin teho perustuu siihen, että mentolin viileä tunne peittää kutinan alleen.
Muita mahdollisia kutinan hoitokeinoja ovat UVB-valohoidot, neuropaattiseen kipuun tarkoitetut lääkkeet ja masennuslääkkeet.
”Monet kokevat saavansa kutinaan apua kylmästä suihkusta. Myös saunominen voi auttaa kutinaan ainakin hetkellisesti. Tosin jos taustalla on atopiaa tai muuten kuiva ihotyyppi, runsas suihkussa käyminen ja saunominen voivat pahentaa ihon kuivumista. Saunomisen ja suihkun yhteydessä kannattaa silloin aina huolehtia hyvästä ihon kosteutuksesta”, Räsänen muistuttaa.
Kommentoi
Kommentoi juttua: Ihon kutina piinaa? Lääkäri kertoo, milloin se on oire sairaudesta ja neuvoo tehokkaat keinot kutinan hillitsemiseksi